Joskus suurinta myötätuntoa on päästää toinen menemään ja jatkaa itse matkaansa

Elämä haastaa meitä jokaista omalla tavallaan.

Vaikka kohtaamme näennäisesti samassa tienristeyksessä, seisomme tosiasiassa kumpikin aina omalla polullamme. Polulla, jota toinen ei pysty näkemään. Kun sinun sisälläsi on myrskyävä merireitti, tuulta 20m/s ja näkyvyys huono, toinen saattaa juuri nyt käyskennellä aurinkoisella mökkitiellä. Ja toisin päin.

Et voi koskaan täysin tietää, mistä tilanteesta käsin toinen kohtaa sinut. Jos olette läheisiä, voi toinen päästää sinut hetkittäin omaan tarinaansa, mutta useimmiten ainut jaettu kokemus on se maisema, jossa seisotte. Siksi empatia.

Usein myötätunto läikähtää kuin luonnostaan silloin, kun joku päättää jakaa jotakin kanssasi. Kun jaatte hetken aikaa saman kokemuksen.

Mutta myötätuntoa tarvitaan myös niihin hetkiin, kun toinen sulkee sinut ulos. Kun tunnet, että jotakin on pielessä, mutta et vain pääse lähemmäksi. Kun toinen ei halua näyttää sinulle enempää. Silloin ainut mitä voit tehdä on kunnioittaa toisen rajaa. Voit lähettää hänelle mielessäsi voimia tai ottaa itsekin pari askelta taaksepäin, jos se helpottaa oloasi. Myös sinulla on lupa rajanvetoon.

Erityisen paljon myötätuntoa tarvitaan silloin, kun tulet suoraan torjutuksi. Kun joku yllättäen päättää, ettei enää halua pysähtyä kanssasi elämän tienristeyksiin tai edes moikata sinua etäältä voi myötätunto olla viimeinen asia, joka on mielessäsi. Mutta juuri silloin siinä pitäisi kylpeä. Itse.

Et voi koskaan tietää sitä, mistä toinen on päättänyt visusti vaieta. Et voi avata mitään, minkä joku on päättänyt pakata mukaansa. Et voi korjata yksin sellaista, mikä muodostuu kahden ihmisen välille. Joskus ainut asia, mitä voit tehdä, on hyväksyä ja jatkaa matkaasi. Se jos joku vaatii myötätuntoa. Itseäsi ja toista kohtaan.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
Hei ihana 🥰! Oletko jo tilannut Hidasta elämää -klubikirjeen? Tilaa nyt ja saat -10% alennuskoodin puotiin!
Tilaa
close-image