Aaro Löf: Sijoitamme toisiin sen mitä emme halua itseemme

Kirjoitin aiemmin defensseistä, eli puolustusmekanismeista joilla suojaamme itseämme todellisuudelta. Mikäli kirjoitus meni sinulta ohi, löydät sen täältä.

Halusin kirjoittaa sinulle yksityiskohtaisemmin joistain defensseistä ja valitsin ensimmäiseksi defenssin johon törmäämme arjessa jatkuvasti. Projektio, tai sijoittaminen, tarkoittaa sitä kun sijoitamme jonkin sisällämme epämiellyttävää jännitettä aiheuttavan asian itsemme ulkopuolelle. Säännöllisessä käytössä se vaikeuttaa elämää ja ennenkaikkea sosiaalisia suhteita merkittävästi.

Sijoittaminen on pääasiassa tiedostamaton tapahtuma.
Sijoittaminen on pääasiassa tiedostamaton tapahtuma.

 

Projektio/sijoittaminen
Sijoittaminen kuuluu ns. kypsymättömien defenssien joukkoon ja se tarkoittaa sitä, että sijoitamme johonkin toiseen ihmiseen, asiaan tai tapahtumaan jotain meissä olevaa. Useimmin nämä ulkoistetut asiat ovat tunteita, ajatuksia ja muita sisäisiä tapahtumiamme. Sijoitamme nämä asiat toisiin koska ne aiheuttavat/aiheuttaisivat epämiellyttävää jännitettä sisällä, eli epämiellyttävän olon.

Kuten muutkin defenssit, sijoittaminen on pääasiassa tiedostamatonta toimintaa.

Esimerkkejä sijoittamisesta:

  • haluaisit ottaa suhteessa omaa aikaa mutta koska tämä tunne/nämä ajatukset synnyttävät syyllisyyttä, sijoitat tunteet ja ajatukset toiseen. Tämän seurauksena saatat esimerkiksi alkaa syyttämään toista siitä, että hän ei anna sinulle aikaa tai vaihtoehtoisesti koet toisen haluavan omaa tilaa. ”Minusta tuntuu, että sinä et enää halua viettää kanssani niin paljon aikaa kuin ennen”.
  • tunnet vihaa toista ihmistä kohtaan mutta koska tunne ei ole sovinnainen ja aiheuttaisi tietoisuuteen tullessaan voimakasta arvostelua itseä kohtaan, heijastat tunteen toiseen ihmiseen. ”Hän vihaa minua”.
  • koet voimakasta epävarmuutta itsestäsi ja sijoittat tämän esimerkiksi puolisoosi. ”Olen sinun mielestäsi huono ihminen”.
  • sabotoit omat tavoitteesi koska et uskalla yrittää tai pelkäät muutosta jonka tavoitteen saavuttaminen toisi. Koska oman sabotoinnin myöntäminen aiheuttaisi sisäisiä ristiriitoja, heijastat vastuun ulkopuolellesi. ”Minua kaivattiin niin paljon kotona, etten voinut mennä työpaikkahaastatteluun”.
  • koet terapia/valmennus/ohjaus suhteen aikana voimakasta rakkautta itseäsi ja elämää kohtaan, mutta tunteen pelottavuuden vuoksi heijastat sen toiseen. ”Minä en ole koskaan kokenut, että kukaan rakastaa minua näin paljon” tai ”olen rakastunut sinuun”.
  • kritisoit ystävällesi erään yhteisen ystävänne itsekästä toimintaa. Todellisuudessa saatat tuntea kateutta häntä kohtaan tai koet syyllisyyttä omista itsenäisistä valinnoistasi ja heijastat tämän toiseen ihmiseen.

Olet varmasti törmännyt siihen sanontaan, että me ihmiset olemme peilejä toisillemme. Vaikka sanonnalla on sekin merkitys, että kokemuksemme toisista ihmisistä ovat pääasiassa omien tulkintojemme värittämiä, vailla defenssin luonnetta, on sanonnalla paljon tekemistä myös sijoittamisen kanssa.

Defenssinä sijoittaminen on yksi yleisimmistä. Oma näkemykseni asiasta on se, että me sijoitamme itsemme ulkopuolelle enemmän kuin ymmärrämmekään.

Kysymyksiä:

  • miten koet ympärilläsi olevat ihmiset ja voisiko jokin siitä olla todellisuudessa jotain sinussa tapahtuvaa?
  • miten koet elämän ja voisiko kokemuksesi elämästä ja olosuhteista olla jotain jonka sijoitat itsesi ulkopuolelle?
  • voisiko jokin sinuun kohdistettu tunne, palaute tai kiinnostus ollakin tämän toisen henkilön omaa? Jotain jonka hän sijoittaa sinuun koska hän ei ole valmis näkemään tätä osana itseään?

Aiheen merkitys sisäisen työn näkökulmasta

Olen viime aikana pohtinut sitä, kuinka suurelta osin niin kokemukseni todellisuudesta kuin toimintani nyt aikuisena ovat seurausta siitä, että sijoitan todellisuuteen ne osat lapsuudestani ja psyykestäni joita en kyennyt kohtaamaan silloin.

Onko esimerkiksi niin, että koska koin lapsuudessani, ettei ympäristö pidä minusta huolta, pyrin nyt kannattelemaan itseäni maailmassa joka ei pidä minusta huolta? Kohtaamatta kuitenkaan lapsen tunteita siitä, että siitä ei pidetä huolta.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

Kun haluat tutkia sinun tapaasi sijoittaa itseäsi toisiin, on usein helpointa harjoitella kiinnittämällä huomio voimakkaisiin reaktioihin. Jos prosessi tuntuu mielenkiintoiselta ja sinussa elää kaipuu todellisuudelle, voit alkaa alkaa lempeästi kyseenalaistamaan myös hienovaraisempia kokemuksiasi. Esimerkiksi persoonallisuutesi piirteitä ja maailmankuvaasi. Pidän tätä sisäistä työtä hyödyllisenä niin hengellisen elämän, oman uran kehittämisen, ihmissuhteiden kuin toimivan arjen kannalta.

sydämellä,

aaro

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: