Muutokset – sellaiset kuin uusi auto, muuttaminen tai uusi työpaikka –, ovat mukavia, mutta yleensä meissä herää muutosvastarinta. Muut saattavat odottaa, että muutos herättää meissä ainoastaan näitä positiivisia tunteita, ja niinpä yleensä pidämmekin hymyn huulillamme vaikka koko muu keho itkisi.
Yleensä myös haluamme muutosta yhtä paljon kuin pelkäämme sitä. ”Ihmissuhteeni on haalistunut, mutta en halua olla yksinkään. Inhoan tätä asuntoa, mutta sain sen vasta maksettua.”
Jos meistä tuntuu tältä, se tapahtuu syystä. Meidän halutaan päästävän irti jostakin, muutenhan meistä tuntuisi yhä hyvältä. Muutoksia tapahtuu joka tapauksessa, pieniä ja isoja. Oli se sitten lempiravintolan konkurssi tai työpaikan yt-neuvottelut, välillä elämässämme muuttuu jokin. Sen takia onkin paljon miellyttävämpää olla itse muutoksen alullepanija.
Jos huomaat elämässäsi näitä asioita tai tunteita, mieti, olisiko muutoksen aika:
1. Pakenet nykyhetkeä menneisyyteen
Kysy itseltäsi, mikä nykyhetkessä on huonosti, ja yritä kehittää miellyttävämpi tilanne.
2. Jos torjut uusia mahdollisuuksia, koska pelkäät muiden reaktioita
Älä pidä kiinni siitä, mikä ei enää toimi. Yritä päästää irti rajoittuneisuudestasi ja olla avoin uudelle.
3. Jos on turta olo
Turta olo voi johtua siitä, että intohimo jokaiseen päivään on kadonnut. Yritä tehdä enemmän sitä, mitä rakastat ja huomaat ilon palaavan.
4. Jos nykyhetki ei inspiroi
Jos jokin ei enää palvele sinua, päästä siitä irti. Joillakin harrastuksilla tai tavoilla voi olla parasta ennen -päivä. Mieti, onko se mennyt ja keksi uutta elämääsi.
5. Jos pakenet totuutta
Itselleen ja muille valehtelu synnyttää syyllisyyttä ja häpeää. Kysy itseltäsi, mikset kohtaa totuutta. Jo Paasikivi sanoi, että kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.
6. Jos rupeat luistamaan lupauksistasi
Teot kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Jos tekosi eivät kohtaa sanojesi kanssa, mieti syy tähän ja pyydä anteeksi.
7. Jos jokin ihmissuhde ei enää palvele sinua
Joskus ihmissuhteesta luopuminen voi olla uskomattoman hyväksi sinulle ja mielellesi.
8. Jos sydämesi laahaa jäljessä
Jollei sydämesi ole mukana siinä mitä teet, ole rohkea ja mene sinne, missä se on mukana. Älä pelkää ihmisten reaktioita.
9. Jos tuntuu että tyydyt johonkin
Hoe itsellesi: ”En tyydy vähempään. Olen arvokas saamaan haluamani ja voimaan hyvin.”
10. Jos ajattelet muutosta
Luota intuitioosi. Ajattelet muutosta syystä. Ota siitä kiinni ja, kuten vanha mainoskin sanoo, just do it!
Aika ajoin on hyvä tarkistaa itsestään selviä totuuksia. Aloitan omistani, koska ymmärrän ne parhaiten.
Olen nuoruudestani asti tavoitellut harmoniaa. Seesteistä tapaa olla ja elää, itsensä ja toisten kanssa. Tarkka havainnointi ja keskittyminen ovat tuottaneet tulosta.
Minusta tuli tasapainoinen harmoonikko, joka vältteli ristiriitoja. Kehityin siinä lopulta niin hyväksi, että ajattelin ratkaisevani ristiriidat ennen kuin ne ehtivät kohdalleni. Nerokas mieli(kuvitukseni) havainnoi, työsti ja hajotti tasapainoa uhanneet ongelmat atomeiksi jo metrien päässä. ”Ei se mitään, asia ymmärretty.”
Joskus jos joku ymmärtämätön ihmetteli, ”eikö tuolla tavalla kerää paineita sisäänsä?”, olin hermostua. Eihän sitä painetta kerry, kun osaa työstää ja ymmärtää kaiken. Ja kun ymmärrys kasvoi, harjoituksesta tuli helppo. Olemisen sietämätöntä keveyttä. Tasaisen tappavaan tahtiin.
Sitten huomasin, että sillä sanonnalla on merkityksensä. Ihminen on kehittynyt sopeutumaan vaihteleviin olosuhteisiin, ja siinä samalla tottunut oppimaan tekemällä ja nauttimaan selviytymisestään. Jännityksestä ja voittamisesta.
Psyyke ja keho tarvitsevat vaihtelua ja haasteita, sillä ihmisen puolustusmekanismit yliherkistyvät, ellei niillä ole töitä. Tämä koskee sekä kehoa, että mieltä.
Yliherkkyydet vaivaavat ja elämä muuttuu helpoksi ja – tasapaksuksi. Ja koska ihminen on tehty kamppailuun, elämää pitää päästä liikuttamaan; ekstreme-urheilulla, impulsiivisuudella tai muuten vain tasapainottomaksi heittäytymällä. Aivan kaikki heittäytyminen toimii.
Aikaa myöden oppii arvostamaan vaikeuksia, löytää kivun ja nautinnon vaihtelusta käännepisteen ymmärrykselle. Että kaikkea ei tarvitse ymmärtää, käsitellä, eikä harmonisoida. Elämää voi myös havainnoida, epävarmuuteen heittäytyen ja sen hyväksyen. Peak performance ja low intensity flow. Adrenaliini antaa voimia ja vaikeuksista voittoon kipuaminen rakentaa tarinaa ja merkitystä elämälle.
Nyt tätä voi soveltaa myös siihen kaikkein tärkeimpään. Syömiseen.
Sosiaalisesta mediasta on levinnyt useita maailmaa mullistavia ilmiöitä koko kansan käyttöön. Puhun ruokavalioista, joiden kautta nykyihminen on tottunut määrittelemään itseään ehkä enemmän kuin koskaan. Aiemmin söimme elääksemme, nyt määritämme itseämme syömisen kautta.
Ruoasta on tullut sekä parantamisen, että maailmanparantamisen keino. Siihen saumaan sopii erinomaisesti laadullisen muokkauksen lisäksi myös määrällinen. Vähentäminen. Ja se, että herkkuja saa ilmaiseksi luonnosta. Ilmaiseksi? Eikö se ole hiukan … luonnotonta?
Entä se paasto; kuvitelkaa että on olemassa elämänalue, jossa on tieteellisesti todistettu niukkuuden suuruus? Että vähemmän syöminen voimistaa meitä fyysisesti ja psyykkisesti. Kulutusta vähentäen!
Paasto parantaa. Asiaa on tutkittu pitkään ja hartaasti eri puolilla maailmaa. Matalaenergisellä ruokavaliolla on todettu hämmentäviä vaikutuksia. Sen on havaittu muokkaavan paitsi ulkomuotoa ja energiatasoa, myös elämänkaaremme pituutta. Silloinkin, tai ehkä juuri silloin, kun ruokavaliossamme on vaihtelua. Yltäkylläisyyttä ja pidättäytymistä, samaan aikaan nautiskelua ja elimistön lepoa.
Ilmaiseksi, kulutusta vähentäen. Sen täytyy olla syntiä?
Tunnustaudun sekä – että syntiseksi. Haen sopivaa annosta harmoniaa, mutten kieltäydy yllätyksistä ja epävarmuudestakaan. Hulluttelusta.
Karppaan viisi päivää viikossa hyvästä ruoasta nauttien ja kahtena päivänä vähennän syömistä, reilusti. Nelisensataa kaloria ja innostuksen kiima kasvaa. Tätä pitää saada lisää. Vähentämistä. Ja yltäkylläisyyttä.
Tarinoita kirkkaasta luolasta on kuusiosainen artikkelisarja, jossa käsittelen rakkaussuhteen päättymiseen liittyvää tunnekäsittelyä logoterapeuttisesta viitekehyksestä. Logoterapiasta löysin filosofian omalle elämänkatsomukselleni. Kirkkaalla luolalla kuvaan tilaa, jossa ihminen elää elämäänsä silloin, kun ei ole parisuhteessa, vaan pystyy reflektoimaan omaa itseään sopeuttamatta käytöstään toiseen ihmiseen. Samalla omat toiveet ja halut löytävät selkeämmät ääriviivat ja mahdollisuus oppia kokemaan rakkautta kasvaa.
Tärkeimpiä työstettäviä asioita rakkaussuhteen loppuessa ovat suhteen rehellinen tarkasteleminen niin että käsittää siinä molempien roolit, kaikkien tunteiden hyväksyvä läpikäyminen rakentavalla tavalla sekä katkeroitumisen välttäminen, joka voidaan ilmasta myös anteeksi antamisena. Anteeksi on tärkeätä antaa niin toiselle kuin itsellekin.
Emme voi valita asioita joita kohtaamme, mutta voimme valita kuinka suhtaudumme niihin. Biologisiin ja psykososiaalisiin asioihin emme pysty vaikuttamaan, mutta voimme vaikuttaa asenteisiimme, myös siihen kuinka suhtaudumme menneisiin asioihin kuten rakkaussuhteen päättymiseen. Ero on aina myös mahdollisuus.
Rakkaussuhteen päättyessä meillä on kaikki menneisyydessä tapahtunut apunamme rakentaessamme tietä tulevaan.
Parhaimmillamme voimme nähdä sen ainutlaatuisena voimavarana. Olemme herkässä, vastaanottavaisessa tilassa, jossa tunteet kulkevat vahvoina lävitsemme, toisinaan vieden, toisinaan antaen energiaa. Näin mieli siivoaa meistä mennyttä, päivittää meitä lähemmäs itseämme. Yksin ollessamme meillä on vapaus olla sopeuttamatta itseämme muiden odotuksiin. Näin voimme olla vapaammin oman mielemme äärellä.
Eron käsittelyyn menee eri ihmisillä eri pituinen aika. Yleensä ainakin vuosi, kuten muihinkin kriiseihin. Jos pariskunta päättää jatkaa yhdessä, menee myös parisuhteen päivittämiseen ja vanhan suhteen hyvästelemiseen vuoden verran aikaa. Eroseminaareissa ihmiset pohtivat joko eroa tai uutta alkua. Ennen kaikkea on kyse siitä että sanomme hyvästit ihmissuhteelle, ei välttämättä ihmisille. On helppoa kuvitella tuntevansa toisen läpikotoisin, vaikka tuskin tunnemme niin edes itseämme.
Toista ei voi rakastaa ehjäksi, mutta jos yhdessä sitoudumme muutokseen ja rakkauteen voi edessä olla ihmeellinen tie, jossa toisen lisäksi on mahdollisuus myös löytää itsensä uudelleen.
Pohdittavaa:
Jos pohdit puolisosi kanssa uutta alkua, niin tehkää seuraava tehtävä: Pohtikaa, mitkä ovat luovuttamattomia arvojanne tänään. Niitä asioita, jotka ovat niin tärkeitä, ettet pysty neuvottelemaan niistä parisuhteessa. Näitä voivat olla esim. päihteiden väärinkäyttö, uskottomuus ja valehtelu. Keskustelkaa ovatko ne muuttuneet menneiden vuosien aikana ja minkä takia. Mitä kohti haluatte nyt mennä yhdessä?
Tein jokin aika sitten itselleni ruokaherkkyystestin ja sain lopullisen varmistuksen epäilyilleni, että maitotuotteita kannattaisi välttää niin paljon kuin mahdollista. Lähes juustoriippuvaisena kerman ystävänä, maidottomuus tuo minulle isoja haasteita ruoanlaittoon. Sen verran perinteinen ihminen olen, että jotkut ruoat mielestäni lähes vaatii kermaa, jotta oikean maun pystyy saavuttamaan. Prosessoituja soija, kaura ja riisikermoja haluaisin välttää niin paljon kuin mahdollista. Maku, sekä koostumus niissä myös mielestäni aika surkea. Olenkin alkanut kehittelemään omaa kasviskermareseptiä ja jo ensimmäinen versio oli mielestäni ihan esittelykelpoinen.
Jos jokin ruoka kermaa mielestäni vaatii, niin se on lohikeitto. Testasin tekemääni kasviskermaa siinä ja lopputulos oli yllättävänkin lähellä perinteistä lohikeittoa. Täysin vegaanisen version tästä keitosta saat muuntamalla sen kesäkeitoksi. Korvaat vain lohen tuoreilla herneillä ja pavuilla, sekä suurustat keittoa maizenalla hieman. Reseptin lohikeittoon löydät täältä.
Oman kasviskerman tekeminen on nopeaa, helppoa ja mikä parasta siinä ei tarvitse hetkeäkään miettiä, että mitäs sitä todellisuudessa suuhunsa laittaa. Voit maustaa kerman oman makusi mukaan ja muokata sitä omien suosikkien osalta.
Kerman tekoon tarvitset vain hyvän blenderin tai sauvasekoittimen. Makua kasviskerma tuo ruokaan taatusti enemmän kuin kaupan kermat, joten maustamisessakin säästät aikaa. Käytin tässä nyt kasviksia, joita kaapista sattui löytymään. Jatkossa suunnitelmiini kuuluu testata myös esim. herkkusieniä, purjoa, avokadoa, kukka- ja parsakaalia, oluthiivahiutaleita ja erilaisia siemeniä kerman tekemisessä.
Vinkki! Kasviskermaa kannatta tehdä kerralla reilummin ja pakastaa sitä pienempinä annoksina kiireisempiä kokkaushetkiä varten.
Itse tehty kasviskerma ( n. 5 dl valmista kermaa)
100g munakoisoa
100 g kesäkurpitsaa
2 kynttä valkosipulia
0,5 – 1 paprika
1 dl vettä
1 dl manteleita
0,5 sipuli
0,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä (esim. camelina- tai oliiviöljyä)
0,5 -1 tl hunajaa (voi hyvin jättää myös kokonaan pois)
Sekoita kaikki ainekset blenderissä tasaiseksi massaksi. Käytä kaikenlaisessa ruoanlaitossa kerman tavoin.
Planeettamme Maa kiitää huimaa vauhtia avaruudessa, nopeutemme on juuri nytkin 107280 km/h. Elämme parhaillaan suuren syklin taitetta, jossa Maan prekessiokierto, vähän vajaa 26 000 vuotta, on tulossa täyteen ja uusi yhtä pitkä sykli on alkamassa. Maa on tullut uudelle ”aikavyöhykkeelle”, jossa kaikki on syntymässä uudeksi. Olemme siirtymässä kultaiseen ja tietoiseen aikakauteen. Tapahtumaa kuvataan koko ihmiskunnan tietoisuuden avautumisena, ja ihmisen evoluution huipentumana.
Vanha päättyy ja uutta synnytellään. Maailmamme muuttuu ja muutosta ovat toteuttamassa planeetallemme inkarnoituvat tähtilapset, nuoret ja heitä edeltäneet esi-tähteläiset. Heitä kutsutaan usein myös indigoiksi, kristalleiksi tai sateenkaari-ihmisiksi. Heitä myös diagnosoidaan mm. autistisiksi, ADHD:ksi tai aspergereiksi. Herkkyytensä vuoksi masennus ja sen kaltaiset diagnoosit ovat myös yleisiä. He edustavat jotakin aivan uudenlaista tietoisuutta, jota täällä ei vielä oikein ymmärretä tai tunnisteta. Moni nuori onkin kovilla ja siksi päätin listata ajatuksiani. Tästä tuli nyt melkoisen pitkä, toivon että et turhaudu ☺
Työssäni tapaan paljon näitä uudenajan ihmisiä, erityisesti nuoria, ja kutsun heitä tähteläisiksi. Samat laadut löytyvät myös monesta, iältään vanhemmasta planeetan tallaajasta.
Tähti-ihmisille ominaisia piirteitä
– Lapsena heillä on tunne sisällään, että heillä on jokin erityinen tehtävä tässä elämässä. Heillä on erityislahjakkuuksia tai he ovat monilahjakkaita. Heillä on usein vahva parantamisen kyky. Luovuus ja taiteellisuus on tärkeää.
– He reagoivat herkästi toisten ihmisten tunteisiin tai suuriin väkijoukkoihin. Ottavat herkästi kantaakseen toisten tunnetaakkoja.
– Heidän aistinsa voivat olla äärimmäisen herkkiä ja heillä on usein vahvoja psyykkisiä ominaisuuksia.
– He tuntevat kaukokaipuuta jonnekin, jota ei löydy tästä maailmasta
– Ovat kiinnostuneita avaruudesta ja tähdistä. He saattavat viettää paljon aikaa katsellen tähtitaivaalle ja kuin alitajuisesti ymmärtävät, että siellä on maailmoja, jotka ovat heille totta.
– Moni tähteläinen kokee elämäntehtäväkseen sen, että on tullut rakastamaan, kaikkia ja kaikkea, ehdoitta.
– Oikeudentaju ja oikeudenmukaisuus sekä rehellisyys ovat syvästi juurtuneina heidän tietoisuudessaan.
– Varsinkin indigot ovat valmiita myös taistelemaan oikeaksi kokemiensa asioiden puolesta. Joutuvatkin usein haasteellisiin tilanteisiin muun maailman kanssa.
– Heillä on herkkä intuitio ja herkkä sisäänrakennettu viisaus jo lapsena, eivätkä he voi tinkiä näkemyksistään.
– Heillä saattaa olla näkemyksiä ja ymmärrystä, jotka ovat huimasti aikaansa edellä ja vaikea toisten ymmärtää.
– He näyttävät katsovan maailmaa eri perspektiivistä, rakkauden silmin ja rakkauden ymmärryksellä.
– He saattavat tuntea suurta surua, tai jopa fyysistä kipua kohdatessaan epäoikeudenmukaisuutta, luonnon saastuttamista, sotia tai väärinkäytöksiä. Heistä on käsittämätöntä ymmärtää, kuinka ihmiset voivat kohdella toisiaan, eläimiä tai luontoa huonosti, vääryydellä tai rakkaudettomasti. He reagoivat pieneenkin väärinkäytökseen tai negatiivisuuteen poikkeuksellisen herkästi.
– Heille on tärkeää saada elää rakkaudellisessa ja harmonisessa ympäristössä.
– Pyrkivät ilmentämään rakkautta kaikessa tekemisessään.
– Heidän lähellään on helppo olla, koska heidän oma energiansa on sydämellistä ja rauhoittavaa.
– He ymmärtävät mitä on ykseys, ja että jokaisella teolla on seurauksensa universaalien lainalaisuuksien kautta.
– Heillä on varsinkin lapsuudessa mielikuvitusystäviä, jotka ovat heille totisinta totta. He kertovat näistä maailmoista jo lapsena vanhemmilleen, jotka joko ymmärtävät tai vastustavat koko asiaa.
– Vahvat ja todentuntuiset unet, sekä yöaikaan tapahtuvat kokemukset ja kohtaamiset ovat ominaisia. Ne saattavat joskus olla myös pelottavia. Varsinkin pienillä lapsilla muut maailmat olentoineen avautuvat unessa niin voimakkaasti, että yö toisensa jälkeen he haluavat vanhempiensa viereen nukkumaan.
– Heillä on konkreettisia kokemuksia ufoista ja avaruusolennoista tai he ovat kiinnostuneita näistä.
– Heillä saattaa olla luomia tai fyysisiä poikkeamia kehossaan, jotka tuntuvat heistä merkittäviltä, symbolisilta.
– He saattavat kokea, että he ovat eri planeetalta kuin muut ihmiset. Heillä saattaa olla suuriakin vaikeuksia ymmärtää tai sopeutua vallitseviin sääntöihin, normeihin tai elintapaan tällä planeetalla. Heillä itsellään on rakkaudellinen ratkaisu vallitseviin ongelmiin ja usein myös vahva osaaminen sen toteuttamiseen. Elleivät he pääse vaikuttamaan ja käyttämään lahjojaan, he saattavat sairastua, masentua tai turhautua. Huumeet, alkoholi saattavat tarjota pakotien tästä turhautumisesta, ja siitä että he eivät pääse toteuttamaan tehtäväänsä, johon heillä usein on vahva kutsumus sydämessään.
– Monet kokevat olevansa väärinymmärrettyjä, ja että maailma ei näe heitä ja heidän erityisyyttään.
– Toisinaan he kokevat tämän maailman niin vieraana, että saattavat suunnitella, ja jopa toteuttaa itsemurhan, päästäkseen takaisin kotiin.
– Heillä saattaa olla lapsena tunne, että heidän vanhempansa eivät ole heidän oikeat vanhempansa tai perhe ei ole oikea perhe. Oikeat vanhemmat ovat jossain muualla ja tulevat pian hakemaan heidät pois. Heillä saattaa olla suuriakin vaikeuksia sopeutua biologiseen perheeseensä.
– Yleisin piirre heillä erityisherkkyys, joka ilmenee joko fyysisinä yliherkkyyksinä tai tunnetason herkistymisenä.
– Kovat äänet, vahvat synteettiset aineet, negatiivisuus ja aggressiivisuus saa heidät reagoimaan, tai pois tolaltaan.
– He tunnistavat energiat ja tunnelataukset herkällä sisäisellä vaistollaan ja reagoivat niihin herkästi.
– Heillä on tarve syödä puhdasta ruokaa, harjoittaa kehoaan ja tietoisuuttaan joogalla, meditaatiolla jne.
– He saattavat olla hyvin tarkkoja ruuan suhteen jo hyvin pienenä. Heillä on sisään rakennettu skanneri, joka kertoo mikä sopii heille ja mikä ei. Heitä ei kannata pakottaa syömään mitään, mitä he eivät itse luonnostaan valitse. Vaikka se olisi terveellistä yleisen tiedon mukaan.
– Yleensäkin tähteläistä ei kannata pakottaa tekemään mitään vasten tahtoaan, sillä se rikkoo heidän hyvin herkkää sisäistä ohjaustaan ja saattaa aiheuttaa vahvoja tunnereaktioita tai sairastumista.
– He näkevät asiat sydämellään, joten heitä ei voi huijata. Heille voi olla vain täysin rehellinen, aito ja avoin kaikissa tunteissa ja tekemisessä. Koska he näkevät kaikkien kulissien taakse herkällä intuitiollaan, he joutuvat usein vastakkain sisäisen tietonsa ja ulkoa tulevan yleisesti hyväksytyn tiedon kanssa. Nämä kaksi ovat usein ristiriidassa ja tämä saattaa aiheuttaa masennusta, turhautumista ja vahvoja tunneristiriitoja.
Vastakkainasettelu ilmenee mm. koulussa. Tähtilapset kokevat, että opetettu tieto on väärin tai se on muutoin ristiriidassa heidän sisäisen viisautensa kanssa. Tai opettaja esittää jotakin roolia, joka ei ole yhtä hänen ulkoisen olemuksensa kanssa. Usein he nousevat vastustamaan tätä ristiriitaa tai vetäytyvät passiivisuuteen, jopa masentuneisuuteen. Tärkeää olisi kuunnella heitä ja antaa heidän olla erimieltä, vaikka oma ego joutuisikin koetukselle. He ovat tulleet opettamaan rakkaudellista suvaitsevaisuutta, kaikille kohtaamilleen ihmisille.
– Tähteläiset lähtevät herkästi mukaan energioihin ja kadottavat maayhteyden, jolloin olo voi olla irrallinen ja leijaileva, arki hukassa ja rytmit sekaisin.
Monet kokevat, että syöminen maadoittaa ja auttaa heitä tasoittamaan tunnetiloja. Luonto on monelle hyvin tärkeä ja luonnossa he latautuvat ja tasapainottuvat kaikkein parhaiten. Luonnonmukainen maadoittava ruoka, on erittäin tärkeää hyvin herkille tähteläisille.
– Mikäli tähteläinen joutuu olemaan negatiivisessa ilmapiirissä tai hän joutuu tukahduttamaan sisäisen viisautensa tai intohimonsa ilmentämisen, hän usein sairastuu.
Mikäli tunnistit itsesi edellä mainitusta, olet tähteläinen. Sinä olet erilainen ja sinun erilaisuutesi on vahvuutesi ja lahjasi. Sinun ei tarvitse yrittää muokata itseäsi muuksi kuin mitä olet. Sinä olet tullut muuttamaan maailmaa omalla erityislaatuisuudellasi. Me jokainen olemme osa suurta kokonaisuutta, jossa jokin aivan uusi, mutta tuntematon on syntymässä. Meillä jokaisella on oma tehtävä tässä kokonaisuudessa. Olet juuri nyt oikeassa paikassa, ilmentämässä omaa erityislahjaasi. Annetaan oman tähtemme loistaa!
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten kehomme kertoo viisaalla ja vertauskuvallisella tavalla sisäisistä tunnetiloistamme ja toisaalta myös reaktioistamme elämämme erilaisiin tapahtumiin? Aloitan tämän tunteiden ja kehollisten metaforien välisen yhteyden pohdiskelun alaselästä – lannerangasta. Mikä toiminnallinen merkitys selällä ja selkärangalla on meille, ja miten se heijastuu ja reflektoituu sisäisen maailmamme kanssa.
Pyydän sinua kuitenkin ensin kuuntelemaan tarkkaan tämän Pete Parkkosen loistavan kappaleen ”Mitä minä sanoin” sanoja:
Millaisia ajatuksia ja tunteita laulun sanat herättivät sinussa?
Selkäranka on anatomisesti ja toiminnallisesti tukiranka, yksi olennainen osa tuki- ja liikuntaelimistöämme. Selkärangan tehtävänä on osaltaan auttaa meitä pysymään pystyssä, sekä paikallaan ollessa että liikkuessa. Selkärangan kuuluu myös joustaa liikkuessamme, ja tämä joustavuus auttaa meitä liikkumaan optimaalisesti, niin että kulutamme mahdollisimman vähän voimaa ja energiaa liikkumiseen. Rangan ympärillä olevat syvät lihakset ja tukikudokset ovat osa tukijärjestelmää. Lisäksi lihasten voimasta riippuen voimme hyödyntää selkämme tukea ja voimaa myös haastavammissa fyysistä voimaa vaativissa tilanteissa.
Miten sitten tunteet ja ajatukset voivat olla vaikuttamassa alaselän terveyteen ja toisaalta oirehtimiseen, esimerkiksi kipuihin ja lihasjännityksiin?
META-Health on uusi terveyden paradigma, joka näkee ihmisen kokonaisena – keho, mieli, sosiaalisuus ja henkisyys yhtenä olemassaolon yksikkönä, jossa kaikki tapahtuu yhtä aikaa. Kun ympäristössä ja sisäisessä maailmassa (ajatukset, tunteet, uskomukset) tapahtuu jotakin, tapahtuu kehossa aina solutasolla asti samaan aikaan, synkronisesti jotakin. Ei ole olemassa syy-seuraussuhdetta, vaan kaikki tapahtuu yhtä aikaa olemassaolon eri ulottuvuuksilla.
META-Healthin mukaan koko tuki- ja liikuntaelimistömme reagoi sellaisiin tilanteisiin, joissa koemme arvottomuuden tunnetta itseä kohtaan, riittämättömyyttä, huonommuutta tai yleistä itsetunnon puutetta. Kukapa meistä ei joskus kokisi tällaisia tunteita, minä ainakin tunnen, ja niistä onkin hyvä olla tietoinen. Tällaiset tunteet ja ajatukset vievät aivomme ja kehomme stressitilaan. Stressitilan tyypillisiä ”yleisoireita” ovat jännittyneisyys, kireys, pakkoajatukset, viluisuus, sydämen syketason ja verenpaineen kohoaminen sekä samanaikaisesti hengityksen pinnallisuus ja jopa pidättely. Näiden stressireaktioiden hyvä tarkoitus on auttaa meitä selviämään kyseisestä tilanteesta tai sisäisistä tunnetiloistamme. Mitä tämä sitten tarkoittaa alaselän osalta?
Ollessamme arvottomuuden tunteiden ja sisäisten konfliktiemme kanssa stressitilassa, selän alueen lihakset kiristyvät ja itse asiassa luissa ja pehmytkudoksissa tapahtuu stressitilassa solukatoa, jolloin myös lihasvoima heikkenee ja kaikki tukikudokset ohenevat ja luut haurastuvat. Kun lihakset ovat kireät, myöskään veri ei kierrä kunnolla kudoksissa, jolloin tärkeät ravintoaineet ja happi eivät pääse huoltamaan ja ravitsemaan solujamme. Olemme sekä mielen että kehon tasolla epätasapainotilassa.
Lannerangan alueella sijaitsee tukisysteemimme ydin, kannatteleehan se koko kehomme yläosaa ja siellä nikamat ovat myös kaikkein suurimpia kooltaan. Puhumme kehon keskuksesta, ”coresta” ja sen vahvistamisesta esim. pilateksessa ja joogassa. Samoin tunnetasolla on kyseessä oman minuuden ytimeen liittyvät teemat. Kuka minä olen, millainen on ydinolemukseni ja onko sillä lupa olla juuri sellainen aito minä, joka minä aidoimmillani olen. Jos en itse kykene olemaan ydinolemuksessani (tai en jostakin syystä voi antaa itselleni lupaa olla), menee alaselkäni stressitilaan.
Alaselässä on samanaikaisesti kyseessä myös tuki ja tuen puute. Jos en koe pystyväni tukemaan itse itseäni, tarvitsen enemmän tukea muilta. Ja kun alaselkä oireilee, tarvitsemme joskus myös ulkoista tukiliiviä! Tämä on ollut oman elämäni iso teema nuorempana, jolloin minulla oli paljon alaselkävaivoja – vaikka olin 20 kg hoikempi ja harrastin liikuntaa aktiivisesti ja monipuolisesti. Jälkeenpäin olen tunnistanut olleeni nuorempana valtavan epävarma itsestäni, voinko olla se minä joka oikeasti olen, luottaa ja tukeutua itseeni. Tämän epävarmuuden ja sisäisen tuettomuuteni vuoksi kaipasin jatkuvasti tukea ympärillä olevilta ihmisiltä. Minulla todettiin silloin jopa instabiili eli yliliikkuva lanneranka…
Kun nyt vanhempana ja kypsempänä olen hiljalleen vapautunut tästä epävarmuudesta, minulla ei myöskään ole enää ollut ongelmia alaselkäni kanssa. Toki se joskus saattaa uudenlaisessa stressaavassa tilanteessa muistuttaa itsestään, mutta kun havaitsen sen ajoissa, voin itse vaikuttaa asiaan. Voin tunnistaa omat tunteeni ja ymmärtää taustalla vaikuttavat ajatukseni, sekä vapauttaa itsestäni sellaiset tunteet ja uskomukset, jotka eivät palvele siinä hetkessä. Ja tietenkin hoitamalla kehoani sille sopivalla tavalla.
Jokainen meistä tarvitsee kuitenkin aika ajoin tukea muilta ihmisiltä. Mielestäni olennainen osa tervettä yhteisöllisyyttä on, että jokaisella on lupa pyytää ja saada apua ja tukea. Silti, voisiko olla helpompaa pyytää ja ottaa vastaan tukea muilta, jos itsellä on olemassa valmiudet itsensä arvostamiseen ja rakastamiseen ensin? Voin samanaikaisesti tukea itseäni sallimalla itseni olla MINÄ – ja siitä lähtökohdasta onkin helpompaa pyytää apua. Ehkäpä samalla ymmärtää myös entistä paremmin, millaista apua ja tukea toisilta kaipaa. En tarvitse toisia ihmisiä ainakaan oman arvoni ja itsetuntoni pönkittämiseen, koska minulle riittää se, että arvostan ja rakastan itseäni sellaisena kuin olen.
Työelämätutkimuksissakin on saatu tuloksia, joiden mukaan huono työilmapiiri ja esimerkiksi tuen puute esimiehiltä altistaa selkäoireille ja lisää oireista johtuvia sairauspäiviä. Ja käänteisesti, kun näissä samoissa työpaikoissa ilmapiiri on korjaantunut ja esimieheltä saa taas tarvittavaa tukea, tämän seurauksena sairauspäivät merkittävästi laskevat.
Tulevaisuuden visioni on se, että kun me kaikki ymmärrämme paremmin kehon viisautta ja kykyä viestittää sisäisestä maailmastamme, voimme vaikuttaa aivan eri tavalla omaan hyvinvointiimme, jokainen meistä. Tämä tulee säästämään aikanaan myös terveydenhuollon kustannuksia. Kun näemme itsemme ja hyvinvointimme laajemman kuvan, meta-tiedostamisen kautta, meidän kaikkien on helpompi alkaa ottaa enemmän vastuuta omasta elämästämme, terveydestämme ja hyvinvoinnistamme!
Vietin viime talvena melkein viisi kuukautta kotona toipilaana. Toipilasaika olikin todellinen pysäytys arkeen, koska jalka oli kipsissä 12 viikkoa ja liikkuminen sen mukaista. Hiljaa hissukseen kotosalla, joten mietteitä ehti olla monenlaisia. Neljän viikon välein pääsin sairaalaan kipsinvaihtoon ja se tuntui juhlalta!
Näihin päiviin mahtui toisaalta hirveän vähän mitään ihmeempää, mutta sitten toisaalta joku pieni asia saattoi tehdä hetkestä todella HETKEN 🙂
Niin kävi myös eräänä aamuna, kun olin kinkannut yhdellä jalalla keittiöön Eeva-telineeni kanssa ja ajattelin nauttia aamupalan. Kaikki tarpeet olin nakellut jääkaapista keittiönpöydälle, sulattanut mikrossa vähän vadelmia jogurttiin ja kaikki alkoi olla valmista. Vielä loput vadelmat pakastimeen ja sitten nautin.
Niinhän sitä voi luulla, kunnes…vadelmarasia tippuu lattialle, kansi auki ja kaikki vadelmat, (kolmea lukuunottamatta) leviää lattialle!
Hetken siinä mietin, että miten ihmeessä saan ne taiteiltua sieltä ylös, eihän niitä voi sinne jättää odottamaan iltaa ja miehen töistä paluuta, kun sulavat ja sen jälkeen on koko valkoinen puulattia punainen. Onneksi nainen on kätevä ja hätä keinot keksii, paistopihdeillä vain keräämään vadelmia pitkin keittiönlattiaa.
Tiedätte varmaan, miten kivasti jäiset vadelmat menevät sellaisiin pieniin paloihin, jotka tuovat lisää haastetta tähän ”peliin” , juuri kun saat pienen palan tähdättyä pihtien väliin, se tipahtaa takaisin lattialle. Eli kyllähän niitä ”osumia” aika monta tarvittiin, että kaikki oli ylös noukittu.
Tällaista vadelmapeliä Keltaisessa talossa pelattiin eräänä aurinkoisena päivänä.
Jos innostuitte pelistä ja päätätte kokeilla, sääntöihin kuuluu ehdottomasti, että toinen jalka ei saa käydä missään vaiheessa maahan, pudonneesta marjasta ja suusta päässeistä ärräpäistä tulee miinuspisteitä!
Minä selvisin tästä pelistä voittajana, en toki ilman miinuspisteitä, mutta voitin, koska vastustajia ei ollut!
Rasmuskoira kävi kyllä katsastamassa tilanteen, mutta todettuaan, että mitään herkkua ei lattialle tippunutkaan, jätti pelin siihen ja meni takaisin nukkumaan.
Palkinnoksi sain sitten ne kolme rasiaan jäänyttä vadelmaa jogurttini päälle.
Ja kaikki on ok. Näin laulaa nuoruusvuosieni lempparibändi Apulanta. Yksi asia minua on koskettanut viimeisten kuukausien aikana. Nimittäin se ettei monikaan kysy aidosti, että mitä kuuluu. Tiedän paljon ihmisiä, joiden ”läheiset” eivät tiedä, mitä heille kuuluu. Ei olla kiinnostuneita, ei uskalleta kysyä, ollaan ”hienotunteisia” ja ”kunnioitetaan” toisen yksityisyyttä.
Ystävät ja sukulaiset saattavat tavata toisiaan eikä niin kutsutuista oikeista asioista puhuta mitään.
Onko kaikki ihan oikeasti ok?
Kuinka moni itkee yksinäisyyttään itsekseen, kuka kaipaa läheisyyttä ja jotakuta, joka oikeasti välittää ja on kiinnostunut. Ja joutuu sanomaan, että kaikki on ihan ok, koska oikeiden kuulumisten kertominen ei aiheuttaisi minkäänlaisia toimenpiteitä; kuuntelemista tai konkreettista auttamista. Vaaditaan paljon luottamusta, jotta uskaltaa avautua ja näyttää aitoa, omaa sisintään.
Kun toiselta ihmiseltä kysyy kuulumisia, joutuu itsekin alttiiksi. ”Mitä jos se alkaakin puhua siitä ja siitä aiheesta enkä osaa sanoa mitään?”, tai ”jos se alkaakin syyttää mua jostakin” tai jos se toinen vaan ihan ok:n sijasta kertookin ihan oikeasti siitä, miten menee. Kuulija voi joutua asettumaan alttiiksi omille tunteilleen, sukujen salaisuuksille, luurangoille kaapeissa ja ties mille.
Kysymättä jättäminen ja luuleminen aiheuttavat vastapuolessa yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen, arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita. Kysyjä ikään kuin luo kysymyksellään tilan, jossa on lupa kertoa. Mutta älä kysy ellet uskalla ottaa vastausta vastaan. Tai ellei sinulla ole aikaa olla läsnä ja kuunnella. Jos ihmissuhteissa, eikä suinkaan ainoastaan parisuhteissa, pelko voittaa rakkauden, ei todelliseen yhteyteen voi päästä.
Minulta on joskus kysytty sitäkin, että miten saa selville sen, että miltä jostakusta ihmisestä tuntuu tai mitähän hänelle mahtaa kuulua. Ja vastaan aina: kysy suoraan. Älä arvaile tai luule, tulkitse ja täytä ”mustia aukkoja” mielikuvituksella. Tai puhu kolmannen osapuolen kanssa ja arvuuttele selän takana.
Minulla on haave. Ja se kuuluu näin: jospa me ihmiset oppisimme elämään ihmisinä toisillemme. Tietäisimme toistemme todelliset kuulumiset, antaisimme itsestämme silloin, kun on aika tarjota toiselle sitä, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee, kiittäisimme ja kehuisimme ja näyttäisimme peiliä, joka joskus antaa rehellistä palautetta, mutta useimmiten peiliä, joka heijastaisi kuvaa, joka sanoisi: ”Sinä olet ihana ja täydellinen, kaunis ja uskomaton sellaisena kuin olet”. Ei se ole itseltä pois, jos ihminen vieressä kukkii ja kukoistaa. Ihmisyydessä on sekin ihana puoli, että kun yksi kukoistaa, kaikki kukoistavat, koska olemme lopulta yhtä kaikki.
Vuosikausia ravinto ja sen ihmeellinen maailma on kiehtonut minua. Jos olet yhtään kaltaiseni, kiinnostunut kaikesta mitä ravintomme ympärillä liikkuu, olet varmasti ollut päästäsi pyörällä enemmän kuin kerran. Tämän tekstin tarkoituksena on helpottaa sitä sekamelskaa, minkä ravinnosta helposti saa. Yritetään ainakin.
Ravintotiede
Ravintotiede on uusi ala, joka alkaa vasta pikkuhiljaa ymmärtämään ravintoa ja sen vaikutuksia. Sen takia ”ammattilaiset” ovat montaa mieltä yhdestä asiasta. Aina löytyy vastakkaisia näkemyksiä, koska ihmiset katsovat asiaa yhdestä vinkkelistä. Ammattilaiset ovat ihmisiä, se on aina hyvä muistaa. Henkilökohtaiset näkemykset vaikuttavat aina siihen, mitä tuodaan näkyville. Uskomukset vaikuttavat aina siihen, mitä ihmiset haluavat löytää ravinnon kentältä. Suosittelen että et jää kiinni mihinkään mitä pidät täydellisenä totuutena, tai varsinkaan siihen, mitä joku toinen sanoo sinulle ainoana totuutena. Tieto tulee aina ulkopuolelta, joskus jopa ihmisiltä, jotka eivät tiedä itsekään ajamaansa asiaa kokonaisuudessaan.
.
Ruokavaliot
Suurin osa ei pidä vartalostaan, jos on yhdysvaltalaisia tutkimuksia uskominen. Sen takia monet ovat erilaisilla ”dieeteillä” joskus jopa vuosikausia. Uskomme jokaista asiantuntijaa ja unohdamme, että meillä on käytössämme kaiken aikaa paras ravintoterapeutti, joka katsoo meitä takaisin peilistä. Voisimme antaa halauksen auktoriteeteille ja kuunnella mitä heillä on sanottavaa, mutta älä takerru heidän sanojensa verkkoon. Tee mieluummin oma ruokaverkkosi.
Tämä on niin erikoinen aika, jota pääsemme ihmettelemään ja olemaan. Tässä informaatiota kumartavassa hetkessä, unohdumme elämään päämme sisällä ja jätämme keholliset kokemukset monesti vähemmälle. Pää on tärkeä, mutta mielestäni sydän on vieläkin tärkeämpi. Ja samaan hengenvetoon totean, että tottakai tieto on tärkeää, ei sitä kannata poistaa tästä hetkestä. Kaikki tiede, kirjat ja alan ammattilaiset (joihin itsenikin lasken) ovat hyviä suunnannäyttäjiä, mutta vain sitä, suunnannäyttäjiä sinun omalle polullesi. Ehkä parasta mitä voimme tehdä on oppia virheistämme. Virheitä varmasti teemme, minä ainakin olen tehnyt niitä lukemattomasti ja tulemme tekemään. Näin me ihmiset opimme. Ainakin, mikäli emme jää toistamaan jo kertaalleen tehtyä virhettä.
Vanha viisaus
Sama haaste on ”muinaisissa” viisauksissa. Vaikka saamme sieltä uskomattoman tärkeää tietoa ja ymmärrystä, emme voi silti niihinkään täydellisesti luottaa. Kiinalainen lääketiede on loistava, mutta karussa pohjolassa on omat sääntönsä ja luonnon rytminsä. Ayurvedalla on paljon kerrottavaa, mutta maito mitä intiassa tuhansia vuosia sitten ylistettiin, ei ole se rasvaton maito mitä meille juotetaan. Muinaiset parannusrituaalit eivät toimi ihan samalla tavoin tunkkaisessa yksiössä, jossa autotie menee korvan vieressä. Ymmärrät varmasti pointin, nämä ovat loistavia systeemejä, joita itsekin pyrin ymmärtämään, mutta meidän tulee muistaa oma aikamme, paikkamme ja oma itsemme näissä menetelmissä.
Asenne ja intentio
Se millä asenteella syömme vaikuttaa suuresti siihen, kuinka se meille toimii. Stressikuormitus, läsnäolomme, hiljaisuus ja ihmiset ympärillämme vaikuttavat siihen, kuinka muistamme olla hetkessä kun haukkaamme. Usein emme muista, vaan mietimme lehteä, televisiota tai huomisen askareita. Parhaiten ruokavaliostaan hyötyvät ovat niitä, jotka ovat innoissaan, muistavat kiittää ja pääsevät jakamaan ruokansa rakkaimpien kanssa.
Henkisyys
Elämme aikaa, jolloin yhä useammat erkaantuvat uskonnoista, tai tarkemmin sanottuna instituutioista, joita ihmiset pyörittävät. Monet huomaavat miten ehdottomuudet ovat olleet liian kauan valloilla ja jokainen onkin vastuussa itsestään, sekä siitä mistä sydämensä / sielunsa / jumaluudensa löytää. Samaan aikaan ehdottomuudet ovat olleet vuosikymmeniä valloilla ravinnossa ja sen ”valistuksessa”. Sama kaava toistuu kerta toisensa jälkeen, opimmekohan me koskaan? Pidämme omastamme niin tarkasti huolta ja varjelemme sitä ainoana totuutena, jonka haluamme muille syöttää. Valitettavasti tämä on ohjannut monia ihmisiä mahdollisimman kauaksi kaikista ”valistajista”. Ehkä ajan myötä opimme tulemaan rennommaksi ja hyväksymään myös toiset. Myös ne, jotka jakavat eri ravintouskontokunnan. (Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään vastaan eri uskontokuntia kohtaan, ainoastaan karsastan sitä ajatusta, jos ihmisiä arvostellaan sen perusteella mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Jokainen uskonto, kuten jokainen ihminenkin on mielestäni täydellinen juuri sellaisenaan.)
Täydellinen ruokavalio?
Täydellinen ruokavalio on se mikä toimii sinulle. Rauhoitutaan, otetaan iisisti ja eletään elämää kokonaisella tasolla, jossa muistetaan arvostaa maasta tulevaa ravintoa tai on se sitten vaikka kokispullo kaupan hyllystä. Syö ja juo ainakin hyvällä omatunnolla, teet jo pelkästään sillä itsellesi hyvän terveysteon. Koska loppupeleissä mitä väliä on, jos elämme pitkään, mikäli elämme elämämme yksin, ehdottomana, kaikki luotaan poistyöntävänä terveysfriikkinä? Mieluummin eläisin senkin ajan rakkaimpien kanssa, syöden vaikka puunkuorta. Rakastetaan ja ollaan rakastettuja, se on ravintoa parhaimmillaan.
Marc ja Angel, Hack Life -blogin kirjoittajat, ovat laatineet listan asioista, jotka lopettamalla elämänlaatu huomattavasti paranee. Vaikka 30-kohtainen lista perusteluineen onkin pitkä, kannattaa se lukea ajatuksella loppuun saakka!
Älä vietä aikaa väärien ihmisten kanssa. Sinun ei koskaan pitäisi taistella paikasta jonkun ihmisen elämässä. Jos sinulla on paikka jonkun sydämessä, sydämen omistaja näyttää sen kyllä. Koskaan ei pitäisi tunkea sellaisen ihmisen seuraan, joka ei arvosta sitä. Muista myös, että ne, jotka ovat vierelläsi kaikkein vaikeimpina aikoina, ovat todellisia ystäviäsi.
Älä juokse pakoon ongelmiasi. Kohtaa ne pystypäin. Täytyy muistaa, että ei ole olemassa ihmistä, joka kykenisi ratkaisemaan ongelmat saman tien. Tarkoitus onkin suuttua, surra ja epäonnistua. Ilman näitä meistä ei tule sitä ihmistä, joksi meidät on tarkoitettu.
Älä valehtele itsellesi. Periaatteessa se ei ole edes mahdollista. Elämässä täytyy ottaa riskejä, ja yksi riski joka on otettava, on se, että on itselleen rehellinen.
Älä laiminlyö omia tarpeitasi. Muiden tarpeet ovat toki tärkeitä, mutta niin ovat myös omat. Ketään ei tulisi rakastaa niin paljoa, että unohtaa olevansa itsekin tärkeä ja merkityksellinen. Seuraa unelmiasi ja tee jotain itsellesi tärkeää – nyt.
Ole oma itsesi. Yhteiskunnassa, jossa meidän halutaan jatkuvasti muuttuvan, on entistä tärkeää olla juuri oma itsemme. Aina tulee olemaan nuorempia, kauniimpia ja fiksumpia ihmisiä. Heissä on kuitenkin yksi vika: he eivät ole sinä. Muiden miellyttämisen vuoksi ei kannata muuttua. Omana itsenä oleminen tuo luoksesi juuri oikeat ihmiset.
Päästä irti menneisyydestäsi. Et voi jatkaa kirjaa eteenpäin, jos edellinen luku on vuosia kesken.
Älä pelkää virheitä. On paljon parempi yrittää ja epäonnistua kuin jäädä sohvalle makaamaan eikä yrittää. Jokaisen menestyksen takana on tuhansia kokeilukertoja, ja jokainen epäonnistuminen opettaa meille jotain matkalla menestykseen. Loppujen lopuksi sitä kuitenkin katuu eniten tekemättä jättämisiään.
Älä soimaa itseäsi vanhoista virheistä.
Kaikki me olemme joskus mokanneet: itkeneet väärässä paikassa, rakastuneet väärään ihmiseen…Nämä virheet voivat kuitenkin auttaa meitä, jos ei muuten, niin ainakin näkemään, mitä emme saa tehdä tulevaisuudessa. Ihminen ei kuitenkaan ole yhtä kuin virheensä, ja JUURI NYT jokaisella on valta kääntää asenteensa ja elämänsä uuteen suuntaan. Kaikki elämämme hetket, hyvät ja huonot, valmistavat meitä tulevaan.
Onnea ei voi ostaa. Jotkin asiat, jotka haluaisimme, esimerkiksi uusi auto tai uusi tietokone, voivat olla kalliita, mutta niiden tuoma onni vain hyvin lyhytaikaista. Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia: rakkaus, ystävien kanssa nauraminen ja sellaisen työn tekeminen, josta olemme intohimoisesti kiinnostuneita.
Toiset eivät ole vastuussa onnestasi. Jos ihminen ei ole sinut itsensä kanssa, voi olla vaikea muodostaa täysipainoinen ja tasa-arvoinen ihmissuhde. Oman elämän täytyy olla tasapainossa, ennen kuin sen voi jakaa toisen kanssa.
Älä tee ei-mitään. Jos ihminen on joutilas pitkiä aikoja, hänen aivonsa alkavat luoda olemattomia ongelmia. Tee arvio tilanteesta ja toimi. Jos kieltäydyt näkemästä ongelmaa, et voi ratkoa sitä. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa. Piste. Älä siis jää ykköspesälle vaan juokse rohkeasti toiselle ja kolmannelle.
Älä kuvittele, ettet ole valmis. Kukaan meistä ei ole sataprosenttisen valmis tilaisuuden tullessa. Silloin on vain lähdettävä mukavuusalueeltaan rohkeasti, vaikka se tuntuisi – niin, no – epämukavalta.
Älä perusta ihmissuhdetta väärästä syystä. Ihmissuhteiden rakentaminen on tarkkaa työtä ja omansa on valittava harkiten. On todellakin parempi olla yksin kuin huonossa seurassa. Se, mikä on tarkoitettu, tapahtuu. Älä siis syöksy mihinkään vain, koska olet yksinäinen. Kaikki tulee kyllä ajallaan, ja mikä tärkeintä – silloin, kun olet valmis.
Tutustu uusiin ihmisiin. Jokaisella ihmisellä on jokin tarkoitus – jotkut tekevät meidät onnettomiksi, jotkut opettavat ja jotkut käyttävät hyväksi. Mutta joskus tulee sekin ihminen, joka tekee meistä paremman ihmisen.
Älä vertaa itseäsi enää muihin. ”Tuo on parempi kuin minä”-ajattelutapa on täysin turha. Pyrkimyksemme tulisi kohdistua siihen, että kilpailemme vain itseämme vastaan. Joka päivä. Menestys on kilpailu itsemme kanssa, ei muiden.
Älä ole mustasukkainen. Kysy mielummin: Mitä sellaista minulla on, mitä muilla ei?
Valittaminen ja itsesääli pois. Kovat elämäntilanteet eivät ole ilman tarkoitusta. Jos mietimme hetken vaikeita tilanteita menneisyydessä, löydämme jokaiselle jonkin merkityksen nykypäivässä. Hymyile, ja ole vahva tänään. Ja vahvempi huomenna.
Älä kanna kaunaa. Jos viha asuu sydämessäsi, satuttaa se enemmän sinua kuin niitä, joita vihaat. Anteeksianto ei tarkoita: ”Se mitä teit minulle on ihan ookoo, ei haittaa.” Vaan mielumminkin: ”En anna tapahtuneen pilata koko elämääni.” Anteeksianto voi vapauttaa ja auttaa meitä löytämään rauhan. Muista myös antaa itsellesi anteeksi.
Älä laske rimaa, vaikka muut laskisivat. Pidä vaatimuksesi korkealla ja kieltäydy alentamasta standardejasi toisten ihmisten takia.
Älä selittele. Ystäville ei tarvitse ja viholliset eivät usko. Tee siis selittelemättä se, mikä sydämessä tuntuu oikealta.
Älä suorita tauotta. Juuri silloin, kun tuntuu, ettei lomalle ole aikaa, sitä tarvitsee kaikkein eniten. Jos jatkat ja jatkat, et koskaan saa tai löydä mitään uutta. Joskus on etäännytettävä itsensä arkielämästään nähdäkseen sen paremmin.
Nauti pienistä hetkistä. Yleensä tajuamme myöhemmin, että pienet, rakkaiden ihmisten kanssa nauraen vietetyt hetket olivatkin niitä suuria hetkiä. Juuri näistä hetkistä yleensä syntyy elämän merkityksellisyys.
Lopeta perfektionismi. Täydellisyydestä ei palkita, vaan siitä, että on saanut jonkin asian valmiiksi.
Älä mene siitä, mistä aita on matalin. Elämä ei ole helppoa, ainakaan jos suunnittelee tekevänsä ja saavuttavansa suuria. Älä siis laiskottele tai mene helpoimman kautta. Uskalla!
Älä aina uskottele, että kaikki on hyvin. Jos asiat ovat huonosti, on parempi murtua kaiken kansan nähden kuin jatkaa näyttelemistä, että kaikki on reilassa. Toisten mielipiteistä ei kannata välittää, vaan antaa itkun tulla – itkeminen on terveellistä ja auttaa meitä päästämään irti negatiivisista tunteistamme.
Älä syytä aina muita. On hyvin tärkeää ottaa vastuu omista ongelmistaan. Muuten ei voi ottaa vastuuta unelmistaankaan. Jos ongelmansa sysää muille, ei koskaan pääse eteenpäin.
Älä yritä olla kaikkea kaikille. Se on mahdotonta, ja siinä voi palaa loppuun. Yhden ihmisen auttaminen ja saaminen hymyilemään voi kyllä muuttaa maailmaa. Ei koko maailmaa, mutta hänen maailmansa. Kavenna elämäsi fokusta.
Älä huolehdi. Huoli ei vie pois huomisen murheita, mutta se vie pois tämän päivän ilon. Hyvä muistisääntö onkin kysyä itseltään: ”Haittaako tämä vielä viiden vuoden päästä?” Jos vastaus on ei, unohda koko juttu.
Keskity siihen, mitä haluat tapahtuvan. Katastrofiajatuksilla tuomme luoksemme katastrofeja. Ihminen, joka herää joka aamu ajatellen jotain ihanaa tapahtuvan, elää luultavasti hyvinkin tapahtumarikasta ja onnellista elämää.
Älä ole kiittämätön. Herää kiitollisena joka aamu olosuhteista huolimatta. Muista myös niitä, jotka taistelevat elämästään tai perustarpeistaan juuri tällä hetkellä.
Kuvittele viisikymppinen, suomalainen ammattiyhdistyspomo (mies) kertomassa avoimesti aikakauslehdessä, miten meditaatio on muuttanut hänen elämänsä. Kuulostaa kaukaiselta ajatukselta, eikö?
Entä joku yritysjohtaja tai poliitikko? Korkeintaan Alexander Stubb, jos hänelle jää aikaa triathlonharjoituksen jälkeen. Mutta tällöin harjoitusta varmasti kutsuttaisiin ”henkiseksi valmentautumiseksi suoritukseen”.
Jostain syystä meditaatiota pidetään Suomessa vieläkin hörhöjen ja hippien hommana. Tai naisten – jotka tunnetusti ovat muutenkin epärationaalisia.
Kärjistän rankasti, kuten saatatte huomata, koska yritän saada näkyväksi yhteiskunnassamme vallitsevaa uskomusta. Koska itsekin olen elänyt tämän uskomusjärjestelmän kanssa, olin erittäin innoissani, kun katsoin viime helmikuussa Wisdom 2.0 -konferenssin livestriimiä.
Wisdom 2.0 on tapahtuma, joka yhdistää kaksi intohimoani: mindfulnessin ja digitaalisen teknologian – asiat jotka voisi nähdä vastakohtina tai toisensa poissulkevina. Esiintyjien puheet kuitenkin osoittivat, että näiden kahden trendin samanaikainen esiintyminen ei ole ollenkaan sattumaa.
Arkipäivämme ovat täynnä piippaavia laitteita ja sosiaalisten medioiden muistutuksia. Vaikka uudella teknologialla on paljon positiivisia vaikutuksia, voivat ne johtaa myös keskittymisen ja huomion lyhentymiseen, jopa riippuvuuksiin ja vaikeuteen pysyä läsnä hetkessä ja tilassa.
Tällaisessa maailmassa tarvitsemme entistä enemmän työkaluja, jolla hiljennetään aivojamme kuormittavaa melua. Meditaatio on yksi tällainen työkalu. Tarvitsemme fyysistä treeniä, jotta pysymme hyvässä kunnossa fyysisesti ja henkistä treeniä pitääksemme aivomme toimintakunnossa stressaavassa ympäristössä. Meditaatiolla on lukuisia tieteellisesti todistettuja positiivisia vaikutuksia sekä fyysisesti että henkisesti, aina sairauksien estämisestä lähtien.
Yhdysvalloissa yritysjohtajat ymmärtävät tämän jo. Arianna Huffington sanoi loistavassa Wisdom 2.0 -puheessaan, että vuosi 2013 oli vuosi, jolloin isojen yritysten toimitusjohtajat tulivat kaapista ulos – eivät seksuaalisen suuntautumisensa suhteen, vaan meditoijina. Arianna kertoi myös mielenkiintoisen yksityiskohdan luotsaamastaan Huffington Post -verkkojulkaisusta: viime vuonna julkaisun ”hyvinvointi ja viisaus” -osio ylitti lukijoiden määrässä kovien uutisten, kuten politiikan, lukijamäärän, mikä kertoo suuresta kiinnostuksesta aihepiiriä kohtaan.
Jos palataan vielä yritysmaailmaan, Wisdom 2.0 -konferenssissa esiintyi aikamme suurten henkisten opettajien, kuten Eckhart Tollen, lisäksi myös maailman suurimpien teknologiayritysten, kuten Googlen, henkisestä kasvusta vastaavia henkilöitä.
Siis hetkinen – Piilaakson yrityksillä on työntekijöitä, jotka vastaavat yritysten henkisestä kasvusta ja viisaudesta. Meditaatiohuoneet ja mindfulness-ohjelmat ovat siellä arkipäivää. Haluaisin nähdä Suomessakin työnantajien alkavan tarjota työntekijöilleen henkisen kasvun palveluja. Itse asiassa uskon, että se on tulevaisuudessa välttämätöntä, jos halutaan ratkaista se ristiriita, että yt-kierrosten rasittamien, ylikuormittuneiden työntekijöiden pitäisi saada Suomi nousuun.
Ensin pitäisi kuitenkin saada meditaatiolle normaaliuden leima. Missä olet, meditoiva ay-pomo, tule kaapista ulos?
Joku saattaisi huomauttaa, että onhan Suomessa kesämökit ja saunakulttuuri, jotka hoitavat meditaation virkaa. Osin totta – luonnon helmassa ja löylyissä meditointia saattaa tapahtua kuin huomaamatta. Mutta toisaalta sielläkin voi hukkua ajatteluun, murehtimiseen ja stressaamiseen, joista meditaatiossa lempeästi irrottaudutaan. Soisin tämän hyödyn mielelläni mahdollisimman monen suomalaisen arkielämään.
”Disclaimerina” haluan vielä muistuttaa, että meditaatiossa ei ole kyse täydellisyyden tavoittelusta tyyliin ”mieli on uusi ruumis”. Muutama viikko sitten nimittäin Imagen pääkirjoitus ”Kohti täydellistä ihmistä” herätti keskustelua siitä, miten treenaamisesta ja täydellisen ruumiin tavoittelusta on tulossa yhteiskunnan normi, pakkomielteisyyteen asti.
Päinvastoin, meditaatiossa on kyse irti päästämisestä, itseensä tutustumisesta sellaisenaan, keskeneräisyyden hyväksymisestä ja läsnäolosta. Loistavaa lääkettä minunlaisilleni ”pakko juosta vielä yksi maraton” -suorittajille ja some-addikteille.
Omaan elämääni meditaatio ja jooga ovat tuoneet parempaa suorituskykyä töihin, mutta myös enemmän rakkautta, luottamusta ja hyväksyntää. Joten kaikki me meditoijat, aletaan pitää enemmän meteliä ja kerrotaan meditaation hyödyistä. Ja tehdään siitä normaalia.
Suomi on onnellisten ihmisten maa. Täällä on ihmisen hyvä elää ja olla, nauttia luonnosta, elämästä. Suomalainen on löytänyt olennaisen: tasapainon elämässä. Se ulottuu kaikkialle, se näkyy toisen ihmisen kohtelussa, luonnon arvostamisessa ja menestyksessä. Siksi, että suomalainen on maailman onnellisin, Suomi menestyy hyvin. Hyvä luo hyvää, onnellisuus luo onnellisuutta. Ilmassa leijuu keveys, vauraus ja ilo.
Miltä tällainen kuvaus kuulostaa? Onko se totta? Onko se mahdollista? Tänään tai ehkä huomenna, onko se mahdollista? Mitä mielesi sanoo? Kertooko se itsemurhatilastot ja alkoholin keskimääräiskulutuksen? Kertooko se lapsilisien leikkauksen ja näyttää poliitikkojen huolestuneet kasvot? Muistaako mieli luetella ne kaikki iltapäivälehtien uutiset, joita ehkä luet joka päivä? Entä kaikki uhkakuvaotsikot, joita tulee joka tuutista?
Jos ei ajateltaisikaan joka ikistä suomalaista, vaan vaikka sinua itseäsi? Uskotko, että sinun on mahdollista olla onnellinen? Näen, että jokainen uskoo tai haluaa uskoa siihen, että vaikka tällä hetkellä ei koe onnellisuutta, se on mahdollista. Ehkä välillä ajattelee, että onni tulee tietyistä asioista, ja myöhemmin huomaa, että hypoteesi olikin väärä. Ei se mitään, poissulkumenetelmä on myös menetelmä. Mahdollisuus on edelleen olemassa.
Saattaa olla, että tulee käytyä läpi valtava kiekka itsensä ulkopuolella olevia asioita. Poissulkumenetelmän avulla. Kun riittävästi etsii, löytää. Kun on sulkenut kaiken ulkopuolisen pois oman onnellisuuden lähteenä, ei ole enää mitään jäljellä. Ei mitään? Paitsi minä itse, kaikki olennainen. Minun asenteeni, ajatukseni, tunteeni, reaktioni, uskomukseni.
Vaikka en voi muuttaa koko maailmaa tai edes Suomea, voin muuttaa jotain itsessäni. Sen sijaan että kuuntelen loputtomasti mielen ”et kuitenkaan pysty”, ”faktahan on…”, ”ei ole mahdollista”, ”moni asia on niin huonosti”, ”minulta puuttuu”, ”hyvä noiden on…”, ”sitku”*, sanon itselleni joka päivä ja joka hetki:
Olen onnellinen. Minun on hyvä elää ja olla, saan nauttia luonnosta ja elämästä. Olen löytänyt tasapainon elämässäni. Se ulottuu kaikkialle, se näkyy toisen ihmisen kohtelussa, luonnon arvostamisessa ja menestyksessä. Siksi, että olen maailman onnellisin, menestyn. Hyvä luo hyvää, onnellisuus luo onnellisuutta. Ilmassa leijuu keveys, vauraus ja ilo.
Oletteko kuulleet sanottavan: se, mihin ajatuksensa suuntaa, lisääntyy? Siksi kiitollisuus luo kiitollisuutta, hyvä luo hyvää ja onnellisuus lisää onnellisuutta. Mutta mitä tapahtuu, kun luemme ja katselemme joka päivä uutisia, jotka usein suuntaavat vain ongelmakohtiin, uhkakuviin, ristiriitoihin, kamaluuksiin – jotka päivä toisensa jälkeen kertovat, miten huonosti ”meillä” menee? Mitä tapahtuu, kun uskomme tilastoja? Mitä tapahtuu, kun kuuntelemme niitä ajatuksiamme, jotka keskittyvät epäonnistumisen mahdollisuuteen tai puutteeseen?
Jokaisella suomalaisella** on joka hetki mahdollisuus olla onnellinen. Se ei vaadi tilastojen muuttumista, uutisten sisällön muuttumista, jonkin asian saamista tai saavuttamista. Se ei vaadi oman elämänhistorian mitätöintiä. Mutta se saattaa vaatia sen, että lakkaa lukemasta joka päivä ikäviä asioita, myy telkkarin kirpparilla, valitsee elokuvat, joissa ihmisellä on arvo. Se vaatii uskallusta päästää irti ajatuksesta, että ”minulle annettiin huonot eväät elämään”, ja sen tutkailemista, mikä niissä omissa eväissä maistuu parhaimmalle. Se vaatii oman sisäisen puheen muuttamista, uskomus kerrallaan. Mutta se on mahdollista.
Jos jokainen suomalainen suuntaisi kuukauden ajan huomionsa – eli kääntäisi huomionsa valokeilan – hyviin ja kannustaviin asioihin ja ajatuksiin, mitä tapahtuisi? Ainakin Suomi olisi kuukauden ajan onnellisten ihmisten maa.
* Usein kiire, stressi, väsymys ja muut perustarpeiden puutokset saavat negatiivisten asioiden ajatusrumban pyörimään.
** Tarkoitan suomalaisella suomalaista aikuista, joka on vastuussa omasta onnelisuudestaan, jotta voi antaa siitä kokemuksen myös lapsille.
