Väsymys ja uupumus uhkaavat murehtijaa
Oletko murehtija ja huolestuja?
Aika moni ihminen murehtii paljon ja huolestuu asioista. Moni herää yöllä kahden tai kolmen aikaan huolimylly päässään. Samaan aikaan saattaa olla kova hiki ja sitten jo kylmä eikä uni meinaa tulla uudelleen. Enkä puhu nyt vaihdevuosiin liittyvästä peiton heiluttelusta eli yöllisistä kuumista aalloista.
Jos stressitasot ovat korkealla ja päivätkin jo pelkkää suorittamista ja selviytymistä, herääminen keskellä yötä on enemminkin sääntö kuin poikkeus. Huonot yöunet syövät jaksamista, iloa ja elinvoimaa. Toimintakyky heikkenee, kun uni ei ole palauttavaa.
Miksi murehdimme?
Kirjassani Ylivastuullisten naisten valtakunta pohdin murehtimisteemaa. Sain teostani varten naisten tarinoita, joista useassa mainittiin huolestuminen. Jäin miettimään, mikä huolestumisen ja murehtimisen todellinen tarkoitus on.
Lopulta päädyin siihen, että huolestumisella yritetään alitajuisesti vaikuttaa vallitseviin olosuhteisiin. Se voi olla esimerkiksi pyrkimystä estää jotain pahaa tapahtumasta. Alitajuinen uskomus voi olla se, että huolestumalla pystyy kannattelemaan ihmisiä ja asioita.
Murehtimisen taustalla voi olla turvattomuuden kokemusta
Moni on lapsena ollut olosuhteissa, joissa on joutunut kokemaan hätää ja turvattomuutta. Moni lapsi on joutunut selviytymään tunnetasolla yksin ilman aikuista. Moni lapsi murehtii paljon ja kannattelee sillä tavalla läheisiään. Murehtimisesta tulee kuin taikavoima, jolla voi kuvitella olevan vaikutuksia asioihin.
Sitä se ei kuitenkaan ole. Murehtimalla ei voi vaikuttaa asioihin. Huolestumistaipumus vaikuttaa lähinnä omaan olotilaan: se voi tuoda näennäistä turvaa, mutta eniten se taitaa vaikuttaa omaan jaksamiseen.
Mikä vaihtoehto murehtimiselle?
Jos syvällä itsessä asustaa luottamuspula elämää kohtaan ja turvattomuutta, on vaikea luopua murehtimisesta. Kaikki muutos lähtee asioiden tunnistamisesta. Kun tiedostaa sen, mitä huolestumisella lopulta tavoittelee, avautuu iso näköala oman mielen sopukoihin ja joskus lapsuuden haavoihin saakka.
Huolestumisen sijaan voi harjoitella pyhää huolettomuutta eli luottamusta. Elämä ei tottele sitä, joka murehtii. Vaikka kuinka elämää vahtii, se yllättää aina. Älä syytä itseäsi siitä, että asioita tapahtuu, vaikka kuinka yrität estää asioita tapahtumasta. Kukaan ei ole niin taitava ja jaksava, että pystyisi hallitsemaan kaikkea.
Elämä haastaa antautumaan ja laskeutumaan luottamukseen ja sisäiseen turvaan. Luottamukseksi kutsuttua taitoa saa varmaan harjoitella elämän loppuun saakka.
Tätä ja muita ylivastuullisuuteen liittyviä teemoja olen pohtinut kirjassani Ylivastuullisten naisten valtakunta.
