Kokonaisvaltaista hyvinvointia

Olet ehkä törmännyt matkasi varrella kyseiseen termiin. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puhutaan monessa yhteydessä ja sen merkitystä puidaan eri sanankääntein. Usein elämme aikaa, jolloin informaation määrä on sitä luokkaa, että asiat, sekä käsitteet jäävät ajatusten tasoille, ilman syvempää ymmärtämistä. Puhummeko usein asioista ja jätämme toteutuksen muiden harteille? Onko kokonaisvaltaista hyvinvointia vielä olemassakaan, muuten kuin pelkkänä sanana. Kokeillaan, katsotaan ja koetaan.

Sana ja käsite on niin valtava, että se pitää sisällään kaiken. Otan tähän esille muutamia asioita, jotka mielestäni liittyvät hyvinkin suuresti termiin. Kun lähdemme tarkastelemaan kokonaisuuden aarrekarttaa, on syytä aloittaa yksittäisistä osista.

Hyvinvointi, mistä se koostuu ja mistä palasista on hyvä lähteä pyramidia rakentamaan.

Ravinnon merkitys

Tämä lienee itsestäänselvää, että olemme mitä syömme. Itseasiassa lisäisin vielä, että olemme mitä syömämme söi ja kuinka sen sulatamme. Pääpiirteissään, mitä puhtaampaa, sen ravitsevampaa, mitä laadukkaampaa, sen enemmän ravinto omaa hyvinvoinnillemme tarvittavia osasia. Käsittelyn ja prosessoinnin aikana se ei todellakaan aina ole itsestäänselvyys. Onneksi meillä on mahdollisuus valita lähteemme, mistä ravinnon saamme ja hankimme.

Aito nesteytys

Juomamme vesi. Tässäkin tapauksessa voimme valita LÄHTEEMME. Mitä luonnollisempaa, sen enemmän se kehoamme virtauttaa ja liikuttaa. Monelle ajatus käsitellystä ruasta on jo tuttu, mutta sama ajatus unohtuu usein, kun puhumme vedestä. On alkuperäistä ja on käsiteltyä. On hyvä valita parasta mahdollista juuri kyseiseen hetkeen sopivaksi.

Kokonainen happi

Hengittämämme ilma, josta muodostamme elämänvoimamme. Usein perusasiat laiminlyödään ja keskitytään rakenteiden sijaan mikroskooppisen pieniin asioihin. Happi kuuluu varmasti tähän kategoriaan. Hengityksessä elimistö puhdistuu saaden lisää happea kehoonsa, joka mahdollista jokaisen ruumiin toiminnon täydessä kukoistuksessaan. Jokaisella sisäänhengityksellä sinulla on mahdollista ottaa vastaan universumin puhtainta energiaa, täydellistä elinvoimaa. Elämän virtausta parhaimmillaan. Valjasta siis koko olemuksesi ja elimistösi kokonaisuuden hengittämiseen, suuren viisauden virtauksen mahdollistumiseen.

Käsite nimeltä bakteerit

Meidän länsimaalaisessa ajattelussa bakteerit ollaan yleisesti nähty pelkästään pahiksina, jotka sairastuttavat meitä. Usein unohdetaan se, että me ollaan käveleviä bakteeriläjiä, joissa elää miljoonia pienotuksia. Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä työskennellä näiden liittolaisten kanssa rinnakkain, vastakkaanasettelun sijaan. Luoda harmooninen symbioosi, kasvattavassa hengessä. Ehkä samalla tavalla voisimme luoda tähän maapalloonkin jotain kaunista?

Aito kosketus maahan

Tämä hyvin alkukantainen lähestyminen äiti maan vahvistavia juuria kohtaan voimistaa, vapauttaa ja virkistää olemustamme monin tavoin. Tätä tekstiä kirjoittaessa, juuri merestä tulleena, ihmettelin jälleen hiekanjyvästen tuntua varpaideni väleissä. Tuota kosketusta, kun jalkapohjan reseptorit saavat hyväilyä joltain niin tutulta ja turvalliselta. Ihmisen on hyvin helppo tuntea rauhaa ja rentoutta, kun hänellä tuo kosketus maahan pääsee toteutumaan.

Uskallus kohdata vaikeudet haasteina mahdottomuuksien sijaan

Tämä meinaa monesti unohtua meiltä elämän tohinoissa. Jokaisessa lopussa on uusi alku. Jokainen haaste antee meille mahdollisuuden kasvuun ja kehitykseen. Mitä enemmän uskallamme sydämellämme, sitä enemmän mahdollisuuksia mieli näkee. Uskalla hypätä, verkko varmasti ilmestyy. Tai hyppäämisen sijaan, kurkkaa edes.
Kokonaisen ihmisen olemukselle se tekee ihmeitä.

Suora aito huolehtiminen

Niin itsestä, läheisistä ja yhteisöistä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei mielestäni tarkoita yksilön loistamista, vaan kaikkien hekumointia. Kun voit hyvin, voit hyvin helposti huolehtia ja auttaa rakkaitasi rinnallasi. Supersankarin on vaikea pelastaa maailmaa, mikäli hän ei jaksa nousta sängystä. Kun asiat tehdään rehellisesti ja aidosti, auttaminen ei koskaan vie voimavaroja, vaan pelkästään lisää niitä.

Nyt kurkkaappa yllä olevia asioita. Mikä sana muodostuu lihavoitujen lauseiden ensimmäisistä kirjaimista? Nopeimmat varmasti huomasivat jo, että kyseinen itsellekin hyvin tärkeä termi, rakkaushan se siellä paistaa. Ehkä se tärkein asia hyvinvoinnissa, rakkaus.
Rakkaus kaikkeen tekemiseen, ilman kompromisseja. Rakkaus jokaiseen hengenvetoon, päivittäiseen tekoon myös niiden sanojen lisäksi. Jokaiseen istuttamaan siemeneen, jokaiseen nautittuun ja saavutettuun hetkeen. Rakkaus itse elämän liikkeeseen.

Kokeile vaikka seuraavaa reseptiä;
Tee enemmän sitä mitä rakastat,
vähemmän sitä mikä vastustaa,
yhtään sitä mitä inhoat.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on mielestäni kaikkeuden huomioimista, niiden huoltamista ja rakentamista päivittäin pitäen ajatukset mukana. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kasvualustamme, joka antaa meille elämän edellytykset. Tee niistä mieleisesi buffettiannos tämän päivän lautaselle.

Kokonaista ja hyvää olo sinulle ystävä hyvä.

Miehen tie: Tartutko sinä inspiraatioon?

Jokainen meistä kokee silloin tällöin hieman eri muodon ottavia inspiraation sykäyksiä. Halun tehdä jotain, toiveen jostain, unen, mielikuvan tai vain sisäisen tiedon siitä, että jokin on oikein.

Koska viimeksi koit tällaisen hetken? Ja mihin se liittyi? Entä miten toimit sen seurauksena?

Näin viime vuoden lopulla unen jossa olin valmentamassa erästä noin 25 vuotiasta laulajatarta Idolsin kuvauksissa. Valmennettavani oli teknisesti erittäin lahjakas mutta hänen äänestään puuttui jotain. Ymmärsin unessa hyvin pian, että laulusta puuttui tunne, läsnäolo, aitous ja sielu. Hän.

Avasimme unessa niitä kokemuksia ja taustoja jotka olivat ajaneet hänet kauan sitten siihen sisäiseen päätökseen, ettei hän voi antaa tunteidensa näkyä avoimesti. Hänelle tärkein ihminen maailmassa, isä, ei hyväksynyt niitä ja sellainen käytös “vei rakkautta” pois. Hän sulki suuren osan itsestään pois koska päätteli sen olevan ehtona rakkaudelle.

Erään lyhyen harjoitteen kautta hän avautui kokemaan niitä tuntemuksia joita hänen isänsä todellisuudessa koki tilanteissa joissa tämä herkkä ja monitunteinen pieni nainen oli isän ymmärryksen ulkopuolella. Hän tavoitti isänsä rakkauden, hämmennyksen, välittämisen ja pelon ja pystyi vuosien jälkeen kuulemaan isänsä toiveen “vaikka en ymmärrä ja minulla on vaikeaa, haluan, että olet kaikkea sitä mitä olet ja enemmänkin”.

Unessani osa valmennuksesta näytettiin myös Idolsin jaksossa. Kun valmennettavani puhkesi kyyneliin isänsä sanat kuullessaan, näin satojen tuhansien ihmisten kokevan kotonaan tätä samaa hetkeä, omiin kokemuksiinsa heijastaen. Vuodatimme kaikki kyyneleen ja hän alkoi laulaa, ensimmäistä kertaa koko olemuksellaan. Tv- ohjelmaan sopivalla tavalla kuva siirtyi suoraan lähetykseen, jossa tämä terälehtensä avannut kukkanen murtautui meistä jokaiseen ja sai näkyviin sen sen herkkyyden joka hänestäkin nyt huokui. Hän lauloi rakkautta isälleen.

Uni inspiroi minua. Mitä voisinkaan antaa näille ihmisille jotka ovat tilanteessa jossa tuki ja läsnäolo tekevät ihmeitä. Kuinka paljon voisin antaa apua sille joka on valmiiksi herkässä tilassa? Kuinka tärkeä ihmistä olisi vahvistaa tällaisella kriittisellä hetkellä? Kuinka paljon enemmän he voisivat antaa muille jos he löytäisivät katkeamattoman yhteyden sisimpäänsä?

Minua pelotti mutta soitin ohjelman tuottajalle. Minua todella pelotti. Kerroin avoimesti miksi soitin. Unesta ja sen tuomasta inspiraatiosta. Asiasisältöni tuskin oli joka osalta linjassa mutta olen varma siitä, että kertomani paitsi inspiroi häntä, myös välitti sen, että olen tosissani ja valmis auttamaan.

Harva seuraa inspiraatiotaan, etenkään silloin kun se vaatii jännittävän esteen ylittämistä. Jotkut uskaltavat mutta jos tulos ei ole se mitä odotimme, saatamme pettyä ja päättää olla toimimatta ensi kerralla kun inspiraatio syntyy.

En usko, että voimme koskaan varmuudella tietää mikä on inspiraation lopullinen tarkoitus. Sorrumme usein siihen, että yritämme ymmärtää sitä ja rakennamme sen ympärille tarinoita. Joskus tämä voi edesauttaa asiaa mutta kuinka usein onkaan niin, että voimme tietää tarkoituksen vasta myöhemmin – jos silloinkaan kokonaisuudessaan? Entä jos tarkoitus on vain aiheuttaa toimintaa joka lopulta vie oikeaan paikkaan, mikä ikinä se onkaan.

Minä soitin. En ole edelleenkään ollut Idolsissa mutta ylitin itseni ja moni soitto on tämän jälkeen tuntunut kevyeltä. Avauduin myös uudelle suunnalle, luovien alojen valmentamiselle. Yllättäen, löysin itseni myös valmentamasta erästä The Voice Of Finlandin kilpailijaa ja sain nähdä mitä todella on läsnäoleva ja antautuva laulaminen.

Mikä se tarkoitus sitten oli? En minä tiedä! Mutta se on tuonut eteeni jo monia hyviä asioita. Onko sillä edes merkitystä?

Mitä jos ensi kerralla kokeilisit seurata sitä kutsuvaa ääntä? Etenkin sitä jonka kuunteleminen jännittää. Ihan vaikka kettuillakseen.

sydämellä, aaro

Arvostettu intuitiotutkija Helsingissä – Opi avain intuitioon luennolla

Intuitiivinen älykkyys on arkea ja työelämää auttava kognitiivinen taito, jota nykyihmiset eivät tunne. Harvardissa ja MIT:ssa työskennellyt professori Dominique Surel luennoi aiheesta Helsingissä 13. ja 14. helmikuuta. 

Maailman johtava intuition tutkija, professori Dominique Surel on opettanut liike-elämän päättäjille intuitiivisen älyn hyödyntämistä ongelmanratkaisussa yli 15 vuoden ajan. Intuitio on ihmiseen sisäänrakennettu taito, jota ei tänä päivänä enää osata arvostaa eikä käyttää tietoisen ajattelun rinnalla. MIT:ssa ja Harvardissa työskennellyt Surel saapuu helmikuussa Helsinkiin kouluttamaan käytännön taitoja intuition valjastamiseksi päätöksentekoon.

Intuitiota kuvataan usein jollain kehollisella tuntemuksella: “iho nousi kananlihalle”, “sydän hypähti”, tai “oli vain sellainen tunne”. Usein tapahtuneen jälkeen muistetaan tällainen intuitiivinen tieto, mutta sitä ei aina uskota.

”Tietoinen mieli, jossa muun muassa looginen ajattelu sijaitsee, on kognitiivisen tiedon toimitusjohtaja”, sanoo professori Surel. ”Se kontrolloi tiedostamatonta mieltä ja epäilee kaikkea, mitä se ei voi ymmärtää. Kaikki tieto ei ole sanallista, vaan kehomme ja mielemme viestii jatkuvasti myös muilla keinoilla. Tämän tiedon ja viestinnän tarkkailu ja lukemaan oppiminen on avain intuitioon.”

Professori Surel on kehittänyt oman opetusmetodin The Surel Method, jonka selkeänä etuna on käytännönläheinen tekniikka, jolla tietoinen mieli saadaan siirrettyä taustalle ja intuition viesti selkeästi esiin. Jo muutaman tunnin koulutus riittää perustaitojen oppimiseen.

Toinen Surelin opettama menetelmä on Yhdysvaltain armeijan kylmän sodan aikaan kehittämä CRV eli Controlled Remote Viewing, suomeksi kaukokatsominen. Useiden tieteenalojen huippuosaajien kehittämällä tekniikalla voidaan tarkastella loitontunutta (non-local) eli ajasta ja paikasta riippumatonta tietoa intuitiota hyödyntämällä. Surel on kouluttanut taitoa niin rikosetsiville kuin liikkeenjohtajille.

Tohtori Dominique Surel (PhD, MBA): Dominique Surel on kansainvälisesti tunnettu kouluttaja, johtamisen tohtori ja MBA. Hänellä on professuuri Kalifornian Energy Medicine Universityssä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Harvardin ja MIT:n huippuyliopistoissa. Surelillä on yli 15 vuoden kokemus strategisesta konsultoinnista, jolloin hän työskenteli muun muassa Dow Chemicalin, Gilletten ja British Telecomin kanssa.

Professori Surel on maailman johtavia intuitiivisen älykkyyden tutkijoita ja kouluttajia. Hän on kehittänyt oman metodinsa intuition hyödyntämiseen päätöksenteossa, The Surel Methodin. Lisäksi hän on koulutettu asiantuntija Controlled Remote Viewing (CRV)- menetelmässä.

Luennot:

Intuitiivinen älykkyys ja päätöksenteko
Paikka: Helsingin Yliopiston museo Arppeanum, luentosali, (Snellmaninkatu 3, 00170 Helsinki)
Aika: Keskiviikko 13.2.2013, klo 17–21.

Kaukokatsominen – avain paikasta ja ajasta riippumattomaan tietoon (CRV Controlled Remote Viewing)
Paikka: Helsingin Yliopiston museo Arppeanum, luentosali, (Snellmaninkatu 3, 00170 Helsinki)
Aika: Torstai 14.2.2013, klo 17–21.

Liput:
Lippuja myy Lippu.fi hintaan 75 €/luento

Laulaja Jannika B: “Nopeatempoinen elämä syö sisintä”

28-vuotias Jannika B (Jannika Bergroth) ei ole mikä tahansa artisti. Juuri Kaikki rohkeus -debyyttialbyminsa julkaissut valopilkku pohtii popahtavissa biiseissään myös elämänrytmiä ja elämän syvintä olemusta.

Omaa sydäntään ja polkuaan seurannut Jannika on saanut kohdata itsensä ja elämän suuret kysymykset siirryttyään tasaisesta ja varmasta elämästään kohti unelmaansa, artistiutta. Ennen artistin uraansa Jannika työskenteli Kokkolassa myymäläpäällikkönä ja opiskeli ekonomiksi (lue tarkemmin Jannikan polusta TÄÄLTÄ).

Muutos vaati naiselta kaiken rohkeuden, mutta nyt hän tuntee universumin kannattelun ja näkee, että elämä on ruusuilla tanssimista – terävine piikkeineen ja kauniine terälehtineen.

Hidasta elämää -sivusto jututti Jannikaa.

Mistä Nopeammin-biisin aihe on syntynyt?
“Nopeammin-kappaleen aihe lähti biisintekijä Heidi Paalasesta, joka oli kauan katsonut sivusta erittäin nopeatempoista elämääni ja näki, kuinka se söi sisintäni ja jaksamistani.

Olimme myös paljon puhuneet siitä, kuinka elämä vilahtaa niin nopeasti ohi, että pelottaa, ettei siitä ehdi nauttia. Näin ollen materiaalia tekstiin oli paljon, josta sitten lähdimme sitä yhdessä rakentamaan.”

Miten aihe liittyy sinun henkilökohtaiseen elämääsi, elämänfilosofiaasi tai oivalluksiisi?
“Viimeisen parin vuoden aika olen oivaltanut sen, että aikaa ei ole loputtomiin, ja jos haluaa elämässä toteuttaa itseään ja unelmiaan, niin se pitää tehdä itse ja heti! Tai ainakin toteutuksen päätös pitää tehdä heti, ja näin ollen oma alitajunta alkaa työstää päämäärän saavuttamista huomaamatta!

Työnteosta olen ymmärtänyt sen, että sitä ei tarvitse – eikä saa – tehdä oman onnellisuuden kustannuksella. Kyllä elämä voi olla ruusuilla tanssimista! Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö välillä joutuisi tekemään asiota, joista ei niinkään pidä – johan ruusuillakin on piikkinsä. Mutta se tarkoittaa sitä, että jokainen on todellakin oman onnensa seppä: kaikki lähtee asenteesta ja ajatuksista.

Elän tällä hetkellä unelmaani artistina, mutta joudun päivittäin tekemään asiota (esim. kirjapito), jotka eivät missään nimessä ole suosikkipuuhiani. Mutta se on kuitenkin osa kokonaisuutta, joka tekee minut onnelliseksi. Samoin kuin ruusun piikit ovat osa sen kauneitta. Ymmärtämällä tämän jopa kirjanpito tuntuu mielekkäältä!

Olen myös vahvemmin kuin koskaan oppinut uskomaan kohtaloon ja siihen, että kun asiat ovat menossa itselle oikeaan suuntaan, helpottaa se myös matkan tekoa. Uskon, että vastoinkäymiset ovat universumin tapa kertoa meille, kun olemme suuntaamassa ojaan ja yrittää niillä herätellä meitä ja muistuttaa meitä siitä, mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä.

On majakassa valo
 vieläkin loistaa 
ympäröi sua halo, 
kun otat mut vastaan 
ja sydämen taakasta painoja nostelet pois – (Nopeammin-biisistä)

Olen myös oppinut arvostamaan apua ja uskaltanut myöntää itselleni, että minun ei tarvitse osata kaikkea eikä olla vahva kuin kivi. Olen saanut nähdä, että suurinta rohkeutta on pystyä näyttämään heikkoutensa. Läheiset ovat tukipilareita, suojamuureja, tarvittaessa.”

Mitä hidastaminen sinulle tarkoittaa?
“Sitä, että ei ole aikataulua. Sitä, että saa uppoutua mielipuuhaansa, jossa mieli lepää. Sitä, että saa olla läheisten kanssa. Sitä, että saa saunoa hiljaisuudessa.”

Pohjanmaan tuulia -biisissä kuuluu haikeaus ja kaipuu hiljaisuuteen, mitä hiljaisuus sinulle merkitsee?
“Olen aina tehnyt töitä ihmisten parissa ja varsinkin artistina oleminen on todellista asiakaspalvelua. Nautin siitä täysillä, mutta vastapainoksi rakastan itseni kanssa olemista, yksin, hiljaisuudessa.

Hiljaisuus ei välttämättä tarkoita minulle sitä, että ympäristössä pitäisi olla hiljaista. Vaan se, että saan hetken olla itseni kanssa ja yrittää hiljentää ajatukseni ja elää hetkessä, oli se sitten kahvilassa keskellä Helsingin vilinää tai nauttien Pohjanmaan lakeuksista… Ajatteluun kun yleensä liittyy aina menneen tai tulevan miettiminen: mitä pitäisi tehdä tai mitä olisi pitänyt tehdä.”

Pohjanmaan tuulia -biisistä:
(säv. & san. Heidi Maria Paalanen)

Mä oon merta ja peltojen viljaa
ja metsässä kasvanut puu
ja mä puhun ei luonto oo hiljaa
kun riitelen pohjaton oon

Pohjanmaalla kun kehdosta kasvaa
niin teroitetaan sun jokainen luu
niihin valetaan uskoa turvaa
vaik maailmas kaatunut on
viedään niskuroijat hyiseen avantoon

Lue koko laulun sanat TÄÄLTÄ.

Elämäpudokas?

Sain taas oppia. Kotona. Kannustin tytärtäni antamaan periksi opintojen kanssa.

Kyllä, tiedän miltä se kuulostaa ja mihin se johtaa. Laiskuutta ja huonoa asennetta. Putoaa varmasti elämän uralta.

Ja jos kirjoittaisin näin hesariin, saisin kirpeitä kommentteja. “Taas tätä downshiftingporukkaa, kyllä nämä tiedetään. Annetaan mennä vaan, eikä ymmärretä miten tärkeää on kasvattaa luontoa. Purra hammasta ja painaa päälle.  Eikö ne ymmärrä, ettei täällä pärjää, ellei paina läpi harmaan kiven!”

Niinpä. No, näin se kuitenkin meni. Lukiota käyvä tyttäreni oli vuoden alussa miettinyt kemian kurssiaan. Kiinnosti yrittää, mutta mietitytti kuormitus. Kannustin kokeilemaan. Valitsemaan ennakkoluulottomasti, jotta tietää miten se sujuu. Niitä tehtäviä sitten ihmeteltiin yhdessä, huuli pyöreänä. Kunnes eräänä viikonloppuna kissa nostettiin pöydälle.

Asian omistajan osalta kiinnostus ja vahvuudet olivat enemmän kielten puolella. Vahvasti. Siinä sitten mietittiin mitä tehdä. Puntaroitiin joka puolelta. Lopputulema oli se, että päätettiin keskittyä omiin vahvuuksiin. Tai siis tyttäreni päätti. Ja sen seurauksena hän päätti lopettaa kurssin. Enää ilmoitus ja selvitys opettajalle syistä, ja homma olisi selvä. Ja se selvityksen tarve kumpusi luopujan omista motiiveista. “Pitäähän se nyt kertoa miksi näin päätin. Ettei opettaja ajattele sen johtuvan hänestä.”

Jälkeenpäin tälle totaalivastuuttomalle isälle tuli sellainenkin ajatus, että taisin todistaa yhtä elämän koulun keskeisiä harjoituksia. Oman valinnan tekemistä. Oman näköisten asioiden valitsemista. Pohdinnan ja harkinnan jälkeen. Oman elämän rakentamista.

Se elämä kun rakentuu näistä valinnoista, pala palalta. Osaa niistä voi jälkeenpäin joutua miettimään ja ehkä muuttamaankin, ja jotkut voivat ohuesti harmittaa. Tärkeintä on kuitenkin totuttaa itsensä tekemään valintoja. Sellaisia, jotka sulkevat jotain pois ja avaavat uusia asioita. Ja tässä on salaisuuden paljastamisen paikka. Sitä kutsutaan luomiseksi.

Me olemme luojia ja työkalumme on valinta.

Hyvä ystäväni Pirhosen Pekka antoi ilmiölle osuvan nimen. DOWNSHIFTING. Oman idean ja tahdon harkittu ja tietoinen seuraaminen välittämättä siitä, viekö se “uralla tai ansainnassa” juuri nyt ylös- tai alaspäin. Ownshiftaaja voi olla nimittäin myös menestyjä taloudellisesti. Oma lukunsa on sitten se, miten menestyksen hedelmät käyttää. Mutta vakavasti olen sitä mieltä, ettei rahan halveksuminen ole sen parempaa kuin sen palvontakaan. Itse asiassa halveksujalla voi olla kiihkeämpi suhde tuohon vaihdannan välineeseen, kuin Kroisoksella konsanaan.

Ja siinä hehkuttaessani tyttären viisautta ymmärsin katsastaa myös peiliin. Millainen suhde minulla on valintoihini ja niiden tuotoksiin? Olenko sinut sen kanssa, mitä olen valinnut ja mitä siitä on seurannut. Vaihtelevasti, sanoisin.  Se hiljalleen heräävä sisäinen äijäni on tökkinyt minua sijoitustodistuksella. Sillä olemattomalla.

Olen, syistä joista olen vasta hiljattain tullut tietoiseksi, pienen ikäni dissannut rahaa. Taloudellista menestystä. Ja universumi on vastannut minulle. “Kyllä. Niin se on. Raha ei ole sinulle tärkeä.”

Ja se sisäinen äijä sitten. Urahtelee korvaani, jotta “tee jotain, ja vähän äkkiä”. Sen mukaan tosimies tekee rahaa. Niin että pärjää. Itsekseen. Ja vähän enemmänkin. “Sen verran, että näkevät, miten huikean pätevä olet. Että elätät tarpeellisen määrän väkeä ja teet naapurit kateellisiksi.”

Näinhän sen kuuluisi mennä.

Mammonaa saa nyt tulla jos on tullakseen, ei siinä mitään. Mutta todellisuudessa olen edelleenkin kiinnostunut lähinnä siitä, osaanko luoda jotain sellaista, josta on iloa ja hyötyä itselleni ja muille.

Saapa nähdä, mitä siitä seuraa, kun tuota ideaa jatkaa. Luovuttamatta.  Putoanko elämästä vai putoaako elämä syliini?

Rohkea rokan syö.

PS. Tämäkin liittyy jotenkin teemaan:

“Arpisille ystäville”

Ne haavat ja arvet,
se vahvana olemisen pakko,
jotka toivat sinut tähän
ja joiden kanssa kipuilit.

Ne ovat avaimesi elämään.

Ilman arpiasi et olisi tässä
et valmis ymmärtämään,
miten elämä

on kuin

hallitsematon rakkaus
jota ei voi käskeä eikä kutsua.

Avaa ovi ja se on luonasi.

-Jukka-


Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.

Päästä aivot huoltamolle

raija_blogi

Lähdetkö aamulla humalassa töihin? Jos nukuit huonosti tai yö meni tuskaillessa, lähdet kyllä. Jos valvoit kokonaan, olisi parasta jäädä kotiin. Työpäivä menee harakoille. Sen jokainen, ainakin pienten lasten äitinä öitään valvonut, tunnistaa. Muisti pätkii ja pää tuntuu siivilältä. Koko olemus on tokkurainen. Kroppa janoaa lisää stimulanttia, ja kahvia kuluu vähän liiankin tiheään tahtiin.

Nukkumatti on hukassa tosi monella suomalaisella. Meillä on miljoona unetonta ja lisäksi koko joukko huonosti nukkuvia. Levoton ja uneton yö tekee päästä sumuisen ja muistista takkuilevan. Keskittymis- ja havaintokyky ovat heikoilla ja pinnakin kiristyy. Olo on todella kuin promillen humalassa. Syynä tähän on, etteivät aivot ole saaneet tehdä elintärkeitä putsaus-,  järjestely- ja roinanraivaustöitään.

Kunnon uni vahvistaa immuniteettia ja auttaa meitä taistelussa virushyökkäyksiä vastaan.

Toimittajana selviän vielä suhteellisen kunniakkaasti töistäni tokkurassakin, mutta yhteiskunnassamme on monia aloja, joilla päihtyneenä työskenteleminen voi aiheuttaa suoranaisen työturvallisuusriskin. Miltä sinusta tuntuisi mennä leikkaukseen, jossa kirurgi tekisi töitään päissään? Tai poliisi, tai bussinkuljettaja tai satojen ihmisten hengestä vastaava lentokapteeni? Ahdistaa ainakin minua –  ja havahduttaa.

Terveystietoinen ihminen välttää teollista ruokaa ja suosii villiä ja luomua. Hän liikkuu ja hoitaa terveyttään, mutta unohtaa usein laadukkaan unen merkityksen. Laadukas uni on kuitenkin elintärkeää aivojemme kannalta. Kun nukumme, aivomme ahkeroivat. Siellä siivotaan psyykeä, siellä järjestellään opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin. Siellä käsitellään tunteita ja tapahtumia sekä heitetään kylmästi tyhjänpäiväistä roinaa roskiin. Syvää unta tarvitaan siksi, että aivot latautuvat ja täydentävät energiavarastojaan. Kunnon uni vahvistaa myös immuniteettia ja auttaa meitä taistelussa virushyökkäyksiä vastaan.

Monet toimivat käytännöt syntyvät omista kokemuksista. Kun oivalsin kännykkäsäteilyn ja yöunen häiriintymisen yhteyden, ryhdyin muuttamaan omia arkisia käytäntöjäni. Ensimmäisenä karsintalistalle joutuivat illan kännykkäpuhelut, jotta nukkuisin levollisemmin ja paremmin.

Tiesitkö sinä, että jos puhut illalla yhdeksän jälkeen pitkän kännykkäpuhelun, sen vaikutus yöuneen on samanlainen kuin jos joisit ison mukillisen todella tujua kahvia? Aivot, joissa yhteydenpito hermosolujen välillä kulkee sähkön ja välittäjäaineiden välityksellä, joutuvat kännykkäsäteilylle alttiiksi. Sveitsiläistutkimuksen mukaan kännykän säteilyvaikutus säilyy useita tunteja ja häiritsee unta.

On paradoksaalista, että vältämme illalla kahvittelua, jotta saisimme unta ja nukkuisimme paremmin. Silti petikaverimme tyynyn alla tai yöpöydän päällä on virta päällä oleva puhelin, joka aina tukiasemaa hakiessaan vaikuttaa aivoihimme ja estää meitä nukkumasta hyvää ja hoitavaa unta. Jo pelkällä puhelimen virran sulkemisella unen laatu muuttuu radikaalisti paremmaksi ja hoitavammaksi.

Haastan sinut kännykkäkatkaisuhoitoon. Sulje viikon ajan kännykkä iltaisin viimeistään yhdeksän maissa ja vältä myös netissä roikkumista. Täytä illan tunnit liikunnalla, läheisyydellä ja silmitysten kohtaamisilla. Tai jos olet päivisin yltiösosiaalinen puhuva pää, ole rauhassa ja lue kirjaa tai kuuntele musiikkia.

Seuraa yöuntasi testijakson aikana. Nukutko paremmin ja syvemmin, heräiletkö vähemmän? Tuntuuko olo aamulla levänneeltä ja tasapainoisemmalta?

Pysähdy aivojesi hyvinvoinnin äärelle. Päästä pääsi öisin huoltamolle. Eihän autokaan kulje nikottelematta ilman säännöllistä huoltoa, öljyä ja polttoainetta. Virta pois ja autuaita unia!

PS. Muistathan jatkossa katkaista virrat myös tietokoneesta ja modeemista.

Kuva: Erkki Makkonen

Allergiat ja niiden luonnollinen hoito (osa 3/3)

Sarjan kahdessa ensimmäisessä artikkelissa (osa 1 ja osa 2) tarkasteltiin allergiaa eri näkökulmista. Tähän viimeiseen osaan olen koonnut joukon yksittäisiä vinkkejä, joista saattaa olla helpotusta allergiaan.

MSM on rikkivalmiste, joka puhdistaa koko kehoa solutasolta lähtien. Tämä on suotavaa, mikäli elimistössämme on myrkkykasautumia.

Savi puhdistaa ja antaa elimistöllemme samalla mineraaleja. Savi on erittäin voimakas raskasmetallien poistaja kehostamme.

Lääkinnälliset sienet, kuten pakurikääpä, lakkakääpä (reishi) ja cordyceps.

Chili, inkivääri, kurkuma, sipulikasvit, maitohorsma ja yleensä lehtivihreä. Suosi tummanvihreää monessa muodossaan. Kaalikasveja ei kannata unohtaa.

Erittäin tärkeää on saada suolisto kuntoon. Tähän parhaita tapoja on syödä puhdasta, ravitsevaa ruokaa ja lisätä hyvää bakteerikantaa esim. maitohappobakteereilla tai hapatetuilla juomilla ja ruoilla. Panosta kokonaisiin ruoan lähteisiin mikäli mahdollisuus on, ellei niin panosta hyviin maitohappobakteerivalmisteisiin. Jos meidän puolustusmekanismimmi ei ole suoliston kautta kunnossa, vastustuskykymme ulkoista vastaan on koetuksella kaiken aikaa.

Kansanlääkinnässä hyväksi havaittuja keinoja

Adaptogeenikasvit, esim. tietyt yrtit, jotka auttavat kehoamme tarvittavaan suuntaan. Lisää kykyä selviytyä stressistä, ylirasituksista jne. vahvistavat kehoamme ja ennenkaikkea mukauttavat elimistöämme muuuttuviin olosuhteisiin. Näitä ovat mm. pakurikääpä, ruusunjuuri, ginseng, lakritsinjuuri, tulsi ja maca. Mutta ennenkaikkea paikalliset ruoat, jotka ovat meidän ympäristöstämme, juuri niistä oloista, joihin meillä pitää sopeutua.

Yrttejä, joista voi olla hyötyä allergiassa: kallioimarre, peltokorte, mustaherukka, mustaselja, lakritsikasvi, juolavehnä, koiruoho, isohirvenjuuri, isotakiainen sekä imelänkurjenherne.

Ruokavaliossa on hyvä hyödyntää myös tyrniä, puolukkaa, tilliä, retikkaa, papua, sipulia, valkosipulia, sitruunaa ja ruusunmarjoja, jotka vahvistavat puolustuskykyä ja vähentävät herkistymistä allergioihin. Myös kamomilla ja ruusut on havaittu erittäin hyväksi hoidettaessa allergioita.

Muita keinoja, mistä voi olla hyötyä:

30-45 päivää täysin ilman maitotuotteita. Jo tässä ajassa voi tapahtua suuria muutoksia hyvinvoinnissa, ennenkaikkea jos maito ei toimi sinulle. Tämän jälkeen voi halutessaan kokeilla pieniä määriä laadukkaita maitotuotteita ja todeta miten elimistösi niihin suhtautuu.

Sama aika ilman viljoja, ennenkaikkea gluteiiniviljoja. Ei kannata uskoa mitä lukee, vasta kokeilemalla näet mikä toimii JUURI SINULLE. Pieni aika elämässä, mahdollisuus kokea suuria muutoksia hyvinvoinnissa. Joillekin toimii, joillekin ei.

Lisää laaturasvoja kylmäpuristetuista luomuöljyistä kuten oliivi tai pellava, siemenistä, sekä pähkinöistä, kalasta, riistalihasta, marjoistta, kasviksista sekä yleensäkin kokonaisista ruokalähteistä. Kokonainen = alkuperäisessä muodossa oleva ruoka, ei käsitelty.

Jos lämmität ruokaasi, suosi paistamisessa luomukirnuvoita tai kylmäpuristettua kookosöljyä.

Äidinmaito imettäväiselle niin pitkään kuin mahdollista. Tällöin lapsukaiset muodostavat vastustuskykyään ja suoliston kuntoa vahvistaa parhaiten luonnon oma äidinmaito. Tälle ei löydy korviketta.

Männyn siitepöly! Pieninä määrinä käytettynä vahvistaa elimistöämme hyvinkin voimakkaasti ja samalla saamme jälleen kerran pieniä määriä aiheuttavia aineita elimistöömme, eli siedätyshoitoa luonnollisilla menetelmillä.

Ehdottoman tärkeää on että altistamme itseämme ulkoilmalle, josta saamme puhdasta ilmaa, joka pistää elimistömme toimimaan halutulla tavalla. Puhdasta vettä reilusti ja auringonvaloa! Auringosta muodostamme D-vitamiinia, joka on yksi osatekijä, josta koostamme hormonimme. Sen vaikutusta ei voi väheksyä.

Panosta luomuun, jolloin elimistön kuorma pienenee. Lisäaineet, tuholaismyrkyt ja säilöntäaineet vaikuttavat koko kehoomme, aina aivoja myöten. Tai vielä parempaa, panosta omakasvatukseen ja pientiloihin, joiden tuotantotavat ovat sinulle tuttuja. Näin varmistut puhtaudesta, ravitsevuudesta ja tuoreudesta. Muista myös heittäytyä villiksi villiruuasta, jossa suurin ravitsemus sijaitsee.

Kaikki nämä ovat vinkkejä, joista voi ottaa tai olla ottamatta hyötyä. Mikään ei varmasti ole ihmekikka, joka poistaa kaikki allergiat, mutta kokonaisuus on aina asia mihin itse pystymme vaikuttamaan. Allergiat ovat monelle suuri vaiva, mutta niiden kanssa ei ole pakko elää loppuelämää. Luonto antaa meille yleensä kaikki vastaukset hyvinkin yksinkertaisissa muodoissa. Mitä enemmän hyödynnämme näitä vaihtoehtoja, sitä enemmän saamme kiinni omaa luonnollista olotilaamme, joka mahdollistaa meille täyden kukkimisen yksilöinä, tai ainakin antaa siihen enemmän avaimia, jotka jokainen käytämme parhaaksi näkemällämme tavalla.

Tieto, joka otetaan käyttöön on todellista vaurautta omassa hyvinvointipankissammae. Panosta talletuksiin, jotka nostavat elämänlaatusi korkoa kaiken aikaa.

 

Miehen tie: Mitä hitaus minulle tarkoittaa?

Aktiiviselle ihmiselle, jollaiseksi varmasti voisin määrittää itsenikin, sanat hitaus ja hidastaminen saattavat tuntua hieman vierailta. Kun katson kalenteriani maanantaisena aamuna, käy mielessäni ajatus “olenkohan minä edes oikea ihminen kirjoittamaan Hidasta Elämää käsittelevälle sivustolle?”

Mutta siitä on jo kauan kun hidastaminen tarkoitti minulle elämän virran hidastumista.

Kurssit, seminaarit, kirja, blogit, lehtijutut, valmennukset, valmistelu, suunnittelu, tapaamiset, mielenkiintoiset keskustelut yhä laajemman ihmispiirin kanssa, ystävät, rentoutuminen, liikunta, jooga harjoitukset, itsetutkiskelu, perhe, kaiken muistaminen, kalenteri, muistiinpanot, kehittäminen, palaverit, puhelin, sähköpostit, facebook, uutiskirjeet, viikon valmennusmateriaalit, vastuu kaikesta liikkeelle laitetusta – ja silti, rauha ja hitaus.

Voisin kuvailla sitä tilaa, tapaa, tunnetta tai asiaa josta rauhani löydän hyvin monin sanoin. Tyhjyys, tietoisuus, sydän, tarkkailija, läsnäolo, jumaluus, sielu tai vaikkapa selkeys.

Missä tahansa hetkessä, silloinkin kun sydämeni hakkaa tai mieleni juoksee ja tuntuu kuin olisin pesukone joka on linkouksensa loppuvaiheilla, pyörien miljoona kierrosta sekunnissa, voin olla pysähdyksissä sisälläni. Tarkkailla, avautua ja samaistua siihen osaan minua joka vain on. Tehdä, tuntea ja lisätä vauhtiakin mutta samanaikaisesti tarkkailla tapahtuvaa sen osani näkökulmasta, joka vain on ja kokee. Avata aistini, tarkkaavaisuuteni, keskittymiseni ja laajentua. Ja siinä se on, rauha – myrsky ja minä, myrskynsilmä. Tästä tilasta kuulen ja näen kaiken selkeämmin, laajemmin, totuudellisemmin ja hitaammin.

Hitaus voi ilmetä toisinaan hitaampina, rauhallisempina pyörteinä elämän virrassa. Virta  tuskin silti koskaan pysähtyy. Todellinen hitaus, se on aina, tarkkailemassa pyörteitä – hymyhuulin, hyväksyen ja sen mukaan antautuen.

Ja toistuvasti sen hitauden minäkin kadotan. Mutta juuri siksi haastan itseni uudelleen ja astun uuden kosken vietäväksi – koska harjoitus tekee mestarin.

lämmöllä, aaro

Hiljaisuus puhuu

”On melkein liian hyvä olla, sylissä hiljaisuuden”, laulaa Johanna Kurkela ja sanoittaa sen, mistä tänään haluan kirjoittaa; omasta tilasta, rajoista ja hiljaisuudesta.

Olen prosessin pyörteissä, en vielä tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta prosessissa ollaan ja syvässä sellaisessa. Ehkä kirjoitan tästä vähän enemmän kevään aikana. Helppoahan pyörteessä ei aina ole, sen jokainen elämää nähnyt ihminen tietää. Eräänä iltana kuulin mielessäni sanat ”Hiljaisuus puhuu” ja muistin taas – sisäinen meteli pitää hiljentää. Vasta hiljaisuudessa pystyn kuulemaan sitä, mitä korkeimmalla itselläni, sielullani ja Jumalallani on sanottavaa. Viisaat vastaukset ovat meissä valmiina, kunhan avaudumme kuuntelemaan.

Kun olet kriisissä, heikkona ja avuttomana, sielun vetoketju voi olla apposen auki. Sielu sanoo: täytä tyhjyyteni, tee itseeni pesä, jotta en tuntisi kipua ja tuskaa. Kipulääkkeitä on monenlaisia: väistöliikkeitä, pään pensaaseen piilottamista; monta on vaihtoehtoa siihen tuskaan, jota suruksi, epätoivoksi ja psyykkiseksi kivuksi sanotaan. Kun olet kipumatkalla, saat usein seuraksesi ihania ihmisiä, tukijoita, rinnalla kulkijoita, mutta myös tuomion julistajia, neuvonantajia ja niitä, jotka tarvitsevat toisen ihmisen heikkoutta tunteakseen itsensä vahvaksi. Inhimillistä sekin.

Ajattelen elämää mielelläni opintomatkana. Minun opintomatkallani on aika käsitellä omia rajoja. Ehkä aihe on tuttu sinullekin. Sielun rajoja vartioimaan tarvitaan rohkea ritari, sinä itse, siitäkin huolimatta, että joku rajojen koputtelija tai läpiratsastaja kääntää selkänsä, ottaa nokkiinsa, katkaisee välit ja pitää sinua ikävänä ihmisenä. ”Kiltti” ihminen täyttää itsensä toisten palvelemisella, hyvittämisellä, antaa pitää itseään kynnysmattona, jotta välttyy syyllisyydentunteelta eikä joutuu sen uhkakuvan eteen, että joku hylkää. Oli niin tai näin, vastuu on rajojen vartijalla ja niiden asettajalla.

Kauneimmalta matkanteolta tuntuu se, kun lähelläsi olevat ihmiset näkevät tilantarpeesi, rajasi ja kunnioittavat niitä, kun et joudu olemaan varuillasi tai sanomaan, missä raja kulkee. Ihmissuhteissa olisi hyvä olla siinä määrin luottamusta ja kunnioitusta, ettei kukaan pääse yllättämään eikä hiipimään henkilökohtaisimmalle alueellesi, jolle on asiaa vain yhdelle ihmiselle, sinulle itsellesi. Toki rajojen tunnistaminen voi olla vaikeaa ja kolikolla on aina kääntöpuolensa, niinhän se on.

Paradoksi lienee se, että kun saat pitää oman tilasi, pystyt olemaan lähellä muita ihmisiä. Tilan avulla olet omassa voimassasi, juuri maassa ja herkällä korvalla kuulemassa syvimpiä viestejäsi, suunnannäyttäjiäsi. Siksi rajoja tarvitaan. Rajojen asettaminen alkaa kuitenkin omien rajojen tunnistamisesta, tämä tuntuu hyvältä, tämä huonolta – ja tämäkin vaihtelee, on päiviä ja aikoja jolloin sietää enemmän tai vähemmän.

Terveellä tavalla itsekäs ja vastuullinen ihminen ottaa aikaa ja tilaa ja tutkii sisintään. Ja aloittaa sisimmän siivouspäivän: putsaa, puunaa, kiillottaa, heittää pihalle vanhaa, hitaasti kiirehtimättä punnitsee mitä säilyttää ja mitä hävittää. Työ tekijäänsä kiittää: kun on tilaa, ilmaa, happea, voi ottaa itselleen uutta ja raikasta, täyttää elämää ja itseä asioilla, joiden kanssa on hyvä olla; ilon, yhteyden, luovuuden ja rakkauden. Ja mille muulle? Sinä päätät.


Kurkkaa Miian kirja:

Oivalluksia: Mielenkiintoista!

Sanna aloitti elokuussa 2012 True Heartsissa puolen vuoden mittaisen NLP Practitioner -koulutuksenOivalluksia-blogissa Sanna kirjoittaa omista ajatuksistaan ja oivalluksistaan koulutuksen aikana. Myös kouluttaja Reetta Vanhanen vierailee Oivalluksia-blogissa kirjoittamalla NLP:stä.

“Kolme varista, istui…”

NLP:n viimeisenä viikonloppuna käsittelimme ennakkokäsityksiä, uskomuksia ja totuuksia. Jos oikein kovasti miettii, niin ymmärtää, että totuuksia on oikeastaan hirvittävän vähän. Kaikki loput ajatukset ovat ennakkokäsityksiä tai uskomuksia, jotka rajoittavat kokemuksia elämästä eli itse elämää.

Voin esimerkiksi väittää, että on totta, että en osaa laulaa. Vaan onko se totta? Vai onko se uskomus, joka rajoittaa minua menemästä laulutunnille ja opetettelemasta taitoa? Jos muuttaisin uskomustani, antaisin itselleni mahdollisuuden muuttaa ”totuutta”. Sanotaan, että uskomuksia ovat kaikki ne asiat, joista meillä ei ole tarkkaa tietoa mutta joista kuitenkin olemme niin varmoja, että toimimme niiden varassa eli hyväksymme ne totuutena.

Uskomus, että en osaa laulaa, ei onneksi vaikuta onnellisuuteeni hirvittävästi (paitsi ehkä joinain hetkinä, kun lapsi pyytää kaupassa laulamaan mukana ”kolme varista, istui aidalla”…) Mutta olen huomannut, että arjessa monet ennalta arvioimani asiat vähentävät läsnäoloani eli onnellisuuttani.

Saatan esimerkiksi ajatella, että pakkanen ei ole kiva. Tai että tiskaaminen on ikävää. Kun olen muodostanut tällaisen uskomuksen omasta tunnetilastani suhteessa erilaisiin asioihin, uskomus alkaa toteuttaa itseään. Kun luulen, että se on totta, en anna läsnäolevalle hetkelle muita mahdollisuuksia. Hetken ainoaksi tehtäväksi tulee päästä siitä pois, johonkin sellaiseen hetkeen, jossa ei ole pakkasta tai tiskejä. Se siitä läsnäolosta ja onnellisuuden kokemuksesta!

Tiedostamme tai emme, mutta meillä on hirvittävän monesta asiasta arvio: hyvä tai huono. Hyvät arviot tekevät hyvää (vaikka ne eivät ole ”totta,” ne luovat kuitenkin lisää hyvää kokemusta), mutta huonot ahdistavat nurkkaan ja saavat olon kurjaksi. Meillä on esimerkiksi tosi usein ennakkokäsitys tai uskomus siitä, millainen päivä on tulossa: kiinnitämme kalenterimerkintöihin arviot ja tunteet valmiiksi. Samalla kuitenkin toteutamme arvioita ja tunteita päivästä, emmekä anna päivälle mahdollisuutta olla sellainen kuin se on, tai tilanteelle mahdollisuutta olla sellainen kuin se on. Tai ihmisille.

Vuosi sitten kun olin tiukassa tilanteessa, viisas ystäväni sanoi, että ”tapahtui, mitä hyvänsä, kuvittele tyyppi olkapäällesi sanomaan: mielenkiintoista!” Nyt olen vuoden verran arvioiden, ennakkokäsitysten ja uskomusten sijaan sanonut useimmissa tilanteissa: mielenkiintoista! Ja kyllä: asiat tuntuvat ihmeellisiltä ja minusta on tullut uteliaampi, näen asioita laajemmin ja useammasta näkökulmasta. Kun ihmettely ja uteliaisuus heräävät, alkaa tapahtua Asioita. Alkaa tapahtua Elämää.

Tervetuloa elämä – sellaisena kuin tänään tulet, mielenkiintoisena ja ihmeellisenä!

Oivallus nro 9: Asiat eivät ole hyviä tai huonoja, ne ovat mielenkiintoisia.

Kysy psykologilta: Miten päästä eroon mustasukkaisuudesta?

Kysy psykologilta -palstalla psykologi Heli Heiskanen vastasi Hidasta elämää -sivuston lukijoiden kysymyksiin.


Kysymykset: Mustasukkaisuuden kanssa selviytymisestä on tullut kolme kysymystä. Näiden kaikkien kohdalla aikaisempi kumppani on pettänyt ja uudessa suhteessa mustasukkaisuus kalvaa ja luottaminen on vaikeaa.

Nimimerkki Sydänjuuria myöten petetty kysyy “Kuinka päästä elämässä eteenpäin kaiken tapahtuneen jälkeen?”

“Olin naimisissa 26 vuotta. Mieheni jäi kiinni pettämisestä yhtäkkiä aivan täysin yllättäen. Suhde oli kestänyt yli vuoden. Olen ollut uudessa suhteessa nyt vajaa 3 vuotta ja se on minulle välillä suurta tuskaa ja ahdistusta. Syystä, että pelkään, että kihlattuni pettää minua. Mitään siihen viittaavaa en ole missään vaiheessa oikeasti huomannut tai epäillyt, mutta pelko siitä vaan on niin kovin suuri ja ahdistava. Joskus tuntuu, että tulen hulluksi, koska epäilen koko ajan häntä. Miten pääsen eroon tästä ahdistavasta ja energiaa vievästä päähän pinttymästä? Pystynkö enää koskaan elämässäni luottamaan yhteenkään mieheen?”

Nimimerkki Vivella kysyy “Mitä teen ja kuinka pääsen opitusta ajatusmallista eroon?”

“Olin 15 vuotta naimisissa miehen kanssa, joka kohdisti minuun henkistä ja ajoittain fyysistä väkivaltaa. Hän melko järjestelmällisesti romutti itsetuntoni. Nyt olen monen vuoden yksinolon jälkeen löytänyt ihanan ja kiltin miehen, joka tietää taustani ja on valmis ymmärtämään minua ja tukemaan jos menneisyys tunkee alitajunnasta. Tunnen oloni turvalliseksi hänen kanssaan. Vaikeimpana asiana uudessa suhteessa koen sen, että tuolta avioliittoajalta kuva miehestä rakastavana ja omalleen uskollisena särkyi. Opin siis näkemään naiset uhkana ja jollain lailla katsomaan heitä miehen silmien kautta. Nyt tämä ikävä haava on siirtynyt uuteen suhteeseeni ja minua tuntuu loukkaavan kaikenlainen kauniiden naisten katselu, sydämeni hakkaa ja saan jonkinlaisen paniikkikohtauksen jos koen että tilanne on samantyyppinen kuin silloin ennen, tai kuvittelen että on. Uusi miesystäväni on yrittänyt vakuuttaa minulle ettei välitä muista naisista, mutta silti oloni tuntuu uhatulta.”

Nimimerkki Umpikujassa kysyy “Miten päästä yli tahrasta suhteessa?”

“Tapasin puolisen vuotta sitten miehen, jossa tuntui hyvältä sellaiset asiat, jotka olivat puuttuneet aiemmista suhteistani. Suhteemme edettyä siihen vaiheeseen, jossa aloimme puhua siitä mikä suhteessa on sallittua ja mikä ei olin aluksi onnellinen siitä, että olimme samoilla linjoilla. Emme hyväksy pettämistä. Mutta sitten eteen tuli asia, josta en ole päässyt yli. Mies on aiemmin, sinkkuna ollessaan, toteuttanut seksuaalisuuttaan eräällä aikuisviihdesivustolla, jossa on myös chat. Kävi ilmi, että hän on käynyt sivustolla pari kertaa suhteemme aikana seuraamassa keskustelua. Hän on tullut siihen tulokseen, ettei paikka ole häntä varten nyt kun hän on suhteessa. Tämä on aiheuttanut minulle sellaista ahdistusta, josta en pääse yli. Olen ollut eron partaalla, sillä en halua olla nainen, jonka suhteessa on tällainen tahra. Olen jotenkin umpikujassa, en tiedä, kuinka päästä yli.”

Helin vastaus: 

Kiitos kysymyksistänne. Tässä muutamia ajatuksia mustasukkaisuuden kanssa selviytymiseen. Harmiton mustasukkaisuus ilmenee lievänä levottomuutena tai kateutena tilanteissa, joissa puoliso ihailee toista tai on ihailun kohteena. Haitalliseksi mustasukkaisuus muuttuu siinä kohtaa, jos se aiheuttaa kovaa ahdistusta tai kohtuutonta toisen epäilyä ja rajoittamista.

Mustasukkaisuuden taustalla on itsetunnon puutteet

Mustasukkaisuuden taustalla on yleensä itsetunnon puutteet. Usein myös aiemmat petetyksi, hyväksikäytetyksi tai hylätyksi tulemisen kokemukset altistavat mustasukkaisuudelle, kuten myös esim. omien vanhempien mustasukkainen suhdemalli.

Petetyksi tuleminen on traumaattinen kokemus ja romahduttaa luottamuksen toiseen ihmiseen. Sen jäljiltä on haastavaa, mutta mahdollista, rakentaa luottamisen kykyä uudelleen. (Lue myös aiemmat Kysy psykologilta -palstan kysymykset: “Miten voin hyväksyä kohdalleni sattuneen petturuuden?” ja “Kuinka saisin omanarvontuntoni takaisin eron jälkeen?“)

Luottamus on yksi vaikeimpia ihmiselämän oppiläksyjä. Mustasukkaisuuden työstäminen on viisasta, koska hallitsevana se voi johtaa pelkojen toteutumiseen eli suhteen kariutumiseen tai ainakin se heikentää elämän laatua.

Mustasukkaisuus on egon tunne

Ensinnäkin on tärkeää muistuttaa itselle, että mustasukkaisuus on egon tunne, ei totuus.  Mustasukkaisuus on oikeastaan monien tunteiden kimppu, joka voi sisältää mm. pelkoa, kateutta, riittämättömyyden tunnetta, vihaa, häpeää ja syyllisyyttä. Hyväksy tunteesi ja annan niiden olla. Tunteet tulevat ja menevät, niitä voi havainnoida ottamatta niitä todesta. Tämä ei ole helppoa, mutta sitä kannattaa harjoitella.

Egolla tarkoitan Todellisen minän peittävää “ihmisen kuorta”, jonka toiminta perustuu pelkoon ja uhkaan. Ego saa ruokansa dramaattisista tunteista, syyllisyydestä ja syyttämisestä, kateudesta, vertailusta, arvostelusta ja kilpailusta. Egon mielestä toisen hyvä on itseltä pois. Parisuhteessa ego tahtoo omistaa toisen ja kontrolloida. Ego ei uskalla olla läsnä tässä hetkessä ja kokea elämää sellaisena kuin se on.

Oikeasti ei ole mitään hätää. Todellinen minä tietää, ettei mitään todellista voi vahingoittaa. Egon pelkoon perustuva maailma ei ole todellinen, se on harhaa, jonka tarkoituksena on herättää meidät unesta.

Tiedosta kuinka ego ruokkii mustasukkaisuutta

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on avain. Mindfulness-harjoitukset voivat olla hyödyllisiä läsnäolon opettelussa. En kuitenkaan tässä tarkoita mitään menetelmää, vaan tietoisuutta, hyväksyntää ja läsnäoloa itsessään. Todellinen minä ilmenee, kun olet tietoisesti läsnä tässä hetkessä ja havainnoit asioita hyväksyvästi sellaisina kuin ne ovat. Ego ei kykene tähän ja pyrkiikin koko ajan viemään ajatuksesi tuleviin uhkakuviin tai menneisiin muistoihin. Todellinen minä näkee egon toimintamallit ja tietää, etteivät ne ole totuus.

Voit todeta itsellesi, että koska ihminen Sinussa on aikaisemmin tullut petetyksi, egon epäilykset heräävät nyt turhankin herkästi, mutta ne eivät ole automaattisesti tosia. Huomaa myös, koska ego ei luota, niin se näkee joka puolella merkkejä epäluotettavuudesta. Joku toinen ihminen kohdallasi tulkitsisi tilanteen toisin, eikä ehkä kokisi minkäänlaista uhkaa. Ota vastuu tunteistasi, koska reaktiosi toisen käyttäytymiseen heijastaa egon todellisuutta, joka rakentuu pääasiassa menneille kokemuksille.

Todellisen minän näkökulmasta kaikki on hyvin ja tapahtumilla on tarkoituksensa, joka yleensä on auttaa meitä havahtumaan. Suuri ahdistus ja kärsimys voivat kääntyä myös voitoksi, koska pimeys tekee valon näkyvämmäksi.

Et voi varmistua siitä, ettei toinen pettäisi Sinua

Tiedosta, että olet vastuussa vain omista teoista, tunteista ja ajatuksista. Puolisosi on vastuussa omista teoistaan, tunteistaan ja ajatuksistaan. Jos hän pettää Sinua, se on hänen valintansa ja hän vastaa myös seurauksista. Et tietenkään toivo sellaista, mutta jos niin käy, niin luota siihen, että selviät kyllä.

Ego haluaa olla paras ja ainutlaatuinen. Todellinen minä tietää, että olemme kaikki täsmälleen samanarvoisia ja oikeastaan olemme yhtä. Kaikki vertailu ja kilpailu on siis turhaa. Ego haluaisi pitää asiat ennallaan ja kontrollissa. Tosiasia on, että vaikka haluaisit, et voi kontrolloida ja varmistua siitä, ettei toinen pettäisi Sinua. Voi olla, ettet voi varmistua edes omasta luotettavuudestasi kaikissa tilanteissa. Miksi siis edes yrittää mahdotonta? Miksei mieluummin luottaisi edes niin kauan kunnes muuta ilmenee?

Näe vaihtoehtoisia tulkintoja. Kuvittele eri tapoja tulkita tilanteita ja tiedä, että mikä tahansa niistä voi olla totta tai epätotta. Voit pyytää avuksi läheistä ihmistä tai ammattiauttajaa esimerkiksi sen arvioimiseksi, kuinka aiheellisia epäilyksesi ovat objektiivisesti tarkasteltuna. Jos on todellista aihetta epäillä pettämistä, on asia tietysti selvitettävä ja sovittava seurauksista.

Pyydä kumppanilta kärsivällisyyttä

On hyvä keskustella kumppanin kanssa avoimesti suhteen pelisäännöistä ja omista tuntemuksista. Pelisäännöissä tulisi huomioida molempien tunteet ja toiveet, tekemättä kuitenkaan liian ahtaita rajoja. Moni peittää mustasukkaisuutensa ja jopa hämää itseään, koska se saatetaan kokea hävettävänä tunteena.

Kun on aikaisemmin tullut petetyksi, kannattaa siitä yleensä kertoa uudelle kumppanille, ja pyytää hieman kärsivällisyyttä ja ymmärrystä siihen, että luottamuksen rakentumisen vie yleensä pidemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan tule käyttää tekosyynä jatkuvalle epäilylle ja kontrolloinnille. Vastuullisuuteen kuuluu se, että omalta osaltaan pyrkii kehittymään.

Ihminen kukoistaa vapaudessa ja luottamuksessa

Ihminen kukoistaa vapaudessa ja luottamuksessa. Tilapäisesti voi tuntua helpottavalta ja turvalliselta kahlita toista, mutta pidemmän päälle siitä yleensä koituu ongelmia. Kahlittu osapuoli voi alkaa katkeroitua ja pettyä suhteeseen. Sinä itse kapeudut ja kärsit egon pelokkuuden alla. Elämän kauneus ja keveys jää huomaamatta.

Toivotan teille kärsivällisyyttä ja armollisuutta itseänne kohtaan. Luottamuksen oppimisen tie voi olla pitkä ja kivinen. Palkkio ilmenee joka hetki kun olet läsnä ja yhteydessä todelliseen minään, joka pilkottaa egon kuoren alta. Todellinen minä kokee rakkauden, ykseyden ja luottamuksen. Oikeasti olet jo perillä.


Katso Helin tulevat koulutukset ja kirja ”Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään” tästä.

Allergiat ja niiden luonnollinen hoito (osa 2/3)

Ruoka ja allergiat

Gluteeni aiheuttaa monelle ongelmia. Erityisesti gluteeniviljat kuten vehnä. Toisaalta en lähtisi tuomitsemaan gluteenia täysin, vaan kysyisin kysymyksen, miksi gluteiini aiheuttaa meissä monissa niin voimakkaita reaktioita? Onko se kyseinen aine, vai elimistömme sisäinen tila, joka reagoi niin vahvasti gluteeniin? Joka tapauksessa, tai pahimmillaan, keho voi hyökätä itseään vastaan, jos se ei pysty käsittelemäänä esim. kotimaisia viljoja, joissa gluteenia on reilusti. Ja nykyinen vilja ei valitettavasti enää ole ravintoarvoltaan sitä mitä se oli 100 vuotta sitten.

Toinen ruoka-aines on ehdottomasti maitotuotteet, ennenkaikkea käsitellyt maitotuotteet. Maidon kaseiini on monille erittäin vaikea ainesosa käsiteltäväksi. Maito tuottaa myös limaa elimistössämme, joka ei ole allergisille se kaikkein optimaalisin tila. Maito ei ole millään tavalla välttämätön ruokavaliossamme, mutta moni siitä kuitenkin hyötyy. Jos maito toimii, niin suosittelen panostamaan luomulaatuiseen raakamaitoon.

Joillakin jopa hyvälaatuinen maito aiheuttaa ongelmia. Monesti syynä saattaa olla maidon kaseiini, joka on yleisimpiä proteiineja, joita maidossa esiintyy. Yksi vaihtoehto voisi olla vuohenmaito, jossa kaseiini on eri muodossa. Myöskin hapattaminen muuttaa maidon koostumusta helpommin sulavaksi. Oma suosikkini on luomulaatuinen vuoden raakamaitoon tehty kefiiri, jossa hapatetaan maito, ilman kuumennusta.

Mineraalipuutokset voivat olla yksi osatekijä, mikä aiheuttaa elimistössämme vastareaktioita. Moni kärsii esim. sinkin ja magnesiumin puutteesta, vitamiinien kuten C ja E vähäisestä saannista, elintärkeiden rasvojen puutoksista, kuten omega-3. Ja toisaalta saamme monesti liikaa härskiintyneitä rasvoja esim. kuumennetuista kasviöljyistä, jotka jumiutuvat kehoomme vaikeuttaen elimistöämme toimimasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Miten tilannetta voi kehittää elinvoimaisempaa kohti?

Tärkeintä on vapauttaa itsensä ruoista, jotka aiheuttavat tilanteen. Pahimpia allergisoijia näyttäisi olevan hiiva, soija, gluteiini, maitotuotteet ja kananmunat. Kokeile elää ilman näitä 1-2 kuukautta. Tulokset saattavat ihmetyttää.

Syyn poistaminen on kaikkein oleellisinta. Jonkin verran voi tehdä yksittäisillä lisäyksillä, mutta yhdessä ne tekevät lähtemättömän vaikutuksen. Syyn poistaminen + ravinnollista lisäystä = elinvoimaisempi yksilö.

Keuhkoille betakaroteenia, joka edesauttaa vastustuskykyämme ja taistelee tulehduksia vastaan. Joka päivä olisi hyvä saada tätä elintärkeää ainetta, joka on A-vitamiinin esiaste. Hyviä esimerkkejä ovat mm. porkkana, kaalit, goji-marjat, bataatti, spirulina, pinaatti, timjami, ristikukkaiskasvit kuten nauris. Maksimoidaksesi betakaroteenin imeytyvyyden, olisi ne syytä nauttia raakana soseutettuna, tai kevyesti höyrytettynä, sekä mielellään rasvan kanssa nautittuna (esim. porkkana + luomu kirnuvoi).

C-vitamiini, erittäin tärkeä vesiliukoinen vitamiini, jota saa mm. sitrushedelmistä, kotimaisista marjoista kuten tyrni, hilla ja mustaherukka, tuontimarjoita kuten camu-camu, amla ja kiivit. Marjojen lehdet esim. musta/punaherukanlehdet ovat todella hyviä c-vitamiinin lähteitä. Samoin kaalikasvit, erityisesti hapankaali! Kaikki marjat ovat loistavia kokonaisuuksia, varsinkin kun niitä saadaan luonnonversioina eli villimarjat kunniaan.

Tiesitkö, että punaviinin kovasti terveysvaikutteinen ainesosa, löytyy huomattavasti suurempina määrinä meidän puolukoistamme? 🙂

Mehiläisten siitepöly toimii voimakkaana “rokotteena”, josta me saadaan paras hyöty, jos löydämme sitä paikallisena. Silloin se sisältää ympäristöstä löytyvät ainesosat todella pienissä määrin, antaen samalla hurjan kattauksen elimistöä tukevia aineita meille käyttöömme. Muutenkin paikallinen ruoka on parasta, se mukauttaa kehoasi parhaiten ympäristöösi. Mitä vähemmän käsiteltyä ja puhtaamapaa, sen parempi.

Jos käytät lihaa, käytä kohtuudella ja panosta laatuun, esim. pienkaloja, joista saamme hyviä rasvahappoja, tai riistalihaa.

Kuinka suuri on altistuminen myrkyille päivittäin? Tämä määrittää sen, mihin kuntoon elimistömme on jatkossa menossa. Eli kuinka pitkä on aika, jolloin altistut myrkyille. Mistä saat suurimman määrän kehoasi rasittavia elementtejä. Jos äitisi tulisi viemään sinulta rakkaimmain ruokasi pois ikuisiksi ajoiksi, mikä se olisi? Mitä nautit määrällisesti eniten ruokavaliossasi? Kokeile elää 30 päivää ilman sitä, tai vaihda ainakin laatua parempaan.

Ehdotuksia, ehdottomuuksien sijaan. Nautinnollisuutta ja antoisuutta hetkiisi!

Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa täältä ja kolmas osa täältä.