Sivu 376 – Hidasta elämää

Hiilarit – hyvät, pahat ja rumat

Muistatko elokuvan Hyvät, pahat ja rumat? Clint Eastwood priimakunnossa ja musiikit kohdillaan. Se sai minut inspiroitumaan kirjoittamaan tämän aiheen hiilihydraateista.

Hiilarit – sana, joka saa monen terveysintoilijan ihon kananlihalle. Yhdessä rasvan kanssa hiilihydraatit ovat kovan keskustelun alla ja mielipiteitä on suuntaan jos toiseen. Onko tämä parjattu ruoka-aineryhmä sittenkään niin paha? Voisiko olla, että se on vaan ruma ankanpoikanen, joka on väärin ymmärretty. Ehkäpä saamme siitä hyvänkin pienellä ymmärryksellä. Hypätäänpä hiillareiden maailmaan.

Laadulla on merkitystä

Hiilihydraattien laatuun on syytä panostaa mikäli aikoo tästä ruoka-aineryhmästä hyötyä. On suuri ero antaako keholle suoria sokereita vai pitkäketjuisempia sokeriyhdisteitä. Hiilihydraatteja ovat mm:

Suorat sokerit: kuten sokeri, siirappi, hunaja ja ruoko- ja juurikassokerit. Nämä imeytyvät soluihin nopeasti.
Tärkkelys: peruna ja bataatti ovat tunnetuimmat tärkkelystä sisältävät kasvit. Nämä imeytymät hitaammin kuin suorat sokerit elimistöön.
Kuidut: kaikissa kasviksissa, marjoissa ja juureksissa. Kuituja on monia eri lajeja, mm: ligniinit (karheat kuoriaineet), hemiselluloosa, pektiinit, selluloosa, ja kumit (marjoissa & hedelmissä).

Sanotaan, ettei ole olemassakaan välttämättömiä hiilareita. Usein viitataan eskimoihin ja muihin pohjoisen alkuperäiskulttuureihin, joissa hiilihydraatteja ei ole juuri käytetty. Erityisen pahana terveyspiireissä pidetään hiilihydraatteja, joista voimme mahdollisesti saada diabeteksen. Tässä kuitenkin muutamia ominaisuuksia, joita hiilihydraatit voivat tarjota.

HYVÄT

– Suolistobakteerit hyötyvät
– Serotoniinia muodostetaan hyvin hiilareista
– Nopeuttaa aineenvaihduntaa
– Energian tuotantoon
– Voi alentaa stressihormoni kortisolia (nostamalla serotoniinia)

Tähän listaisin itse seuraavat:
– kaikki juurekset
– marjat
– gluteenittomat viljat oikein käsiteltynä (ei välttämätön)
– valkoinen riisi (kurkkaa alle)
– hunaja (kurkkaa alle)
– hedelmät kohtuudella

Valkoinen riisi on listalla sen takia, koska siitä uupuu kuoriosan fytiinihappo, joka voi estää tärkeiden ravinteiden imeytymisen. Sen takia itse käytän nykyisin voimakkaan fyysisen kuormituksen jälkeen mieluummin valkoista riisiä. Passiiviselle ihmiselle se ei välttämättä ole sen parempi kuin mikään muukaan valkaistu tuote. Hyvä huomio on, kuinka Japanissa ennen länsimaalaisia vaikutteita diabetestä on ollut alle 3 % koko väestöstä. Tämä siitä huolimatta, että valkoinen riisi kuuluu päivittäiseen ruokavalioon lähes jokaisella japanilaisella.

Hunaja on mielestäni yksi luonnonihmeistä. Alkuperäiskansat ovat käyttäneet hunajaa ympäri maailmaa ilman verensokeri / diabetes ja muita länsimaalaisia sairauksia. Väärinkäytettynä, passiivisella elämäntavalla se voi aiheuttaa haasteita. Hunaja sisältää paljon muutakin kuin sokereita, joten on tärkeää katsoa muutakin kuin pelkkiä yksittäisiä ravintoaineita.

PAHAT

– Voi rakentaa rasvakudosta liiallisesti nautittuna
– Voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä
– Iho-ongelmia
– Hiivaongelmia suolistossa
– Rasvaksi varastoituneet hiilihydraatit voivat olla takana kolesteroliongelmissa

Tähän listaisin itse seuraavat:
– valkaistut viljatuotteet
– sokeri
– sokeroidut tuotteet
– pitkälle prosessoidut tuotteet
– karkit & sipsit & makeiset

RUMAT

– Elimistön nopeutunut vanheneminen – liian korkea insuliinitaso
– Mielialaheilahtelut – epätasainen verensokeri – ärtyneisyys yms.
– Heikentynyt keskittymiskyky on samoin seurausta epätasaisesta verensokerista

Tähän listaisin kaikki yläpuolella olevat, jos niitä käytetään liiallisia määriä, yhdistettynä passiiviseen elämäntapaan.

Tässä muutamia esimerkkejä. Hiilihydraateilla on paikkansa. Erityisesti jos olet stressaantunut, treenaat kovaa tai olet muuten kovassa kuormituksessa elämässäsi (työ/parisuhteet yms.), niin hiilihydraatit voivat auttaa palautumisessa ja mielialan hyvänä pitämisessä.

Jos sinulla on seuraavia tekijöitä, ehkä olisi aika lisätä hiilareita lautaselle:

– Ärtyneisyys
– Huono palautuminen treeneistä
– Heikentynyt libido
– Vaikeuksia nukahtaa

Kertauksena

Hiilarit voivat auttaa kuormituksessa.
Vähähiilihydraattisuus auttaa ylimääräisistä kiloista pääsemisessä.
Keho mukautuu, mukaudutaan mekin uusiin tarpeisiin.
Meillä suositaan perunaa, bataattia, kvinoaa, hirssiä, juureksia, marjoja, hunajaa sekä kaikenvärisiä kasviksia.

Itselläni pieni hiilihydraattien lisäys on antanut jälleen mukavasti potkua tehokkaisiin jumppatuokioihin. Myös uni ja mieliala ovat parantuneet vuosien hiilarirajoituksien jälkeen. On sanomattakin selvää, että moni hyötyy vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, ennen kaikkea jos elämäntapa on passiivinen ja ylipainoa on kertynyt. Mutta liian pitkään rajoittamalla hiilareita ja samalla kuluttaen elämänvoimaansa, yhtälö ei välttämättä kanna kauas. Kuulostele omaa tilaasi ja ole rehellinen jaksamisellesi. Meidän ei tarvitse seurata mitään tietynlaista suuntausta vaan sen takia, että jokin ideologia niin sanelee. Monesta ravintosuuntauksesta on suunnattomasti hyötyä, ainakin niin kauan kuin ne toimivat työkaluina ehdottomuuksien sijaan. Toivottavasti tästä oli sinulle hyötyä. Jatketaan tasapainoiluja.

Kurkkaa myös ensimmäinen Kysy & ajatus osio.

Luonnollisesti blogin sponsorina toimii Biomed

Haluaisitko nauttia lomafiiliksestä vaikka joka päivä? – Näin hengität itsesi rennoksi ja pääset eroon kiireen tunteesta

Kesäaika suo useimmille meistä uudenlaista vapautta loman muodossa. Miten tarkkaan sinä olet ohjelmoinut ja aikatauluttanut oman tai perheesi loman? Vai oletko kenties ajatellut sallia itsellesi vapauden tehdä mitä kehomielesi kulloinkin kaipaa – ainakin osan ajastasi?

Nykyihmisen mieli, keho ja hermosto kaipaa kipeästi tyhjää, toimetontakin aikaa, rentoutumista ja rauhoittumista. Sekä myös sellaista rentoa ja inspiroivaa tekemistä, josta itse nauttii. Jos me lomallakin suoritamme hampaat irvessä erilaisia projekteja tai paahdamme täysillä paikasta ja tapahtumasta toiseen, emme anna parasympaattiselle hermostollemme mahdollisuutta aktivoitua.

Arvioidaan, että nykyään olemme vuorokausisyklissämme suurimman osan ajasta sympaattisen eli stressihermoston aktiivisuudessa. Elimistön kuuluisi luonnollisesti päästä parasympaattisen eli rauhoittavan ja korjaavan hermoston aktiivisuuteen joka ilta ennen nukkumaan menoa.

Erilaisten sykevälivaihtelumittausten avulla on kuitenkin havaittu, että isolla osalla työikäisistä ihmisistä näin ei tapahdu. Sympaattinen stressireaktio ei rauhoitu, vaan se seuraa myös yön tunneille, joten ei mikään ihme, että niin monella on haasteita unen laadun, unettomuuden ja päiväväsymyksen kanssa.

Hektisen työssäolokauden jälkeen kehomieli kaipaa kipeästi päästä vapaalle, irtautumaan stressistä. Miten se sitten voisi tapahtua? Itse ajattelen, että jokaisella meistä on omat tapamme ”relata”. Tärkeää tässä rentoutumisessa on nimenomaan se, että päästämme vagushermommekin lomalle.

Vagus- eli kiertäjähermo on parasympaattisen hermostomme tärkein osa, joka vastaa tärkeiden elinten, kuten sydämen, rauhoittumisesta. Vagushermon aktiivisuus on myös läheisesti yhteydessä hyvin toimivan ruoansulatusjärjestelmän ja immuunijärjestelmän sekä tasapainoisen hengityksen kanssa.

Mitkä ovat sinun tapasi päästää vagushermo lomalle?

Periaatteessa helpoin tapa saada elimistö parasympaattiseen rauhoittumisen tilaan on niinkin yksinkertainen kuin omaan hengitykseen keskittyminen. Jos tätä ei ole koskaan kokeillut, saattaa se olla aluksi hieman haasteellista. Hengityksen kuuntelu vaatii pienen pysähtymisen hetken itsensä äärelle, mutta hengitystä voi kuunnella myös tehdessään jotakin muuta, esimerkiksi venytellessä tai vaikkapa ruokaa laittaessa.

Kokeile tätä harjoitusta:

Asetu selinmakuulle polvet koukussa ja jalkapohjat alustalla. Voit halutessasi pitää käsiä vatsan päällä, navan seudulla.
Kuuntele aluksi hengitystäsi juuri niin kuin se sillä hetkellä tapahtuu. Mitä voit havaita oman hengityksesi rytmistä ja nopeudesta – mitä se kertoo sinulle tämänhetkisestä olotilastasi? Missä kaikkialla huomaat hengitysliikkeen? Hengitys voi kertoa stressireaktiosta, tällöin hengitys on usein nopeaa, pinnallista, ja sisäänhengitys on paljon korostuneempi kuin uloshengitys. Lisäksi uloshengityksen jälkeinen tauko voi puuttua kokonaan.
Hengitä nenän kautta sisään, ja anna sisäänhengityksen aikana ilman virrata alas vatsanpohjaan saakka, tällöin vatsa hieman kohoaa ja saatat myös huomata rintakehän hieman laajenevan. Kun uloshengitys (nenän tai suun kautta) alkaa, salli kehosi laskeutua alustaa vasten samalla, kun ilma virtaa omalla painollaan kehosta ulos. Mitä useamman hengityssyklin teet tällä tavoin, alat huomata, että uloshengityksen jälkeinen tauko pitenee aivan itsestään. Ei ole mitään kiirettä hengittää sisään, mikä on hengityksessä aktiivisempi vaihe.
Kun hengittelet muutaman minuutin tällä tavalla, pystyt pelkästään jo hengityksen avulla aktivoimaan vagushermon rauhoittavat vaikutukset kehossasi, mielessäsi ja tunnetasolla. Pelkästään hengittämällä näin, sinulla on mahdollisuus lopettaa kiireen tunne tästä hetkestä.

Tässä vielä muutamia kysymyksiä sinulle:

Jos rauhoittuminen on sinulle tärkeää, niin minkä vuoksi? Mitä haluat sillä saavuttaa?
Millaisia keinoja sinulla jo on itsesi ja kehosi rauhoittamiseen?
Millaisista keinoista olet kiinnostunut, mutta et jostakin syystä ole vielä voinut niitä kokeilla?
Mitä uutta olisit valmis kokeilemaan, jo tänään?

Kiire ja keskittymiskyky – suomalaisten työajasta peräti viidennes kuluu sähläämiseen

Tuntuuko kiire sinusta voimaannuttavalta vai kuormittavalta? Syyt eivät löydy siitä, kuinka paljon teemme, vaan siitä, miten ja miksi teemme. Miten kiire vaikuttaa keskittymiskykyysi?

Uusissa stressitutkimuksissa on havaittu, että kehomme ei reagoi kaikkeen kiireeseen samalla lailla, vaan hallinnan tunteemme on ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnillemme kiireen keskellä. Oleellista tasapainollemme on se, tuntuuko kiireisyys mielessämme myönteiseltä vai kielteiseltä. Jos kiire tuntuu omalta valinnalta ja voimaa antavalta, se ei kuormita kohtuuttomasti kehoa ja siitä pystyy palautumaan. Tällöin olet löytänyt sisäisen ohjauksesi, motivaatiosi ja halusi toteuttaa asioita. Jos taas tuntuu, että kiire on kuormittavaa ja painostavaa ja että siihen ei pysty itse vaikuttamaan, se on pidemmällä aikavälillä haitallista ja sairastuttavaa.

Ongelmallisessa kiireessä on kyse sisäisen hallinnan tunteen menettämisestä, ajelehtimisen tunteesta ja jatkuvasta innottomuudesta. Kun meillä on tunne siitä, että joku töissä, kotona tai harrastuksissa odottaa meiltä koko ajan jotakin, johon pyrimme reagoivasti vastaamaan, syntyy haitallista kiirettä. Tämä on pitkällä aikavälillä kehoa kuormittava ja ikääntymistä vauhdittava olotila. Sisäisen hallinnan tunteen vuoksi moni voi tehdä paljon töitä ilman, että se on uuvuttavaa.

Tutkija Marko Kesti sanoo , että suomalaisten työajasta peräti viidennes kuluu sähläämiseen. Kesti on laskenut, että yritysten liikevaihtoa voitaisiin kasvattaa miljardeilla euroilla, jos tämä sähellys vähenisi edes hieman. Tutkimusyhtiö Basex julkaisi vuonna 2005 samansuuntaisen laajan selvityksen, jonka mukaan tietotyötä tekevien työajasta menee päivittäin jopa 2,1 tuntia toissijaisiin keskeytyksiin ja häiriöihin.

Niin sanottu ”multitasking” eli monen asian tekeminen yhtä aikaa ei säännöllisenä toimintatapana tee hyvää aivoillemme eikä kehollemme. Jos monen asian tekeminen yhtä aikaa on pääsääntöinen toimintatapa työpaikalla, myös työnantaja häviää, sillä työntekijästä tulee keskittymiskyvytön ja vuorovaikutuksessaan levoton. Emme pysty keskittymään moneen asiaan kerrallaan, vaan tällöin vain hajotamme keskittymisemme ja vaihdamme tiuhaan ajattelumme kohdetta. Organisaatioiden tulisi herätä suojaamaan työntekijöitään liialliselta määrältä keskeytyksiä ja samanaikaisia tehtäviä.

Keskittymiskykytaidot tulevat olemaan tulevaisuuden johtamisen teemoja. Mielen keskittämistaidosta ennustaa hittiä muun muassa menestyskirjailija Daniel Goleman viimeisimmässä kirjassaan Focus – The Hidden Driver of Excellence (2013). Goleman jakaa keskittymiskyvyn kolmeen osaan: sisäiseen (tietoisuus itsestä), toisiin ihmisiin suuntautuvaan (ihmissuhteet ja empatia) ja ulkoiseen maailmaan (työ ja yhteiskunta) ja sanoo, että muodostaaksemme hyvän elämän tarvitsemme keskittymistaitoa kaikilla näillä kolmella alueella. Taito keskittää mieltä yhteen asiaan on kaikkien huippusuoritusten ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edellytys.

Tietoisuustaidot ja mindfulness harjoittavat juuri mielen keskittämistä. Asioiden tekeminen päivän aikana hyvin lyhytjänteisesti, kuten sähköpostin, puhelimen tai sosiaalisen median jatkuva vilkuilu töiden ohessa, vie meitä kauemmas taidosta pitää mieli keskittyneenä tiettyyn asiaan ja opettaa aivomme ja samalla koko fysiologiamme levottomaksi ja rauhattomaksi.

Paradoksaalisesti kiireen väheneminen ei tarkoita, että ei enää saataisi yhtä paljon aikaiseksi. Kiirettä vähentämällä toiminta paranee, saadaan aikaan enemmän tulosta ja niitä asioita, mitkä ovat kannattavia. Monet johtamisen ammattilaiset sanovat menestyneiden ihmisten salaisuudeksi taidon keskittyä vähemmillä työtunneilla oikeiden asioiden tekemiseen. Mielen ja kehon tasapainottumisen huomioiva johtamiskulttuuri voi näkyä käytännössä erityisesti liian kiireen ja siitä syntyvän stressaantumisen aiheuttaman turhan tekemisen, hosumisen ja virheiden vähenemisenä.

Pidemmällä aikavälillä tasapainoisemman työympäristön luominen näkyy myös sairauspoissaolojen vähenemisenä. Tasapainottuminen parantaa terveyttä ja vähentää sairastumista. Sekä lyhyet että pitkät sairauspoissaolot sisältävät paljon ja jopa pääosin sellaista, mihin ihminen pystyy elintapavalinnoillaan vaikuttamaan. Haitallisen kiireen ja stressin vähentämisen tulokset voivat näkyä hyvin moninaisilla ja merkityksellisillä tavoilla.

7 tapaa parantaa viestintääsi ihmissuhteissa

Ihminen on sosiaalinen olento, jonka perustarve on tuntea yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa. Koska jokaisella on omanlaisensa tarpeet ja vielä omanlaisensa tapa ilmaista niitä, on tehokas ja toimiva kommunikointi välttämätöntä hyvän ihmissuhteen ylläpitämiseksi. Tässä sinulle 7 tapaa parantaa omaa viestintääsi, joilla vähennät stressiä sekä konflikteja ihmissuhteissasi.

1. Opettele olemaan hiljaa paikoillasi

Anna keskustelukumppanisi jakaa tunteensa ja ajatuksensa sinulle keskeytyksettä. Yritä asettua hänen asemaansa ymmärtääksesi häntä paremmin. Yrittämällä ensin ymmärtää et ainoastaan saavuta paremmin ymmärtämisen hyötyjä, vaan huomaat myös itse tulevasi paremmin ymmärretyksi muiden tahoilta.

2. Opettele olemaan aktiivinen kuuntelija

Ole oikeasti kiinnostunut siitä, mitä toinen ihminen sinulle kertoo. Älä vain esitä kuuntelevasi, koska silloin kumpikaan osapuoli ei hyödy. Kuuntele ajattelematta sitä, mitä voisit vastata. Saadaksesi lisää tietoa tai selvyyttä asiaan, kysy rohkeasti. Hyvät kysymykset rohkaisevat parempaan kommunikaatioon ja voivat keventää tunnelmaa vaikean asian äärellä.

3. Ilmaise kuunnelleesi toisen tuntemuksia

Yritä kertoa keskustelukumppanillesi omin sanoin se, mitä hän on juuri sinulle kertonut. Kun kertaat tai ilmaiset kuulemasi asian uudella tavalla toiselle, näytät kuunnelleesi tarkasti ja olevasi läsnä tilanteessa.

4. Ole kärsivällinen

Vältä keskustelukumppanisi keskeyttämistä ja odota, kunnes hän on sanonut sanottavansa. Jos hän ei ole valmis kuuntelemaan, viestiäsi ei tulla kuulemaan, vaikka kommunikoisit kuinka hyvin.

5. Älä puhu toisen päälle

Jos toinen keskeyttää sinut, älä ärsyynny vaan rentoudu. On turhaa yrittää puhua toisen päälle tai valittaa siitä, kuinka et itse ikinä keskeytä. Kun olet kohtelias ja annat toisen puhua, hänen pitäisi lopulta tehdä samoin. Jos hän ei kuitenkaan tee niin, huomauta, että hän häiritsee kommunikointia sillä, ettei ota sinun suunvuoroasi huomioon.

6. Auta myös toista tulemaan aktiiviseksi kuuntelijaksi

Voit auttaa keskustelukumppaniasi kehittymään kuuntelijana kysymällä ymmärsikö hän sinun sanomasi. Pyydä häntä siis kertomaan, kuinka hän ymmärsi sen, mitä sanoit. Jos hän ei näytä käsittävän sanomaasi, puhu siitä, kunnes olette samalla aaltopituudella.

7. Älä pelkää pitkiä hiljaisia hetkiä

Ihmisten väliseen kommunikointiin kuuluu paljon muutakin, kuin puhuttuja sanoja: katseita, eleitä, asentoja. Hiljaisten hetkien aikana on mahdollista kommunikoida yllättävän paljon. Harmittavaa on, että useissa tilanteissa hiljaisuus on pikemminkin epämukavaa, ja saa olomme epävarmaksi. Älä silloin ylianalysoi tilannetta ja toista ihmistä, vaan yritä rentoutua ja pysy aktiivisena kuuntelijana. Jotkut ihmiset tarvitsevat hiljaisuutta kerätäkseen ajatuksensa ja tunteakseen olonsa turvalliseksi.

Lähde: mindbodygreen

Kilpirauhasen hoito on solujen hienomekaniikkaa

Blogi on mainosyhteistyö Biomedin kanssa. Biomed on kustantanut Petran itsehoitokokeiluun liittyvät TH Intensive -valmisteet, lääkärikonsultoinnin ja laboratoriokokeet, joilla seurataan kilpirauhasarvojen kehittymistä. Petra on tuottanut sisällön omien kokemustensa perusteella itsenäisesti eikä Biomed puutu tekstisisältöön.

Muutos tapahtui vapun jälkeisenä sunnuntaina. Kyllä, osaan sanoa ajankohdan tarkalleen. Tuntui kuin olisi ollut vuosia nukkumassa ja yhtäkkiä herännyt pirteänä. Tässä kohtaa ihmiskoetta oli kulunut kuukausi. Muutos kuulostaa ehkä hieman dramaattisemmalta kuin oikeasti on, mutta vuosien sumupilven jälkeen pienikin selkeys tuntuu juhlalta.

Asioiden tekeminen ja hoitaminen ei ahdista, sitä vain tekee tyynesti yhden kerrallaan. Ei minua ole työnteko ahdistanut, vaan pelko ettei jaksa. Koska jos ei jaksa, ei pärjää. Halu tehdä on ollut aina kova ja innostun kuin pikkulapsi uusista asioista. Usein on kuitenkin joutunut lupaavan alun jälkeen joutunut jättämään hommat kesken kun voimat ovat loppuneet. Ihmiset alkavat pitää epäluotettavana ja se nakertaa entisestään huonoa itsetuntoa. Mieli haluaa enemmän kuin keho pystyy.

Tila on edennyt vuosien mittaan kuin köynnös, joka hitaasti kiertyy puun ympärille ja puristaa elämää ulos sentti kerrallaan. Voimat vähenevät ja oireet lisääntyvät pikkuhiljaa kunnes ollaan siinä tilanteessa, ettei pysty enää elämään täysipainoisesti. Työnteko, opiskelu ja sosiaalinen elämä kärsii ja nakertaa itsetuntoa lisää. Kuvitellaan tilanne, jossa koomapotilas kuulee ja ymmärtää kaiken mitä ympärillä tapahtuu. Olet oman kehosi vanki. Sisäinen maailma on täysin sekaisin, mutta se ei välttämättä näy ulospäin.

Tilannekartoitus lääkärin kanssa on vielä kesken, mutta toista kautta tuli ilmi että minulla on matala-asteinen tulehdus (inflammaatio). Lääkärini mielestä tulehdus on monen vakavan sairauden alkusyy ja on epäillyt tilaa minulla jo aikaisemmin. Kehossa kroonistunut tulehdustila tekee pikkuhiljaa tuhojaan kudoksissa ja alkaa ennen pitkää aiheuttaa isompia ongelmia. Mitä ongelmat ovat vaihtelee yksilöiden välillä. Minulta piippasi kilpirauhanen ja kohdunkaulasta löytyi solumuutoksia.

Matala-asteisesta tulehduksesta kirjoitetaan hyvin syyllistävästi, eli sitä pidetään epäterveellisistä elämäntavoista johtuvaksi, itseaiheutetuksi tilaksi. Tulehdus yhdistetään usein korkeaan kolesteroliin, kohonneeseen verenpaineeseen ja korkeaan verensokeriin. Pahana kehon tulehduttajana pidetään rasvakudosta.

Olen ollut aina normaalipainoinen, harrastanut aktiivisesti liikuntaa viisivuotiaasta saakka ja omannut muutenkin perusterveet elämäntavat. Tilanne tuntuu hieman hämmentävältä, mutta toisaalta helpottuneelta. Vyyhti alkaa aueta ja asiat selvitä.

Olo on ollut pirteämpi kuin vuosiin. Päiväni ovat pidentyneet, koska jaksan paljon enemmän. Pää toimii paremmin, tuntuu että pystyn ajattelemaan selkeämmin ja muistamaan hieman enemmän. Palelee ja itkettää puolet vähemmän. Hiukset ovat paksuuntuneet, eivätkä ole jatkuvasti takkukasoista mykkyrällä. Seuraan innostuneesti kehossani tapahtuvia muutoksia.

Tärkein opetus on ollut, että luota mitä sisäinen ääni sanoo. Kuuntelin sydäntäni ja tiesin ettei minulla ole kaikki hyvin vaikka muut eivät siihen uskoisikaan. Kohdatessani vähättelyä, piti päättää olla sinnikäs ja selvittää homma loppuun asti.

– Petra

Näin itsehoitokokeiluni alkoi.

Sarjan edellinen kirjoitus

Lue lisää TH-Intensivestä täällä.

Huom! TH-intensive saattaa lisätä tyroksiinin vaikutusta, joten yhteiskäyttö ainoastaan lääkärin valvonnassa. Vakavissa kilpirauhasongelmissa käänny aina lääkärin puoleen.

Onko elämässäsi tilaa sinulle?

Tila on yksi merkityksellisimmistä asioista ihmisen elämässä, joskin se on yksi vähiten huomioituja. Kuuntele alta muutama ajatus siitä mitä kaikkea tila voi elämässäsi tarkoittaa ja mihin se tai sen puute voivat vaikuttaa.

https://soundcloud.com/aarolof/onko-sinussa-tiaa

Kun kehossa on tilaa, se on sopivan rento ja joustava. Kun ympäristössä on tilaa, koemme vapautta liikkua fyysisesti sekä henkisesti. Kun mielessä on tilaa, ajatukset eivät kulje yhtä ja samaa puristuvaa rataa. Kun ihmissuhteissa on tilaa, osalliset tulevat nähdyiksi sellaisina kuin ovat ja ihmissuhteella on tilaa elää ja muuttua.

Kun kodissa on tilaa, myös asukas kokee olonsa siellä laajentuvaksi ja rennoksi. Kun uskomuksissa on tilaa, uudet asiat ovat mahdollisia. Kun minäkuvassa on tilaa, voimme kehittyä ja muuttua. Kun elämässä on tilaa uudelle, olemme avoimia. Kun meissä on emootionaalisesti tilaa, voimme kohdata elämän eteen tuovia tilanteita heilumatta tunteiden tuulissa. Kun meissä on tilaa, olemme luonnostaan kykenevia spontaaniuteen. Kun meissä on tilaa itsellemme, meissä on tilaa myös toisten kohtaamiselle. Kun meissä on tilaa, kykenemme havaitsemaan enemmän. Ja kun meissä on tilaa, kykenemme vastaanottamaan sen mitä elämä meille antaa.

Tila mahdollistaa sen, että voimme kohdata tämän hetken sellaisena kuin se on. Samoin se mahdollistaa sen, että voimme oppia uutta sekä nähdä menneisyyden uusin silmin.

Mille elämäsi osa-alueelle tila olisi tällä hetkellä tervetullut?

Jumissa? Tässä 10 sitaattia avuksi

Elämä on liian lyhyt siihen, että tuntisit olosi surulliseksi ja voimattomaksi ja pidättelisit hengitystä sen takia, koska tunnet olevasi niin jumissa. ”Jumi” on samanlainen olotila kuin ”nälkä” tai ”kylmä”. Se on väliaikainen ja muutettavissa. Silti se on erittäin raskas. Se voi saada vajoamaan kuin juoksuhiekka.

Meidän tulee muistaa, ettei se ole sementtiä. ”Jumi” ei ole ikuista.

Totuus on, että olemme onnekkaita, kun meillä on mahdollisuus valita. Meidän vain tulee olla tarpeeksi rohkeita tekemään valintamme.

Tarvitsetko muistutuksen tästä? Tässä sinulle voimaannuttavia sitaatteja valinnan teosta.

1. ”Ole onneton. Tai motivoi itsesi. Mitä ikinä pitääkään tehdä, se on aina sinun valintasi.” ~ Dr. Wayne W. Dyer

2. ”Elämässä on kaksi tärkeää valintaa: hyväksyä olosuhteet sellaisina kuin ne ovat, tai hyväksyä se, että sinulla on vastuu muuttaa olosuhteet.”~ Denis Waitley

3. Kohtalossa ei ole kyse sattumasta. Siinä on kyse valinnoista. Sitä ei pidä odottaa, se pitää saavuttaa.” ~ William Jennings Bryan

4. ”Kun teet valinnan, muutat tulevaisuutta.” ~ Deepak Chopra

5. ”Mitä ihmisellä on mahdollisuus valita, on hänellä se myös kyky muuttaa.” ~ Madeleine Albright

6. “Mitään elämässä, niin olosuhteita kuin potentiaaliammekaan, ei voi korjata. Todellisuus vain taipuu tahtoomme.” ~ Brendon Burchard, The Motivation Manifesto

7. ”Valinnat voivat olla uskomattoman vaikeita, mutta ne eivät ole ikinä mahdottomia. Kun sanotaan, ettei ole vaihtoehtoja, se on vain itsensä vapauttamista vastuusta. Eheä ja rehellinen ihminen ei käyttäydy niin.” ~ Patrick Ness, Monsters of Men

8. “Ihmisen sielu on rakennettu hänen valinnoistaan.” ~ Irvin D. Yalom, When Nietzsche Wept

9. “Jos rajoitat valintasi siihen, mikä on mahdollista tai järkevää, eristät itsesi siitä mitä todella haluat. Jäljelle jää pelkkä kompromissi.” ~ Robert Fritz, The Path of Least Resistance

10. “On kaksi reittiä, joiden kautta voimme tehdä valintoja elämän tiellä: toisen kanssa synnymme ja toisen hankimme tietoisesti. Toinen on luonnollinen totuus ja toinen on havaitseva illuusio. Harkitse vakavasti jokaisessa tienhaarassa.” ~ T.F. Hodge, From Within I Rise: Spiritual Triumph Over Death and Conscious Encounters with “The Divine Presence”

Lähde: www.elephantjournal.com

10 askelta suureen elämänmuutokseen

Kaipaatko elämääsi uutta suuntaa, mutta et oikein tiedä, miten saisit mielessäsi pyörittelemäsi muutoksen vietyä käytännön tasolle? Ehkä olet jo ottanut muutamia askeleita elämänmuutoksen parissa, mutta et tiedä, kuinka jatkaisit uudistumisen tiellä eteenpäin? Deepak Chopra on jakanut elämänmuutoksen toteuttamisen 10 askeleeseen, jotka vievät sinut vaihe kerrallaan kohti tavoitettasi.

Monet kaipaavat henkilökohtaista muutosta, mutta eivät tiedä, kuinka aloittaisivat elämänsä suuren suunnanmuutoksen. Usein he hukkaavat energiaa varaslähtöihin tai ottavat muutaman askeleen oikeaan suuntaan vain huomatakseen, että vanhat tavat ja ohjelmointi vetävät heidät takaisin lähtöpisteeseen, tai ainakin hyvin lähelle sitä.

Suuren suunnanmuutoksen luomiseen tarvitaan suunnittelua ja tietoisuutta. Sinun täytyy olla tietoinen omasta tavoitteestasi ja kirjoittaa paperille, miten aiot päästä sinne. Riippumatta siitä, tavoitteletko muutosta ihmissuhteessasi, urallasi tai sisäisessä kasvussasi, menetelmä on sama. Kaikkien elämänmuutosten takana oleva liikkeellepaneva voima on tietoisuus, mutta se ei voi auttaa sinua, ennen kuin tarjoat sille suunnan, mihin edetä.

Toimintasuunnitelmasi tulisi sisältää nämä 10 askelta.

Askel 1: Ilmaise aikomuksesi selkeästi

Jokaisen mieli on täynnä haluja, toiveita, unelmia ja muistoja, jotka luovat aikomusten ristivirtauksia. Jotta löydät tukea sille, mitä haluat, aikomuksesi täytyy olla selkeä ja fokusoitunut. Älä ajattele ”Haluan muutosta elämääni”. Ole yksityiskohtainen ja tarkka: esimerkiksi lause ”Haluan työtilanteeni paranevan” on jo hieman tarkempi. Mutta fokuksen täytyy olla vielä terävämpi, esimerkiksi ”Haluan, että työpaikkani esimies arvostaa minua”, tai ”Haluan enemmän vastuuta ja haasteita.”

Askel 2: Käänny sisäänpäin ja anna toiveesi kypsyä

Toisin sanoen, meditoi aikomustasi. Istu hiljaa silmät suljettuina ja keskity omaan keskukseesi. Tässä voi olla avuksi, jos seuraat lempeästi omaa hengitystäsi minuutin ja kaksi. Visualisoi se, mitä haluat saavuttaa. Älä pakota mielikuvia syntymään äläkä haaveile. Näe haluamasi muutos yhtä selvästi kuin näkisit, miltä kotisi näyttää. Kun katsot sielusi silmin uutta tilannetta, jonka haluat toteutuvan, koita olla realistinen ja tyyni.

Askel 3: Tunne, miten itse reagoit aikomukseesi

Kun istut miettimässä haluamaasi muutosta, pintaan nousee erilaisia tunteita ja aistimuksia. Kaikki niistä eivät ole positiivisia. Saatat huomata vastustusta, lannistavia ajatuksia tai ahdistusta. Tämä on hyvä, sillä asiat näyttävät helpoilta ja täydellisiltä vain päiväunissa, kun olet unelmoinnin tilassa. Kun tunnet oman sisäisen vastustuksesi, olet pääsemässä lähemmäksi realistista lopputulosta, joka voi toteutua.

Askel 4: Päästä irti aikomuksestasi

Saavuttaaksesi haluamasi muutoksen teet tulevina päivinä monia pieniä päätöksiä. Et voi ennustaa, mitä nämä tulevat olemaan. Itse asiassa monet ihmiset tulevaisuuteen katsoessaan kokevat lannistumisen tunteita. He eivät näe selkeää polkua edessään, ja tielle tulee taatusti tuntemattomia esteitä. Välttääksesi tämänkaltaisen tuhoisan ajattelun älä yritä ennustaa tulevaisuutta tai valloittaa tuntematonta. Anna polun avautua edessäsi – tämä tarkoittaa irtipäästämistä.

Askel 5: Käsittele oma vastustuksesi

Myös tämä on vaihe, jossa useat ihmiset epäröivät. Vaikka he ovatkin jo nähneet, miten paljon he hyötyisivät elämänmuutoksesta, he kuitenkin kokevat sisäisen vastustuksensa kohtaamisen liian hankalaksi. Vastustaminen tarkoittaa omia tunteita, jotka sanovat aikomuksellesi ”ei”. Ne saattavat olla peräisin epävarmuudesta, menneistä epäonnistumisista, vastahakoisuudesta, epäilyksistä, ahdistuksesta… listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mutta totuus on, että jokainen kokee samaa sisäistä vastustamista – myös ne ihmiset, jotka ovat onnistuneet pääsemään siitä yli.

Askel 6: Tee suunnitelma vaikeuksien ylittämiseksi

Saatat kokea sisäisen vastustamisesi määrän pelottavana. Ratkaisu on vastusten jakaminen käsiteltävän kokoisiin osiin. Istu alas ja suunnittele rationaalisesti, mitä sinun tarvitsee tehdä ja mikä on oikeasti toteutettavissa. Suurissa elämänmuutoksissa kannattaa kerätä avuksi tukijoukkoja. Muutoksen tekeminen yksin kuulostaa rohkealta, mutta se voi eristää sinut ja tehdä sinusta haavoittuvaisen. Etsi joku, johon voit luottaa, onpa se sitten uskottu ystäväsi, puolisosi, mentori tai terapeutti. Valitse henkilö, joka suhtautuu elämänmuutokseesi yhtä vakavasti kuin sinä itse. Tavatkaa säännöllisesti ja kerro, millaisia tunteita käyt läpi, sillä myös tunnemaisemasi muuttuu, kun olet suuren muutoksen keskellä.

Askel 7: Tavoittele vain sitä, mikä on toteutettavissa

Tee kolmen sarakkeen lista yhdessä tukijasi tai tukijoidesi kanssa. Näiden sarakkeiden avulla arvioit, minkä täytyy muuttua. Merkitse sarakkeeseen 1 ne asiat, joita voit alkaa korjata itse. Sarake 2 sisältää ne asiat, joita sinun täytyy sietää – toistaiseksi. Sarake 3 puolestaan kattaa sellaiset asiat, jotka sinun täytyy jättää taaksesi. Käytä tähän aikaa. Palaa listasi pariin toistuvasti, kunnes saat tilanteestasi selkeän kuvan. Vasta siinä vaiheessa sinun tulee siirtyä sanoista tekoihin.

Askel 8: Saavuta jotain positiivista

Menestys luo menestystä. Aloita korjaamalla elämässäsi sellaisia pieniä asioita, joiden suhteen olet varma, että onnistut. Älä käy elämäsi suurten henkilökohtaisten ongelmien kimppuun. Pääset niiden pariin kiertotietä kun teet ensin asioita, joita voit hallita. Tässä voi olla avuksi, jos löydät henkilön, joka on saavuttanut saman asian, jota tavoittelet itsellesi. Neuvon kysyminen ihmiseltä, joka on käynyt samoja asioita läpi, on korvaamatonta.

Askel 9: Näe projektisi sisäisenä polkuna

Vaikka oletkin tarttunut toimeen, todellinen muutos tapahtuu omassa tietoisuudessasi. Kulje polkua sisäisenä polkuna: tarkkaile mitä sisälläsi tapahtuu – päiväkirja on tähän hyvä idea. Kun olet tietoinen itsestäsi, annat vanhoille tavoille ja ohjelmoinnille pienemmän mahdollisuuden siihen, että ne vetäisivät sinua takaisin puoleensa. Jos otat askeleen taaksepäin, huomioi se, anna itsellesi anteeksi, ja kokoa itsesi. Riippumatta siitä, mitä tapahtuu ulkoisessa maailmassa, kukaan ei voi viedä sinulta sisäistä polkuasi.

Askel 10: Yhdisty korkeampaan ohjaukseesi

Riippuen henkilökohtaisista uskomuksistasi, voit kääntyä Jumalan, sielusi, korkeamman itsesi tai sisäisen lähteesi puoleen – sanoilla ei ole merkitystä. Se mitä tarvitset on yhteys johonkin sellaiseen, joka saa sinut tuntemaan olosi luottavaksi ja turvalliseksi. Tällaisen yhteyden avulla voi saavuttaa suuren muutoksen elämässään. Yksi tapa löytää tie omaan ytimeensä on meditaatio, mutta voit etsiä itsellesi luontevimman tavan ottaa yhteyttä ytimeesi, paikkaan, jossa halut ja täyttymys kohtaavat.

Toivottavasti nämä 10 askelta saavat elämänmuutoksesi näyttämään realistiselta ja saavutettavalta. Mielesi, ruumiisi ja henkesi ovat luotuja muutokseen.

Lähde: Chopra Centered Lifestyle

Onko arkesi jotain, jota haluat paeta – vai juuri sitä elämää, jota haluat elää?

Facebook-kaverini raportoi lyhyttä keskustelua perheessään. Keskustelun aiheena oli Arki-merkkiset elintarvikkeet, kuten juusto. Joku oli kommentoinut juuston nimivalintaa, että se on vähän sama kuin nimeäisi juuston ripuliksi. Ehkä mainostoimistolla on ollut samansuuntainen pelko arki-sanasta syntyvästä mielikuvasta, joten lisäkuvaukseksi on lisätty ”Hyvä suomalainen Arki-juusto”.

Myöhemmin juttelin tästä Arki-nimestä ystäväni kanssa, joka totesi, että nimestä tulee mielikuva, että kyseessä on halpa tuote, ei ainakaan mikään luksusjuusto.

Arki on se aika tai paikka, jossa suurimman osan elämästämme elämme. Se on sitä tavallista ja sitä, johon kuuluu rutiinit. Usein arki saattaa tuntua saman päivän toistolta – mitä väliä onko maanantai tai keskiviikko, helmikuu tai huhtikuu. Aamulla kun kello herättää, sama kaava lähtee alusta. Päivät toistuvat toisensa kaltaisina.

Aivomme alkavat myös käydä automaatiolla. Automaatio on aivojen tapa säästää energiaa. Vähän niin kuin pyörällä ajo: sinun ei tarvitse ajatella, miten se tapahtuu. Siinä vaiheessa kun koko arkemme alkaa olla automaattiohjausta, staattista saman ympyrän pyörimistä, se alkaa haiskahtaa ripulilta. Joltain, mistä halutaan nopeasti eroon. Arjesta lähtee värit ja se alkaa tuntua suorittamiselta. On turvallista tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi, mutta samalla mielenkiinto elämää, arkea, kohtaan alkaa hiipua. Elämä on elämää vasta ”sitku”: viikonloppuisin ja lomilla. Kontrasti Arjen ja Elämän välillä kasvaa – pyrimme pois toisesta, kohti toista. Tässä ei ole hyvä.

Kun rutiinit pyörivät, tiedämme etukäteen, mitä on tulossa ja miten päivä etenee. Tai ainakin luulemme tietävämme. Haluamme tietää, jotta pysymme aikataulussa. Kontrolli on paras ystävämme ja muutokset vihollisemme. Mitä vähemmän elämässä on muutoksia, sitä tiukemmaksi aikataulua voimme kiristää. Aikatauluttaminen on yritystä kontrolloida elämän tapahtumia haluamallamme tavalla, ja kontrolli luo turvaa. Ja samalla kun se on turvallista, se on tylsää – koska se on automaattista.

Automaatio alkaa jossain kohtaa tuntua ankealta, koska siitä puuttuu läsnäolon kokemus. Kun toimii automaatiolla, ei ole läsnä, ja ilman läsnäoloa on mahdotonta kokea todellista onnellisuutta (näin uskon). Läsnäolon tila on kuin avoin kirja: jokainen sivu avautuu uutena ja odottamattomana. Turvallisuuden tunne ei kytkeydy siihen, että saa asiat tapahtumaan haluamallaan tavalla, vaan siihen, että luottaa siihen, että jokaisessa hetkessä on vihjeitä suunnasta mihin kulkea ja kuinka toimia.

Jos arjen kohtaa automaatiolla, se alkaa haiskahtaa varmasti ripulilta. Mutta jos arjen kohtaa läsnäollen – ihmetellen, uteliaana ja avoimin aistein, arki alkaa tuoksua (myös) syreeneiltä, pullalta tai juuri leikatulta ruoholta. Etenkin tähän vuodenaikaan meille tarjoillaan niin paljon aisti-ihmeitä, että sanoisin niiden olevan todellista luksusta, ja ne ovat koko ajan olemassa siellä – riippumatta siitä pyyhällämmekö niiden ohi kiireisinä vai uppoudummeko hetkeksi aistinautintoihin.

Minulle arki on luksusta, jossa maistuu elämän vivahteet, nousut ja laskut, mielenkiinto, uteliaisuus, toiminta ja oleminen. Sanoisinkin, että arki ei sittenkään ole aika tai paikka, se on asenne. Ja omaa asennettaan voi aina muuttaa.

Keinoja epäreilun käytöksen kohtaamiseen – mindfulness tunnetaidot

Sydämellisesti tervetuloa seuraamaan Hetkinen –vlogia! Vlogissa käsitellään asioita letkeällä otteella ja mindfulnessin näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa on aiheena mindfulness tunnetaidot. Katso videolta vinkkejä päästää irti ”epäreiluksi” kokemasi tilanteen vatvomisesta ja märehtimisestä mindfulnessin keinoin. Riemukkaita katseluhetkiä toivoo Aleksi!

Mistä me tiedämme?

Sain tuossa yksi päivä itseni kiinni itse teossa, kun havaitsin arvostelevani ohikulkevia ihmisiä kaupungilla istuessani. Huomasin olevani analyyttinen ja luulevani paljon asioita. ”Tuo on varmaan sellainen ihminen, että…” , ”Tuolla taas on niin tuollainen tuo, mutta…”. Jakelin mielipiteitäni kahvikupin takaa terhakkaasti, kuin itse Zeus olisi heitellyt salamoitaan edessä joen lailla kirjavana vyöryvään väkijoukkoon.

Hetken ajan sisimmässäni kaikuvat arvosteluun suuntaavat mielen mallistot olivat ottaa valtaa, mutta otin tietoisemman lähestymistavan ja päätin laskeutua egoni Olympus-vuorelta hieman lähemmäksi sydäntäni. Olin nyt syyllistynyt ihmisyyteen ja päätinkin anti-rankaista itseäni tästä johtuen pohtimalla sitä, että kuinka hienoa on, kun osaa tarkkailla omaa mieltään ja havaita arvostelevansa, sekä olla sen lisäksi arvostelematta sitä, että arvosteli. Tämän jälkeen otin neutraalimman lähestymistavan ajatteluuni. Voi olla, että moni on tehnyt upeampia tai vähemmän upeita asioita kuin osaan olettaa, mutta mistä minä tiedän?

Sen mitä tiedän, on se, että jokainen on rakastanut ja tuntenut samankaltaisia tunteita kuin minä. Kaikki ovat tehneet omat valintansa ja virheensä, sekä oppineet niistä enemmän tai vähemmän. Jokainen näkee maailman omalla tavallaan ja aivan yhtä todellisesti. Olen nuorempana ollut kova arvostelemaan itseäni ja nyt vanhempana hyvin tietoinen, että aina kun olen arvostellut jotakuta toista, on se kertonut itseasiassa vain minusta itsestäni, eikä mitään toisesta ihmisestä.

Sieltä se kävelee mustassa resuisessa takissa. Parta rehottaa vapaana ja paidasta on nappeja auki. Mistähän on tulossa, minnehän matkalla?

Ohitseni käveli vanha mies, jota äkkiseltään arvioisi puliukoksi ja hieman kaihtaisi alitajuisesti, mutta mitä jos tietäisin hänen pelastaneen pienen kissan pennun hukkumasta oman henkensä uhalla eräänä sateisena aamuna ranskalaisen sataman edustalla, tai käyvän auttamassa vanhuksia omalla ajallaan, ihan vain sydämensä iloksi? Mistä minä tiedän? Ajattelisinko toisin jos tietäisin sen ja hän pyytäisi minulta lanttia? Entä mitä nuo ohikulkijat ajattelisivat minusta jos tarjoaisin tuolle miehelle lounaan, ihan sydämeni iloksi? Ja mitä sillä, olisi lopulta merkitystä? Muiden ajatuksilla ja mielipiteillä, entä omillani?

Voisi melkein luulla kultasepänliikkeen ovien olevan portti menneisyyteen, niin arasti, mutta ylväästi hän katselee ympärilleen. Hän pistää merkille jokaisen liikkeen ja äänen, kuin kettu metsässä. Yhtäkään askelta hän ei jätä sattuman varaan, vaan asettaa jalkansa kerta toisensa perään harkitusti, aivan kuin katukivetys olisi ohutta lasia.

Seuraavana asteli edestä turkikseen pukeutunut vanha nainen. Minä en pidä turkiksista eettisistä syistä, mutta mitä se, mitä tällä naisella on päällään kertoo hänestä todella? Mitä kaikkea hän on mahtanut kokea? Tiedänkö minä? Vaikka näkisikin maailmaa eri tavalla, onko hän yhtään enemmän tai vähemmän rakkauden arvoinen? Kerroppas minulle mieleni, kuinka monesti hän on ehtinyt rakastua, mennyt rikki, luopunut, ottanut vastaan. Kuinka kauniita tarinoita hän osaa kertoa? Kuinka paljon? Ja kun kysyn itseltäni, mistä minä tiedän, hiljenee tämä mieleni tuomitseva osa syvään äänettömyyteen kuin olisi itse hiljaisuuden retriittejä vuosikymmeniä käynyt mestari.

Sen tietäminen, ettei tiedä, on vapauttavin ajatus kaikessa paradoksaalisuudessaan jonka kykenemme mielemme kautta luomaan. Sen takana avautuu läsnäolo ja iätön viisaus. Avoimuus elämälle ja sen ihmeille. Neutraali, oletuksista ja muistoista vapaa mieli on luova mieli, se on kaunis mieli. Se on mielentila johon olemme syntyneet. Tyhjä taulu. Tuomitseminen rajoittaa ainoastaa meitä itseämme kokemasta elämää kaikessa sen monimuotoisuudessaan.

Muistutin näillä mietteillä itseäni, ja toivottavasti sinuakin siitä, että joskus sen rikkinäisimmän, kovimman ja ryppyisimmän pinnan alla voi olla kaikkein silein ja lämpimin sydän. Jättäessämme monet polut käymättä ja kivet kääntämättä, kuinka paljon sellaista menee ohitse josta olemme voineet vain unelmoida? Jos emme ota asioita ja ihmisiä avoimesti vastaan, sellaisina kuin ne ovat juuri tällä hetkellä, mistä me tiedämme?

Tutkimusten mukaan yhteys luontoon on elintärkeää terveydelle: Oleskelu luonnossa parantaa itsetuntoa ja vähentää vihaa

Elämää eletään teknologian myötä yhä nopeampaan tahtiin. Harvassa ovat ne kerrat, kun bussissa jutellaan vierustoverin kanssa, eikä olla uppoutuneena kännyköihin. Olemme saatavilla joka hetki, emmekä osaa irtautua siitä. Elämän rytmi on kiihtynyt tuoden mukanaan korkeampia odotuksia yhä nopeammin, ja tosiasia on, että joudumme ponnistelemaan pysyäksemme mukana.

Maailmassa, joka kannustaa äänekkyyteen ja kiireeseen, voi olla vaikea olla vain hiljaa ja paikoillaan. On muistettava, että esimerkiksi työn ohella tulisi myös elää omaa elämää. Yhteiskunta painostaa maksimoimaan hyödyn jokaisesta sekunnista tekemällä jotakin. Jotkut ajattelevatkin, että rentoutuminen ja oman ajan ottaminen ei ole tuotteliasta vaan ennemminkin itsekästä, hyödytöntä toimintaa. Samalla unohdetaan, että pysähtymisestä ja virkistäytymisestä hyötyvät yksilöiden lisäksi myös työkaverit, pomot, ystävät ja perhe.

Alkaako aamusi Facebookin, sähköpostien ja uutisten selaamisen ohella hotkaistulla aamupalalla? Kokeile elämää ilman televisiota ja internetiä itse määrittelemänäsi aikana. Luultavasti yllätyt siitä, kuinka paljon lisää aikaa saat päivääsi. Aikaa nauttia aterioista, olla läsnä, huomioida ympäristöäsi ja puhua ihmisille ympärilläsi. Tulet huomaamaan, että palatessasi sähköpostien, Facebookin ja uutisten maailmaan et olekaan jäänyt paitsi mistään elintärkeästä.

Pienikin tauko teknologiasta tekee hyvää. Voit esimerkiksi päättää olla katsomatta Facebookin uutisvirtaa joka aamu, pitää television suljettuna yhtenä päivänä viikossa tai kokeilla olla erossa teknologiasta jopa viikon ajan. Joskus tarvitaan virtuaalisesta maailmasta poistumista, jotta on mahdollisuus saada uudelleen yhteys omaan itseensä.

Jätä betonikorttelit taaksesi ja lisää ulkoilmaa työhösi. Vietämme yhä enemmän aikaa sisällä eläen kaupungeissa ja työskennellen betonikortteleissa. Monet ovat kadottaneet yhteyden luontoon, joka on useiden tutkimusten mukaan elintärkeää terveydelle. Pyrähdys luonnossa hivelee kaikkia aistejasi, selkeyttää ajatuksiasi ja helpottaa keskittymistä. Inspiraation on vaivattomampaa syntyä luonnossa kuin esimerkiksi yksitoikkoisessa toimistoympäristössä. Ehkä voisitte pitää seuraavan kokouksen kävellen läheisellä viheralueella lisäten samalla terveyttä, luovuutta ja tuotteliaisuutta.

Hyödyt luonnosta myös terveytesi kannalta. On tutkittu, että oleskelu luonnossa parantaa mielialaa ja itsetuntoa, ja vähentää vihantunnetta, hämmennystä ja kireää olotilaa. Samalla se voi alentaa verenpainettasi, vähentää kipua ja vahvistaa vastustuskykyäsi. Esimerkiksi kymmenen minuutin päivittäinen happihyppely kantaa jo arvokasta lastia terveytesi vaakakupissa.

Istumatyötä voidaan pitää uutena tupakoinnin kaltaisena uhkana koko yhteiskunnalle. Työpisteellä, autossa ja television äärellä vietetyt tunnit luovat suuren riskin terveyden ylläpidolle. Välillä kannattaa kääntää katse ruudusta ja tarttua mahdollisuuteen katkaista yhteys.

Lähde siis ulos! Metsässä ei ole Wi-Fiä, mutta saat siellä sitäkin vahvemman yhteyden – itseesi.

Lähde: Tinybuddha

Toimituksen vinkki: Mitä minussa tapahtuu, kun menen luontoon?

Teemu Syrjälän Paluu juurille – Tunneyhteydessä luontoon avaa luonnon ja luontoyhteyden hyvää tekeviä vaikutuksia.