Vastuullinen vaan ei syyllinen

Hyppään suoraa asiaan, siihen, mitä ajattelen omasta roolistani elämässäni ja yleensä ihmisen vastuusta elämässään. Ajattelen olevani vastuussa itsestäni ja omasta elämästäni. Tuo saattaa kuulostaa rankalta. Mitä sitten vastuulla tarkoitan, mikä on vastuullisuuden merkitys tai onko vastuullisuus edes mahdollista?

Uskon, että jokaisen kannattaa uhrata muutama ajatus vastuullisuudelle ja sille, mitä se omassa elämässä voisi tarkoittaa. Voit aloittaa vaikka lukemalla tämä kolumnin ja olemalla siitä jotain mieltä.

Elämä
Kun kerran elämästä puhutaan, siihen on syytä asentaa ”kahvat”, sopimalla, mitä elämällä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Olen yksinkertaistanut itselleni elämän seuraavaan lauseeseen. ”Elämäni on kokemus itsestäni ja kaikesta ympärilläni olevasta.” Ne asiat, joista minulla ei ole esimerkiksi tietoa, ovat ”oman elämäni ulkopuolella”. Suunnaton määrä asioita voi olla olemassa, mutta ne eivät välttämättä liity minun elämääni. Elämäni on kokemus.

Kaksi voimaa
Vastuullisuuden merkitys liittyy siihen yksinkertaisuuteen, että elämää ohjaa perimmiltään vain kaksi voimaa. Pienellä ajatusharjoituksella huomaat, että ne asiat, joista sinä elämästä nautit ovat todennäköisesti rakkauden lapsia tai lastenlapsia. Vastaavasti asiat, joita et toivoisi kokevasi ovat todennäköisesti pelon jälkikasvua. Rakkaus antaa energiaa, esimerkiksi tuottaa iloa, merkitystä, yhteenkuuluvuutta ja vapautta. Pelko vastaavasti kuluttaa energiaa, kahlitse, uhkaa, tekee voimattomaksi, laittaa puolustautumaan ja sulkee silmät mahdollisuuksilta.

Minä haluan kokea rakkaudesta syntyvää elämää, iloa, vapautta, yhteenkuuluvuutta, tasapuolisuutta, myötätuntoa jne. Olen varma, että myös sinä haluat kokea saman suuntaisia asioita. Miten sitten voisin kokea haluamaani mahdollisimman usein ja isosti? Tässä kuvaan tulee toinen elämän yksinkertainen periaate – ”sitä niität, mitä kylvät”. Jokainen kokemus syntyy merkityksestä, jonka asialle annan. Nilkan nyrjähtäminen voi olla kiusallinen haitta tai mahdollisuus hiljentää ja miettiä itselle tärkeitä asioita. Minä päätän, millaisen kokemuksen itselleni annan.

Vastuuni
Olen vastuussa omasta elämästäni päättämällä, millaisen merkityksen elämäni tapahtumille annan. Ei ole mitään asiaa, joka olisi oman valinnanvapauteni ulkopuolella, vaikka en aina haluaisi vapauttani tunnustaa. Voin antaa jollekkin tapahtumalle aivan erilaisen merkityksen kuin toinen henkilö. Kun eteeni kiilataan kassajonossa, voin vaatia hänen ottamaansa paikkaa tai ystävällisesti kertoa, että bussini lähtee 5 minuutin kuluttua ja seuraava vasta puolen tunnin päästä. Tai sitten annan hänen kiirehtiä, tietäen, että oma aikani ei ole minuutista kiinni. Mikään valinta ei ole väärin eikä oikein. Tärkeintä on, että olen sydämessäni rehellinen ja annan asioille sellaisia merkityksiä, jotka tuottavat haluamaani kokemusta.

Kun haluan kokea rakkauteen perustuvia asioita, annan asioille sellaisia merkityksiä, jotka tuottavat voimaa antavia kokemuksia. Samalla mystisesti kylvän ympärilleni rakkautta. Tarina kertoo opiskelijasta, joka poimi kotimatkalla toiselta opiskelijalta pudonneen kirjan ja vei sen hänelle. He tutustuivat ja ajan kuluttua kirjan pudottanut opiskelija kertoi seuraavaa. ”Elämä oli yhtä tuskaa, kukaan ei välittänyt. Olin tyhjentänyt koulukaappini, minulla oli köysi repussa ja olin menossa lopettamaan elämäni. Silloin sinä autoit minua, toit minulta pudonneen kirjan ja puhuit kanssani. Se pieneltä näyttävä teko oli suuri asia. Sen seurauksena minä elän edelleen.”

Kylvän aina jotain
Jokainen teko, jonka teen levittää ympärilleen pelkoa tai rakkautta. Kyse ei ole ensisijaisesti siitä mitä teen, vaan siitä, miksi teen. Jos esimerkiksi annan kassajonokiilaajan tulla eteeni ja olen itse vihainen, levitän pelkoa. Jos annan hänen tulla eteeni sillä ilolla, että en koe itse kiirettä, levitän rakkautta. Kun haluan olla itse tietoinen siitä, kumpaa levitän, kuuntelen omia tunteitani. Ne kertovat rehellisesti sen, mitä kylvän omaan elämääni.

Osa elämääni tulevista asioista on suoranaisesti oman toimintani seurauksia, osa tapahtuu minusta riippumatta. En tule koskaan tietämään yksiselitteisesti omaa merkitystäni kaikkeen elämässäni tapahtuvaan. Kun asia on tapahtunut, on turha miettiä omaa osuutta tai tuntea syyllisyyttä, koska sillä ei ole enää merkitystä. Voin vaikuttaa tähän hetkeen ja teen sen jälleen valitsemalla merkityksen, jonka asialle annan. Voiko sitten esimerkiksi sairastumiselle tai onnettomuudelle antaa merkityksen, joka tuottaa voimaa antavia tunteita? Tiedän, että se ei aina ole helppoa ja yhtälailla tiedän, että se on mahdollista.

Talon kurkihirsi on se osa, jonka varassa talon harja pysyy ylhäällä. Minun elämässäni se oli sairastamani syöpä. En toki halua sitä toiste, mutta en myöskään kokemusta toiseksi vaihtaisi. En tiedä, mikä oli oma osuuteni sen syntyyn, mutta sillä ei ole myöskään merkitystä. Tärkeintä on se, että koen taudin olleen yksi oman elämäni suurimmista lahjoista. Se vei paljon, mutta toi vielä enemmän tilalle. Minä viisastuin asiassa vasta jälkikäteen. Sinä voit viisastua vastaavissa asioissa jo ennalta. Elä jo tänään todeksi se elämä, jota huomisen haluat itsellesi tarjoilevan. Silloin olet vastuussa omasta elämästäsi.


 

Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.