Uskotko, että ihmisellä on jokin ennaltamäärätty tehtävä tai polku, jota tässä elämässä kannattaisi kulkea? Vai kuulostaako sana kohtalo ahdistavalle ja voimattomalle: aivan kuin asioille ei voisi tehdä mitään, sillä jokin suurempi voima on päättänyt toisin?
Kundaliinijoogafilosofian mukaan nämä molemmat ovat totta.
Suomen sanalle kohtalo on englanninkielessä kaksi vastinetta fate ja destiny, ja näillä on iso ero. Käännetään fate kohtaloksi, mutta destiny voitaisiin kääntää sallimukseksi.
Kohtalo ja sallimus ovat olemassa yhdessä ja yhtä aikaa, ja joka hetki voimme valita käyttäytyvämme jommankumman mukaan.
Kohtalo on karminen polkumme. Se tarkoittaa, että tässä hetkessä elämme menneiden tekojemme seurauksia. Karma on syyn ja seurauksen laki. Se ei itsessään ole mitenkään paha tai huono, vaan teoillamme ja valinnoillamme yksinkertaisesti on seurauksia. Kohtalo kasvattaa karmaa eli tehtäviä, toimia ja ajatuksia, jotka meidän on myöhemmin kuljettava loppuun tai ratkaistava.
Sallimus on elämän flow, joka on “karman yläpuolella” se tarkoittaa karman vastakohdan, dharman mukaista elämää. Dharmiset teot ovat linjassa sielun viisauden ja oman tehtävämme kanssa. Samalle olemme kuitenkin linjassa myös kohtalomme kanssa, sillä juuri kohtalo tuo eteemme harjoittelun, oppimisen ja itsetutkiskelun paikkoja, joiden avulla voimme löytää dharman ja sallimuksen.
Olennaista on se, että sekä kohtaloa että sallimusta tarvitaan: karma saa meidät syntymään tähän maailmaan, ja syntyminen ihmiseksi antaa mahdollisuuden purkaa tätä karmaa ja löytää dharmansa. Voidaankin sanoa, että oman polun löytäminen on elämän tarkoitus.
~
Omaa polkuaan ei kuitenkaan löydä ajelehtimalla, sillä silloin seuraa kohtaloaan ja kerää jatkuvasti lisää karmaa (ja saa joogan oppien mukaan uuden mahdollisuuden kaikkeen tähän taas seuraavassa elämässä). Sallimuksen seuraaminen on aina valinta, eikä se välttämättä ole helppoa.
“Kun sisäistä tilannetta ei tiedosta, ilmenee se ulkoisena kohtalona.” –Carl Jung
Ennen kuin voi valita, on tiedettävä mitä tahtoo. Koko universumi oikeastaan odottaa, että ilmaiset oman tahtosi. Sinun on lähetettävä kutsu, jotta Ikuisuus voisi astua sisään. Mitään tässä maailmassa ei tapahdu sinusta irrallaan, sinulla on täysi valta vaikuttaa omaan elämääsi.
Tarve tai haluaminen ei ole rikos. Se on itse asiassa onnellisen elämän edellytys. Valittaminen on tavallaan halun korruptoitunut muoto. Jokainen valitus kertoo jollakin tavalla siitä, mitä haluaisin. Siksi myös tällaista sisäistä puhetta kannattaa kuunnella, mutta uhriutumisen sijaan tarttua asian suhteen positiivisiin toimiin.
Tahto edellyttää voimaa, sitoutumista, valintoja ja vahvaa napaa, mutta dharman todeksi eläminen on meditaation tulos. Omaa polkuaan ei siis löydä myöskään puskemalla.
Elämän pienin partikkeli on hyvyys, puhdas rakkaus, josta kaikki lopulta rakentuu. Se on sinunkin sydämessäsi, ihollasi ja hengityksessäsi. Sieltä löytyy sallimus, jonka pohjalta valinnat muuttuvat selkeiksi, vaikkakaan eivät välttämättä helpoiksi. Oman polkunsa löytää antautumalla tälle hetkelle, hengitykselle ja totuudelle oman sydämensä sykkeessä.
