Kahdessa kuukaudessa Taija menetti työnsä, asemansa ja maineensa. Ei siksi, että olisi tehnyt työnsä erityisen huonosti, vaan siksi, että hänen esihenkilönään toimiva varatoimitusjohtaja halusi hänet pois työtehtävästä.
Taitavasti manipuloiva varatoimitusjohtaja halusi osoittaa muille, että Taija tekee jatkuvasti virheitä. Lopulta esihenkilö lavasti väärinkäytöksiä saadakseen Taijan irtisanotuksi.
Irtisanominen todettiin myöhemmin tuomioistuimessa laittomaksi. Silti vahinko oli jo tapahtunut. Taijan maine tahraantui, eikä poliisi tutkinut rikosepäilyjä työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.
Tapahtumat kuvataan kirjassa Taijan tarina (Ajatussampo 2026). Nimimerkillä kirjoittava Lilli Pitkänen kertoo omiin kokemuksiinsa perustuvan tositarinan myrkyllisestä ja tuhoavasta johtamisesta. Olen nähnyt tapaukseen liittyviä dokumentteja ja tiedän kirjan kuvaavan todellista, tuhoavaa johtamista.
Suomen kielessä tuhoavaa johtamista kuvataan monilla sanoilla, kuten pelolla johtaminen, myrkyllinen, narsistinen, autoritäärinen tai tyrannimainen johtaminen. Nimityksiä on monia, mutta lopputulos on sama: kyse on kaltoinkohtelevasta johtamisesta.
Aihetta on tutkittu laajasti sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että myrkyllinen johtaminen rapauttaa luottamusta, heikentää työkykyä ja rikkoo työyhteisöjä – usein pitkäksi aikaa. Silti tuhoavaa johtamista on valitettavan paljon myös suomalaisessa työelämässä.
Pelolla johtaminen ei kannata
Kun kirjoitin huhtikuussa julkaistavaa Piilokiusaajat ympärilläsi -kirjaani, kuulin lukuisia kertomuksia myrkyllisistä johtajista. Tarinat jakautuivat usein kahteen ryhmään.
Toiset johtajat toimivat avoimesti. Suuri osa työyhteisöstä tunnistaa, että johtaminen on epäasiallista ja tuhoavaa. Vaikka ylin johto ei puuttuisi tilanteeseen, työkaverit voivat tukea toisiaan.
Toiset johtajat toimivat hienovaraisemmin. He näyttäytyvät osalle henkilöstöstä miellyttävinä, mutta kohtelevat epäsuosioon joutuneita aivan toisin. Se, joka ei ole johtajan suosikki, näkee hänestä täysin erilaisen puolen. Oma kokemus voi olla silloin satuttavan yksinäinen.
Monet esihenkilöt uskovat, että pelko, paine ja stressi saavat ihmiset suoriutumaan paremmin. Tutkimukset osoittavat kuitenkin päinvastaista: stressi heikentää ajattelua ja luovuutta, lisää virheitä ja syö motivaatiota.
Mitä voit tehdä, jos työyhteisöä johdetaan myrkyllisesti?
Tuhoavaa johtamista tutkinut Minna Hoffrén korostaa, että myrkyllistä johtamista voi haastaa vain työyhteisön jäsenten yhteinen puuttuminen epäkohtiin. Kun vahingoittavaan tilanteeseen puututaan yhdessä, on johtajan vaikeampi hallita pelolla.
Yksilölliset selviytymiskeinot – vaikeneminen, sinnitteleminen, sairauslomat tai työpaikan vaihto – voivat auttaa yksittäistä ihmistä, mutta eivät korjaa ongelmaa. Ne jättävät muut johtajan armoille.
Epäkohtien eteenpäin vieminen ylemmälle johdolle ei voi siis olla vain yhden tai kahden työntekijän vastuulla, siihen on osallistuttava kaikkien.
Mutta – jos muut eivät kyseenalaista tai tunnista johtamisen tai työyhteisön myrkyllisyyttä, on esimerkiksi työpaikan vaihtaminen ja sairausloman tai muun vapaan pitäminen oikein hyvä vaihtoehto. Tästä aiemmasta kirjoituksestani voit myös saada tukea haastavaan tilanteeseen.
Myrkyllistä johtamista ja johtamisen hienovaraisempia piiloväkivallan muotoja käsitellään laajemmin Piilokiusaajat ympärilläsi -kirjassani, joka julkaistaan huhtikuussa Hidasta elämää -kirjasarjassa. Seuraa myös tiliäni @tiinaemiliakaunisto Instagramissa, jossa julkaisen kirjaa varten kerrottuja kuvailuja työpaikkakiusaamisesta.
