Ollessani parikymppinen minulle sanottiin, että sinä olet Katri niin itsenäinen ja vapaa, että astut vielä jonkun varpaille. En silloin vielä aidosti ymmärtänyt vapaudenkaipuutani, mutta huomasin kyllä ahdistuvani, jos asioita piti tehdä vain velvollisuudesta. En mahtunut muottiin, jota minulle tarjoiltiin – vaikka todella yritin.
Kun 20 vuotta myöhemmin mietin kommenttia, viesti oli selvä:
”Ei ole ok astua kenenkään varpaille.”
”Pitää pysyä ruodussa, jotta muut eivät loukkaannu tai koe oloaan uhatuksi.”
”Olet vähän liikaa.”
Se oli varoitus.
Vielä viime vuosinakin olen saanut kuulla, että haluan liian suuria asioita. Menetin muutaman ystävän, kun aloin uupumuksen jälkeen voimaantua enkä enää voinut huonosti. Energeettisesti olen varmaan astunut monenkin varpaille. Tätä kirjoittaessani kiltti tyttö minussa piipittää, että en saisi sanoa näin ääneen, tässäkin on jotain liian terävää, liian voimakasta.
Olen jo pitkään tiennyt ja hyväksynyt, että en ole täällä miellyttämässä kaikkia, mutta huomaan edelleen tukahduttavani osia itsessäni. Ehkä siksi, että miellyttäisin jatkossakin niitä, joita olen tähän asti miellyttänyt, etten enää menettäisi ketään? En edelleenkään pidä kenenkään varpaille astumisesta, mutta opettelen hyväksymään sen osaksi tehtävääni täällä. En aio enää olla pieni ja säälittävä siksi, ettei kukaan pahoittaisi mieltään.
Jos olen jollekin liikaa, olkoon niin. Jos olen aiemmin ollut sopiva, mutta yhtäkkiä alan olla liikaa, teidemme kuuluukin erkaantua. ”Liika” minussa ei ole ylimääräistä, vaan se on voimani. Se ei ole vain siedettävää tai joten kuten hyväksyttävää vaan olennaisinta ja erityisintä minua: vahvuus johon nojata ja jonka varaan rakentaa. Sielun polulla ei voi piilotella osia itsestään – autenttinen elämä vaatii kokonaisen ihmisen, joka vaalii kaikkia puoliaan.
”Liika” minussa ei ole ylimääräistä, vaan se on voimani.
Sinussakin on todennäköisesti piirteitä, joita muut ovat yrittäneet hyssytellä ja haudata. Olet oppinut peittelemään niitä ja häpeämään sitä mitä olet. Mutta nyt on aika nähdä itsensä uudessa valossa. Vaali sitä, mikä sinussa on ainutlaatuista. Jos naurat kovaan ääneen, naura vielä lujempaa. Jos olet pitkä, venyttäydy koko pituuteesi ja kanna koko mittasi ylväästi. Jos olet herkkä taiteilija, ihmettele maailmaa uteliain silmin ja ilmaise itseäsi tavalla, jonka vain sinä osaat. Sitä varten olet olemassa!
Kun olet rohkeasti liikaa, huomaat, että piirteesi ovat puolellasi, eivät sinua vastaan. On olemassa ihmisiä, joiden mielestä erityisyytesi on ihmeellisintä ja kauneinta maailmassa. Älä yritä miellyttää niitä, joita varten et ole, sillä heille et kelpaa kuitenkaan. Kun astut esiin kokonaisena, löydät heimosi, ne ihmiset jotka ovat samalla tavalla ihanan omituisia kuin sinä, löydät paikkasi maailmassa. Sinua tarvitaan juuri Sinuna.