Varoitusmerkkien näkeminen toisessa ei aina kerro siitä, että olisi jotain varottavaa

Projektio on psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen. Voi olla helpompaa nähdä toisessa ihmisessä ongelma kuin kohdata se omassa itsessä. Projisointi voi liittyä vuorovaikutukseen, tunteisiin tai toimintaan. Me kaikki projisoimme toisinaan, ja se on inhimillistä.

Omien projektioiden tunnistaminen lisää mielen joustavuutta

Projektio on tiedostamatonta toimintaa, mutta siitä voi tulla tietoiseksi tutkimilla omaa mieltään ja ihmissuhteitaan. Omien projektioiden tunnistaminen vahvistaa mielen joustavuutta, koska olet valmis käsittelemään omia kasvunpaikkojasi. On tärkeää huomata sekin, jos joutuu toisen ihmisen projisoinnin kohteeksi. Tilanne kannattaa silloinkin käydä ensin läpi oman vastuun osalta, ettei tuloksena olisi turhauttava syyttelykierre. 

Voi olla vaikeaa huomata, kuinka projektio ilmenee. Psykologi Katja Myllyviita kommentoi asiaa Helsingin Sanomien haastattelussa 23.2.2024. Hän muistuttaa, ettei varoitusmerkkien (red flagien) näkeminen toisessa ihmisessä aina kerro siitä, että olisi jotain varottavaa, vaan voi olla, että näemme toisessa sen mitä pelkäämme tunnistaa itsessämme. Sijoittamalla toiseen oman negatiivisen piirteen tai tunteen vältymme näkemästä sitä, eikä meidän tarvitse kohdata ja käsitellä piirrettä itsessämme.

Teetkö herkästi tulkintoja muiden käytöksestä?

Jos huomaat tekeväsi herkästi tulkintoja muiden ihmisten käytöksestä, kannattaa se hyödyntää oppimiskokemuksena. Jos vaikka teet havainnon, että kaverisi on ärtyisä, passiivinen tai kriittinen, voit pohtia, ovatko nämä asioita, joista omassa käyttäytymisessäsi haluaisit päästä eroon. Voi myös olla, että sinua kiukuttaa jokin sellainen asia toisessa, jonka kiellät itsessäsi tai itseltäsi. Jos taas tuntuu, että toinen syyttää sinua perusteettomasti, voit pyrkiä rakentavaan keskusteluyhteyteen hänen kanssaan. Voit kysyä, mitä toinen tarvitsee tai kertoa, että haluaisit kuulla lisää hänen ajatuksistaan. Myönteinen kiinnostus ja toisen kuunteleminen herättävät luottamusta, ja voitte oppia toisistanne uusia asioita. 

Jos keskustelukumppanisi ei kykene avoimeen, suoraan ja arvostavaan keskusteluun, ei kohtaaminen todennäköisesti tuota mitään hyvää. Hyökkäykseen, syyllistämiseen, puolusteluun tai ilkeilyyn turvaaminen ovat esimerkkejä käytöksestä, joka hajottaa ennemmin kuin rakentaa. Teet itsellesi palveluksen jättäytymällä tällaisen keskustelun ulkopuolelle.

Osallistuin vuonna 2016 psykoanalyytikko Pertti Simulan koulutukseen, josta mieleeni jäi lause: Kaikki mitä näen toisessa, on jollain tavoin itsessäni. Olen palannut siihen monesti kuluneiden vuosien aikana. Lause muistuttaa siitä, että olemme lajitovereina samankaltaisia, mutta myös siitä, että olemme peilejä toisillemme.  Voimme saada tavattoman paljon tietoa itsestämme vuorovaikutussuhteidemme kautta. Turvallisissa suhteissa näitä oivalluksia on kiinnostava jakaa yhdessä.

Korjaavaa palautetta on ehkä välillä paikallaan antaa, mutta rakkaudellinen, vahvistava palaute on kaikkein tärkeintä, jotta voimme kukoistaa ja kehittyä. Milloin sinä viimeksi sanoit toiselle ihmisille jotain sellaista, joka sai hänen loistamaan?

Teksti on Marikan Rosenborgin uudesta Varmistelusta vapauteen -kirjasta. Voit tilata oman kappaleesi täältä.