Ajaako pelko vai rakkaus sinua huolehtimaan itsestäsi?

Voit syödä hyvin ja terveellisesti, koska pelkäät lihomista tai sairauksia – tai koska rakastat itseäsi ja haluat antaa solujen ja ajatusten rakennusaineeksi parasta mahdollista raaka-ainetta.

Voit harrastaa liikuntaa, koska sinun on pakko – tai voit nauttia kehosi liikuttamisesta, hengityksen kokonaisvaltaisuudesta, siitä että olet elossa.

Arkisen aherruksen ja kiireen keskellä päähän pälkähtää helposti erilaisia ”pitäisi, pitäisi”-ajatuksia (olla parempi äiti, pitää itsestä parempaa huolta, syödä terveellisemmin, liikkua enemmän, nauttia näistä rajallisen elämän hetkistä…).

Ja sitä uupuu yrittämiseen, kun ei kuule, tiedä, osaa… Miten itsensä ymmärtäminen voikin olla niin vaikeaa? Ja ah, samalla niin inhimillistä, että minun tekisi mieli halata jokaista elämänsä aallokossa kamppailevaa ja kuiskata: päästä irti, se meni jo, kaikki on hyvin.

~ ~ ~ ~

Jos ei ole sitoutunut itseensä ja omaan hyvinvointiinsa myötätunnolla, ajelehtii paikasta, ruokavaliosta, uskomuksesta ja harjoituksesta toiseen ja tuntee olonsa jatkuvasti ulkopuoliseksi, omassa elämässään.

Yritämme kovasti selvitä, vaikka pärjäisimme paljon vähemmällä. Onnellisuuden resepti on niin yksinkertainen, että sitä on vaikea uskoa todeksi. Jos rakastaisimme itseämme, olisivat ihmissuhteet – ja koko elämä – niin paljon yksinkertaisempia.

Kyllä minä haluaisin, mutta… Miten itseään voi oppia rakastamaan?

~ ~ ~ ~

Ayurveda, elämän tiede, kertoo muun muassa, että jokaiselle kehotyypille sopii tietynlainen ruokavalio. Vaikka ohjeita on paljon, on yksi ylitse muiden: mitä tahansa syötkin, on eniten merkitystä sillä, miten syöt. (Keskity ruokaasi, siunaa se, syö hyvässä seurassa, älä koskaan vihaisena.)

On toissijaista mitä teet itsellesi. Tärkein kysymys on, miten sen teet.

Itseensä sitoutuminen tarkoittaa vastuun ottamista. Se tarkoittaa sitä, että välittää itsestään niin paljon että on halukas tutustumaan itseensä. Mikä elämässä on pysyvää? Mikä on se kivijalka, jolle koko elämä pohjaa? Millaisia arvoja toteutan (ei siis: millaisia arvoja haluaisin toteuttaa tai kuvittelen toteuttavani)?

Meillä kaikilla on arvoja, mutta usein ne ovat alitajuisia. Arvot vaikuttavat toiminnan taustalla: on täysin eri asia taistella sotaa vastaan kuin rauhan puolesta.

Omassa elämässäni kysymys ”toiminko nyt pelosta vai rakkaudesta” on läsnä ihan arkisissa valinnoissa. Pelkäänkö muiden reaktioita, omaa voimaani tai vaikka tunteiden kohtaamista?

Minulla ei välttämättä ole rohkeutta valita rakkautta tilanteessa kuin tilanteessa, mutta jo tietoisuus omista motiiveista kasvattaa ymmärrystä itseä kohtaan.

~ ~ ~ ~

Eräs harjoitus itsensä tuntemiseen sopii tehtäväksi silloin tällöin keskellä tavallista arkea. Voit ottaa tavaksi on meditoida, kun joudut odottamaan.

Kun olet ajoissa tai joku muu on myöhässä, ilmestyy elämään pyytämättä muutama minuutti lisäaikaa. Sen sijaan että kaivaisit taskusta kännykän ja klikkailisit sosiaalisesta mediasta toiseen, kokeile käyttää tämä odottamaton lisäaika itseesi.

Keskity omaan hengitykseesi, päästä irti kaikesta siitä mitä ”pitäisi” ja rentoudu seisoma- tai istuma-asennossa.

Kaikki äänet alkavat jostain ja loppuvat johonkin. Niiden takana on hiljaisuus. Kuuntele hetki hiljaisuutta kaiken melun takana. Päästä irti kiireestä. Tee odottamisesta meditaatio ja tutustu itseesi päästämällä irti mielen jatkuvasta metelöinnistä.

Mielen metelin alta löytyy myös rakkaus itseä kohtaan. Myötätunto on aktiivinen valinta. Kutsu sitä.

~ ~ ~ ~

Tämän ja muita arkielämän joogaharjoituksia löydät kirjasta Viihdy omassa arjessasi – mielen ja kehon harjoituksia kaaoksen keskelle.

Viihdy omassa arjessasi + Goodion suklaalevy