”ADHD on minulle lahja. En periaatteessa enää tarvitse diagnoosia mihinkään, mutta sen saaminen auttoi minua löytämään itseni. Erityisesti se auttoi minua hyväksymään sen sisälläni asuvan innostuvan ja herkän lapsen, jota olin edelleen yrittänyt rajoittaa itsessäni.
Olen lapsesta saakka ollut luova, taiteellinen, spontaani ja uutta kohti katsova, mutta jossain vaiheessa elämääni luulin, että nämä piirteet itsessäni olisi hyvä hävittää. Kuulin monelta läheiseltäkin ihmiseltä, että minun olisi hyvä lopettaa lapsellinen käytökseni sellaisissa tilanteissa, kun spontaanisti innostuin tai vaikkapa aloin tanssia radiosta kuuluneen musiikkikappaleen tahdissa ja vedin pienet lapsenikin siihen mukaan.
Enää en luule niin, vaan päinvastoin sallin näiden piirteiden olla minussa ja tulla esiin minun tavallani, siten mikä minussa on aitoa ja totta.”
Näin kirjoitin uusimmassa, maaliskuussa 2026 ilmestyneessä kirjassani Kohtaa sisäinen lapsesi. Kirjaa kirjoittaessa olikin mielenkiintoista peilata sisäisen lapsen kokemuksia siihen, että minulla on ollut tunnistamaton ADHD jo lapsena.
Erityisesti ADHD-piirteisiin, mutta myös lapsuuteen ylipäätään, liittyy herkkyys innostua, ihmetellä ja haltioitua. Olen tunnistanut näitä piirteitä itsessäni aina, mutta muistan alkaneeni jo alakouluiässä ”himmata” näitä piirteitä itsessäni, koska ne eivät olleet sosiaalisesti hyväksyttäviä.
Kun toimin näin, aloin myös pienentää itseäni monin tavoin. Oli helpompi olla näkymätön ja kuulumaton. Itsensä pienentäminen näkyy myös kehossa ja hengityksessä: lihaksia jännittämällä, suoja-asentoihin hakeutumisena ja hengitystilavuudenkin pienentämisenä.
Joskus toki saatoin nuorena ja myöhemmin aikuisena unohtaa tämän itseni pienentämisen ja rajoittamisen, jolloin innostuin spontaanisti mitä erilaisimmista asioista – tätä ei aina katsottu hyvällä varsinkaan sellaisten ihmisten toimesta, joiden elämä oli pääosin rakentunut tunteiden hillinnän ja käyttäytymisen hallinnan suuntaan.
Vaikka oletkin aikuinen, on hyvä löytää tämä ihana ja innostuva pieni lapsi sisältään, ja päästää hänet välillä irti!
Kaiken kiireen, suorittamisen ja uupumuksen keskellä on vaikea löytää iloa tai vapauden tunnetta, kun tuntuu, että kaikki luovuus on kadonnut. Miten sitten voisit lähteä liikkeelle, mikäli haluaisit herätellä sisälläsi olevaa lasta? Tässä joitakin vaihtoehtoja:
- Ensinnäkin, anna tilaa sinussa herääville uusille ideoille, myös intuitioviesteille – älä ohita niitä kriittisillä ajatuksilla, joita me kaikki aikuiset liiankin usein viljelemme, kun ”pitää ajatella järkevästi”.
- Kirjoita ylös nämä ajatuksesi, jotka usein tulevat mieleesi juuri sillä hetkellä kun et ole valmis vastaanottamaan niitä. Nämä ideat voivat myös olla viisaita ja samalla hiljaisesti kuiskaavia; ne eivät aina tule esille äänekkäästi itsestään ilmoitellen.
- Anna aikaa ideoinnille ja suunnittelulle, salli mielikuvituksesi lentää.
- Mieti, mistä kaikesta pidit lapsena? Jos liikuit, miten ja missä? Jos taiteilit, mistä kaikesta pidit – musiikista, tanssista, esiintymisestä, piirtämisestä, maalaamisesta, askartelusta, rakentelusta, nikkaroinnista? Mitkä asiat saivat sinut haltioitumaan ja innostumaan? Olitko kirjatoukka ja uppouduit tarinoiden maailmaan – tykkäsitkö itsekin kirjoittaa tarinoita paperille?
- Mieti, mitä voisit oppia tältä nuoremmalta itseltäsi, sisäiseltä lapseltasi. Löytyisikö lapsuudesta jotakin sellaista tuttua, jota voisit virittää elämääsi nyt? Voisitko vaikka aloittaa uuden taideharrastuksen, lähteä soitto- tai laulutunneille, kuoroon tms.? Voisitko innostua sellaisesta liikkeestä ja liikkumisesta, joka ei niinkään ole tulosorientoitunutta, vaan pelkästään kivaa ja nautinnollista? Aikuisten parkour, höntsäpallopelit, hippaleikit ensi kesänä ystävien kanssa mökillä, kävely ja hypähtely metsässä?
- Pohdi vielä, minkälainen oleminen ja tekeminen isossa kuvassa tuottaa sinulle hyvää oloa ja nautintoa, auttaa olemaan läsnä tässä hetkessä jopa niin, että aikakin saattaa menettää merkityksensä? Tämä on lapsen taito ja sisäisen lapsesi lahja sinulle!
Sisäinen lapsesi etsii ihmeitä ja seikkailuja. Hän kannustaa sinua kokeilemaan myös jotakin sellaista, mitä et ole aiemmin kokeillut, ja usein se jokin ei ole hampaat irvessä saavuttamista, vaan ihan hauskaa hommaa! Aina se ei ole kovin järkevää, mutta ”aikuisten oikeasti”, pitääkö kaiken elämässä olla?
”Ihminen on kaikkein lähimpänä itseään, kun hän löytää leikkivän lapsen vakavuuden.” – Herakleitos (vapaa suomennos Karita Palomäki)
Artikkelikuva: Depositphotos
Tutustu omaan sisäiseen lapseesi Kohtaa sisäinen lapsesi -kirjan avulla.
