Teksti pohjautuu seksologi ja seksuaaliterapeutti Tiia Forsströmin sekä seksuaalikasvattaja ja kuvataiteilija Heidi Laukan kanssa käytyyn keskusteluun.
On aika hullunkurista: me elämme ajassa, jossa lähes mistä tahansa voi puhua ääneen – paitsi seksuaalisuudesta.
Sitä ei saa mainostaa marketissa. Siitä ei voi kertoa somessa ilman sensuuria. Oikeita sanoja ei voi käyttää julkisesti, etteivät “jotkut” pahoita mieltään.
Ja silti seksuaalisuus ei ole viihdettä tai höttöä. Se ei ole bonus, jonka voi lisätä elämään, jos aikaa jää. Se on ihmisyyden ydintä: elinvoimaa, nautintoa, yhteyttä, tunteiden jakamista, kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kun tästä aiheesta vaietaan, ongelma ei katoa – se kasvaa. Kun sensuuri estää asiasta puhumisen, estyy myös kasvatuksellinen, tieteellinen ja hyvinvointiin liittyvä keskustelu. Ja silloin ihmiset jäävät yksin kokemustensa ja häpeänsä kanssa.
Onkin syytä kysyä: kuka oikeastaan tarvitsee suojaa siltä, että aiheista ei puhuta? Usein ongelma ei ole lapsessa tai mummossa, joita yritämme varjella, vaan aikuisessa, joka ei uskalla kohdata omia tunteitaan tai keskustella avoimesti.
Seksuaalisuus kuuluu jokaiselle. Se ansaitsee saman arvon ja avoimuuden kuin mikä tahansa hyvinvoinnin osa-alue – lepo, ravinto, liikunta tai mielen terveys.
Meidän – siis meidän kaikkien – tehtävä on murtaa tämä hiljaisuuden kehä. Sanoa ääneen se, mikä on jo totta:
seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, ja sen tutkiminen ja sanoittaminen tekee elämästä eheämpää, turvallisempaa ja vapaampaa.
Asiantuntijoiden luomat Lupa nauttia -kortit seksuaalisuuden tarkasteluun: ajatusmallien tutkailuun, tunnetaitojen lisäämiseen ja seksuaalisuudesta keskusteluun:
