Narsistinen ihminen tulee toisen elämään kultavaunuilla. Hän maalaa mielitiettynsä kultamaalilla ja saa hänet tuntemaan itsesi täydellisen rakastetuksi, elämänsä rakkaudeksi.
Itsessä täytyy olla paljon herkkyyttä, myötätuntoa, rakkauden nälkää ja rajattomuutta, kun noihin kultavaunuihin astuu. Tai ainakin ihan normaalin ihmisen perusluottamusta ihmisiin. Harva meistä osaa lähtökohtaisesti epäillä sitä, joka näyttäytyy empaattisena ja rakastavana.
Narsisti maalailee tarinoita yhteisestä tulevaisuudesta, kosii, haluaa naimisiin ja saada lapsen tosi nopeasti. Hän ei itse kestä tiedostamatonta hylätyksi tulemisen pelkoaan, siksi hän sitoo nopeasti. Narsisti on syvällä itsessään keskenkasvuinen, lapsen tunne-elämän omaava ihminen. Olet astunut suhteeseen, jossa sinun tehtäväsi on palvella narsistin syvällä olevaa tarvetta, jatkuvaa päänsilitystä. Hän ottaa vastaan, mutta ei anna toiselle mitään hyvää, mielipahaa ja pettymyksiä kyllä.
Uhri elää läheisyyden hetkistä ja jää odottamaan seuraavaa. Narsistisessa suhteessa on tämä ihmeellinen kuvio: uhriksi valikoitunut narsistin hyödyke kuvittelee saavansa jotain, vaikkei saa. Narsisti puhuu niin paljon, että uhri ei hetkeen tajua, ettei itse saa mitään. Tai kyllä. Murusia saa pöydän alta ja niilläkin rakkaudennälkäinen elää, kun ei muuta saa. Tästä syystä on opittava erottamaan sanat ja teot. Narsisti puhuu uhrinsa pyörryksiin ja lupailee asioita, mutta käytännössä mitään ei tapahdu.
Narsistin hanskat tippuvat toisen ihmisen suhteen siinä vaiheessa, kun tämä on saatu houkuteltua kultavaunuihin ja lukkojen taakse. Sitoumuksilla ja rakkausmurusilla narsisti pyrkii varmistamaan sen, että toinen jää eikä lähde. Narsisti tekee lähtemisen tosi vaikeaksi. Suhteessa tuntuu olevan liimaa, josta on vaikea pyristellä irti. Tämä johtuu osittain siitä, että narsisti ottaa lähelle, suitsuttaa ja sitten taas työntää pois, on välinpitämätön ja kylmä. Näissä säävaihteluissa uhri on usein hyvin hämmentynyt ja epätoivoinen.
Ei narsisti tule kenenkään elämään jäädäkseen. Hän pitää itseään kunniavieraana, jolle tarjotaan asunto, ruoka, seksi ja muut elämän hyödykkeet. Tällä tyypillä ei ole tarvetta rakentaa yhteistä kotia vaan hänelle tulee tarjota kaikki kuin ”Manulle illallinen”. Tälle ihmiselle parisuhteen ja perheen rakentaminen on vieras käsite. Hänestä puuttuu terve aikuisuus ja aikuiseen elämään kuuluva vastuunotto.
Kun uhri alkaa vaatia tai pyytää itselleenkin jotain, alkaa narsisti etsiskellä uutta palvelijaa ja ihailijaa. Edellinen palvelija saa jäädä, kun seuraava on katsottuna ja koukutettuna. Narsisti käynnistää jälleen kultavaununsa ja kiitää häpeämättömästi kohti seuraavaa ”elämänsä rakkautta”.
Sinusta tämä sankari tulee puhumaan keksittyjä tarinoita, joista itseä on vaikea tunnistaa – sekin taakka tulee uhrin kannettavaksi. On vaikea kestää sitä, ettei saa puolustautua tai kertoa todellista totuutta.
Narsistia ei kiinnosta yhtään, miltä toisesta tuntuu, vaan hän lähtee, kun uhri on tyhjiin imetty ja henkisellä ja usein myös fyysisellä väkivallalla maahan lyöty. Älä siis ajattele, että vika oli sinussa tai entinen kumppanisi löysi sinua paremman. Ei se niin ole: narsistille on ihan sama, kuka se seuraava on – seuraavaksi kelpaa ihminen, joka alkaa palvella hänen tarpeitaan.
Kirjassani Toivon kirja narsistin haavoittamalle löytyy pohdintaa siitä, miten narsistisesta suhteesta voi selviytyä.
