Sivu 381 – Hidasta elämää

Todellisen onnen 10 käskyä

Luultavasti jokainen meistä haluaa pohjimmiltaan olla onnellinen. Meillä kaikilla on kuitenkin elämässämme hetkiä, jolloin onnellisuus saattaa tuntua olevan hetkellisesti hukassa. Deepak Chopra, amerikkalainen lääkäri, kirjailja ja henkinen opettaja, on laatinut tämän ”kymmenen käskyn” listan, jonka yksinkertaisten ohjeiden ja muistutusten avulla voimme löytää tiemme takaisin onnen kokemiseen.

1. Kuuntele kehosi viisautta

Kehomme ilmaisee itseään erilaisin mukavuutta tai epämukavuutta viestivin signaalein. Kun valitset jonkin tietyn käyttäytymistavan, kysy keholtasi “Miltä tämä sinusta tuntuu?” Jos kehosi lähettää viestin fyysisestä tai tunteisiin pohjautuvasta ahdingosta, ole tarkkana. Jos kehosi signaali viestii mukavuutta ja innokkuutta, anna mennä.

2. Elä nykyhetkessä

Nykyhetki on ainoa hetki, joka sinulla on. Pidä huomiosi siinä, mikä on tässä ja nyt: etsi täysipainoisuutta joka hetkestä. Hyväksy kaikki osaksesi tuleva täysin ja kokonaan, jotta voit arvostaa sitä, oppia siitä, ja sen jälkeen päästää siitä irti. Nykyhetki on juuri sellainen kuin sen kuuluukin olla. Se heijastaa luonnon rajattomia lakeja, jotka ovat tuoneet sinulle juuri tämän ajatuksen, tämän tietyn fyysisen reaktion. Tämä hetki on sellainen kun se on, koska maailmankaikkeus on sellainen kuin se on. Älä rimpuile asioiden rajatonta suunnitelmaa vastaan, vaan sen sijaan ole yhtä sen kanssa.

3. Ota aikaa ollaksesi hiljaa…

…ja meditoidaksesi, hiljentääksesi sisäisen dialogisi. Hiljaisuuden hetkinä voit ymmärtää, että olet ottamassa uudelleen yhteyttä puhtaan tietoisuutesi lähteeseen. Kiinnitä huomiota sisäiseen elämääsi, jotta sinua ohjaisi toiminnassasi intuitio, eivätkä ulkoa tulevat tulkinnat siitä, mikä on tai ei ole hyväksi sinulle.

4. Luovu ulkoisen hyväksynnän tarpeestasi

Olet itse oman arvosi paras asiantuntija, ja tavoitteesi on löytää oman itsesi ääretön arvo, riippumatta siitä, mitä kukaan muu ajattelee. Tässä oivalluksessa piilee suuri vapaus.

5. Kun huomaat reagoivasi vihalla…

…tai vastustaen johonkin henkilöön tai tilanteeseen, muista, että oikeasti kamppailet vain itsesi kanssa. Vastustamiseen turvautuminen on vanhojen koettujen loukkausten luoma puolustusreaktio. Kun päästät irti tästä vihasta, parannat itsesi ja teet yhteistyötä maailmankaikkeuden virtauksen kanssa.

6. Muista, että maailma ”ulkopuolellasi” heijastaa todellisuuttasi ”sisälläsi”

Ne ihmiset, joihin reagoit kaikkein voimakkaimmin – olipa se sitten rakkaudella tai vihalla – ovat heijastumia sisäisestä maailmastasi. Se, mitä vihaat eniten, on se puoli itsestäsi, jonka voimakkaimmin kiellät. Sitä, mitä eniten rakastat, toivot itsellesi kaikkein eniten. Hyödynnä ihmissuhteiden tarjoamaa peiliä ohjaamaan omaa kehitystäsi. Tavoitteena on täydellinen itsetuntemus. Kun saavutat tämän pisteen, se mitä eniten haluat on siellä automaattisesti, ja samalla häipyvät juuri ne asiat, joita vihaat eniten.

7. Jätä tuomitsemisen taakka

Tunnet olosi paljon kevyemmäksi. Tuomitseminen määrittelee tilanteita oikeiksi tai vääriksi, kun ne oikeasti vain ovat sellaisia kuin ovat. Kaiken voi ymmärtää ja antaa anteeksi, mutta kun tuomiset, eristät mahdollisuuden ymmärtämiseen ja keskeytät rakastamaan oppimisen prosessin. Toisia tuomitessasi heijastat omaa itsehyväksynnän puutettasi. Muista, että jokainen ihminen, jolle annat anteeksi, lisää itseäsi kohtaan tuntemaasi rakkautta.

8. Älä pilaa kehoasi toksiineilla

Olipa kyseessä sitten ruoka, juoma tai haitalliset tunteet. Kehosi on enemmän kuin pelkkä elämää ylläpitävä järjestelmä. Se on väline, joka kuljettaa sinua oman kehityksesi matkalla eteenpäin. Jokaisen solun terveys vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsi, koska jokainen solu on tietoisuuden piste siinä tietoisuuden kentässä, joka sinä itse olet.

9. Korvaa pelkoon pohjautuva käytös rakkauden ohjaamalla käytöksellä

Pelko on muistin tuote, joka majailee menneisyydessä. Kun muistamme, mikä on satuttanut meitä aiemmin, käytämme omaa energiaamme sen varmistamiseen, että jokin vanha kipu ei toistu. Mutta yritys pakottaa menneisyyttä nykyhetkeen ei koskaan pyyhi pois sitä vaaraa, että meihin saattaa sattua. Tämä vaara katoaa vasta siinä vaiheessa, kun löydät oman olemuksesi turvan – toisin sanoen rakkauden. Sisälläsi olevan totuuden ohjaamana voit kohdata minkä tahansa uhan, koska sisäinen voimasi on pelon suhteen haavoittumaton.

10. Ymmärrä, että fyysinen maailma on vain syvemmän älykkyyden peili

Älykkyys on kaiken materian ja energian näkymätön järjestäjä, ja koska osa tästä älykkyydestä on sinussa, olet osa kosmokseen järjestystä tuovia voimia. Olet erottamattomasti linkittynyt kaikkeen, joten sinulla ei ole varaa pilata planeetan ilmaa ja vesiä. Mutta syvemmällä tasolla sinulla ei myöskään ole varaa elää saastuneen mielen kanssa, koska jokainen ajatus jättää jäljen koko älykkyyden kenttään. Eläminen tasapainossa ja puhtaudessa on parasta sinulle ja Maalle.

Lähde: Chopra Centered Lifestyle

Deepak Chopra – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin uranuurtaja

Kesäkuun 11. päivä Helsingissä hyvinvoinnin tulevaisuudesta luennoiva Deepak Chopra on yksi maailman tunnetuimmista henkisistä opettajista ja lienee nimenä monille tuttu. Intian New Delhissä vuonna 1947 syntynyt, sittemmin amerikkalaistunut Chopra on lääkäri ja kirjailija, joka on julkaissut tähän päivään mennessä yli 80 kirjaa. Monet Suomessa tietävätkin Chopran ensisijaisesti hänen kirjojensa kautta, mutta hänet tunnetaan myös intialaiseen ayurveda-perinteeseen nojaavien, holististen terveysnäkemysten puolestapuhujana.

Chopra on maailmalla täysiä saleja keräävä suosittu puhuja, jonka aiheina ovat johtajuus, ayurveda, hengellisyys sekä kehon ja mielen huomioiva lääketiede. Hän on The Chopra Foundationin perustaja sekä yksi The Chopra Center for Wellbeingin perustajista ja sen hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Columbian yliopiston Columbia Business Schoolin ja Northwestern-yliopiston Kellogg School of Managementin dosenttina ja luennoi Kalifornian yliopiston San Diegon kampuksen terveystieteiden laitoksen perhelääketieteen osastolla.

Länsimaisen lääketieteen ja ayurvedan yhdistäjä

Lääkärin uransa Deepak Chropra aloitti sisätautien ja endokrinologian parissa, mutta tutustuttuaan intialaiseen ayurveda-perinteeseen sekä meditaatioon hän kiinnostui muista hoitomenetelmistä, jotka kiinnittävät huomiota ihmiseen ja tämän hyvinvointiin kokonaisuutena. Tämän myötä Chopra onkin työssään päätynyt yhdistämään länsimaiseen lääketieteeseen myös täydentäviä hoitomuotoja. Vaikka monien mielestä nämä kaksi lähestymistapaa ihmisen hoitamiseen ja parantamiseen ovat toisensa poissulkevia, hän näkee ne toisiaan tukevina, eikä niinkään keskenään kilpailevina hoitomuotoina.

Chopran käsitys terveydestä ja sen vaalimisesta onkin kokonaisvaltainen, mikä tulee myös ilmi hänen kirjoissaan, joista monet käsittelevät ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Mielen ja kehon yhteyttä ja tietoisuutta korostava lähestymistapa terveyteen ja sen ylläpitämiseen ottaa huomioon myös hoidettavan itsensä voimaannuttamisen; sen, että ihminen ei ole vain erilaisten hoitotoimenpiteiden kohde, vaan itse aktiivinen osallistuja parantumisprosessissa.

Chopran täysipainoinen lähestymistapa terveydenhoitoon konkretisoituu Chopra Center for Wellbeing -keskuksessa, jonka hän perusti Kaliforniaan vuonna 1996 yhdessä neurologi David Simonin kanssa. Esimerkiksi Hidasta elämää -bloggari Sampo Manninen on kouluttautunut meditaatio-ohjaajaksi Chopra Centerissä. Keskuksessa harjoitetaan integratiivista lääketiedettä, jossa yhdistetään perinteinen länsimainen lääketiede täydentäviin hoitomuotoihin, kuten joogaan, meditaatioon ja ayurveda-hoitoihin. Nykyään Chopra onkin holistisen lääketieteen tunnetuimpien nimien joukossa.

Kirjailija ja henkinen opettaja

Moni tuntee Deepak Chopran ensisijaisesti tietokirjojen tekijänä, mutta tämän tuottelijaan kirjoittajan yli 80 kirjan joukossa on myös kaunokirjallisia teoksia. Chopran kirjoja on käännetty yli 43 kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli 20 miljoonaa kappaletta. New York Timesin bestseller-listalla on ollut 22 Chopran kirjaa, joista Seitsemän onnellisen elämän ohjetta viihtyi listalla jopa 72 viikkoa. Lisäksi Wall Street Journal on listannut Sielukas johtaminen-kirjan yhdeksi viidestä bisneskirjasta, jotka jokaisen uransa kehittämisestä kiinnostuneen tulisi lukea.

Chopra on kirjoittanut paljon kehon ja mielen yhteydestä, onnellisuudesta sekä pitkästä ja terveestä elämästä. Vuonna 1993 ilmestynyt Iätön ruumis, ajaton mieli oli ensimmäinen valtaisan suosion saavuttanut Chopran teos, joka nosti miehen räjähdysmäisesti suuren yleisön tietoisuuteen. Tyypillisiä teemoja hänen kirjoissaan ovat mm. tietoisuus, henkisyys, menestys, terveys ja johtajuus, ja hän yhdistelee luontevasti muinaista itämaista viisautta, esimerkiksi hindulaista vedanta-filosofiaa, moderniin tieteelliseen tutkimukseen. Hänen tekstistään voi löytää vaikutteita useista henkisistä perinteistä sekä eri tieteenaloilta.

Chopran sanoma tuntuu puhuttelevan aina vain useampia – kenties siksi, että nykypäivän korostuneen kiireen ja stressin keskellä monet meistä etsivät uusia tapoja löytää mielenrauhaa ja kohentaa hyvinvointiaan. Ilmaisuvoimaltaan taitava kirjoittaja ja puhuja tarjoaa viestin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja terveydestä, joka uppoaa hedelmälliseen maaperään. Ehkä juuri siksi monet hänen kirjoistaan ovat olleet valtavia myyntimenestyksiä. Time-lehti onkin valinnut Deepak Chopran yhdeksi viime vuosisadan 100 sankarista ja ikonista ja kutsuu häntä “vaihtoehtoisen lääketieteen runoprofeetaksi”.

Palautteita Vähemmän stressiä, enemmän elämää -verkkohaasteesta

Haasteesta sanottua:

”Minun on ollut pitkään vaikea löytää keinoja saada tälläinen toiminta osaksi omaa arkipäivää. Erityisen vaikeaa se on kovassa kiireessä, milloin tarve olisi suurin. Kurssi on ollut minulle oikein mieluinen ja tarpeellinen!”

”Sain omaa ahdistustani purettua ja osaan nyt suhtautua oikein myös toisten stressitilaan.”

”Koin erittäin hyödyllisiksi nuo stressiin liittyvät tekstit, jotka avasivat uusia näköaloja siihen, mistä stressi syntyy. Osa näistä myös sellaisia, että antoivat itselle mahdollisuuden hyväsksyä itseäni tällaisena.”

”Sain paljon uusia näkökulmia asioihin ja hyviä harjoituksia, joita voi jatkaa stressinhallintakorttien avulla. Nämä olivat myös minulle uusia tapoja lievittää stressiä.”

”Koin haasteen toimivaksi ja hyödylliseksi. Jo ennen varsinaisia tehtäviä ilmestyneet esim. kehokartta, mielenkartta ja etenkin linkki, johon oli koottu stressitietoutta, auttoivat minua ymmärtämään stressin olemusta kehossa, mielessä ja vuorovaikutuksessa.”

”Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että löysin tällaisen haasteen ja kiitollinen, että olet Sanna sellaisen tehnyt. Arkeni on seesteisempää harjoitusten ja tietouden ansiosta! Lämmin kiitos!”

”Haaste imi heti mukaansa siksi, että alkussa oli teoriatietoa stressin syistä ja seurauksista. Se helpotti sitoutumista ja avasi itselle asioita. Syyllisyys ja häpeä omaa heikkoutta kohtaan keveni ja usko vieraan ohjaukseen ja vinkkeihin vahvistui.”

”Harjoitukset olivat helposti toteutettavia ja kun niiden taustaa avattiin selkeästi, se helpotti sitoutumista. Todella konkreettisia työkaluja arkeen ja juhlaan. Itselle on haastavinta pysähtyä ja rauhoittua, sekä saada negatiivinen sisäinen puhe rauhoittumaan. Työkaluja tuli molempiin.”

”Kokonaisuudessaan haaste antoi minulle varsin paljon, koin sen siis hyvin hyödylliseksi. Lähdin etsimään työkaluja ja niitä sain, paljon.”

“Iso kiitos tästä!!!!! Sain tosi paljon oppia ja välineitä ja nuo arkeen sujautettavat jutut oli ihan parhaita.”

“Toteutustapa oli loistava, aamulla ensimmäiseksi puhelin vilkuttaa viestiä ja kun viestin avaat, pääset suoraan stressinhallintaan.”

“Sain ymmärryksen stressin fysiologisista vaikutuksista ja siitä, miten ihmiset yleensä käyttäytyvät stressaantuneena. Kun kohtaan nyt jonkun, jonka pään sisäinen papatus näkyy ja kuuluu ulospäin hermoiluna, osaan suhtautua asiaan oikeina ja kenties omalla käytökselläni rauhoittaa tilannetta ja auttaa häntä pudottamaan omaa stressiään.”

“Noin haasteen puolivälin jälkeen osasin yhtäkkiä toimia tilanteissa ”oikein”. Sain kuvailtua esimiehelleni työpaikan ilmapiiriin liittyviä asioita mielestäni rakentavalla tavalla ja yllätyin tästä itsekin. Yhtäkkiä sain sanottua suoraan asioita ja kritiikkiäkin mikä on aikaisemmin jännittänyt minua liikaa.”

“Suosittelen haastetta kaikille joilla tuntuu elämässään olevan ongelma, jota ei osaa sillä hetkellä ratkaista. Myös työyhteisöille, joissa on ilmapiiriongelmia.”

“Minusta haaste oli erinomaisesti rakennettu, sillä erilaisia harjoituksia tuli niin paljon.”

”Suosittelen haastetta kaikille, kenellä on työpaineita, arkihuolia, elämäntapamuutoksen tarvetta, elämän kriiisivaihe tai joku suuri muutos käynnissä.”

”Haaste on mielestäni täysi kymppi.”

Harjoituksista sanottua:

”Minulle tämä (harjoitus) tuli kuin tilauksesta! Töissä oli tosi rankka päivä ja kuraa satoi niskaan urakalla. Tuo harjoitus toimi hyvin kesken työpäivääkin, joko hetkeksi omaan rauhaan vetäytymällä tai sitten vaikka silmät auki ja kesken palaverin.”

“Rentoittava harjoitus, jossa huomasin hengityksen syvenevän ja hyvänolontunteen täyttävän koko olemukseni.”

“Ihana harjoitus! Ei ihan helppo, mutta kun onnistuin pääsemään tuohon mielikuvaan, niin tuli todella vapautunut ja kevyt olo.”

”Hengitysharjoitukset ja mielikuvaharjoitukset tuntuvat sopivilta tehtäväksi lähes missä vain, vaikka kaupan kassajonossa.”

“Oikein käytännöllinen harjoitus työpaikalle!”

“Katosin tämän harjoituksen kuluessa jonnekin rauhalliseen paikkaan.”

“Nämä harjoitukset on kyllä mukavia. Ne myös auttavat huomaamaan, että olo oli ehkä ihan hyvä jo ennen harjoitusta, mutta se voi olla vieläkin parempi.”

”Muutama paniikkiaamu oli sellainen, että sattui juuri siihen aamuun tarve käyttää julkisia työmatkalla, joten junassa pystyi tekemään harjoitteen ja sain ihan erilaisen alun päivään. Ihan oikeasti ajatuksenjuoksi rauhtoittui ja paniikki hellitti.”

Millaista eheys on?

Ihmisenä olemisen huikeus ei piile kaikissa niissä asioissa, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia. Se piilee siinä tosiseikassa, että voimme yhtyä kosmiseen älyyn; meistä jokaisesta voi tulla kokonaisuuden tietoinen osanen. Kun niin tapahtuu, saat omaksesi maailman, josta arkielämän ajatukset ja tunteet antavat vain kapean aavistuksen.

On järkevää elää holistisesti, koska kun käytössäsi on tietoisuus kokonaisuudessaan, olet paljon luovempi ja mielikuvitusrikkaampi etkä niin herkkä arvostelemaan ja tuomitsemaan. Mutta päästäksesi nauttimaan tällaisista eduista sinun on pystyttävä kokemaan, mitä eheys on.

Eheys haluaa parantaa sinut

Eheys pyrkii aina palautumaan luonnolliseen tilaansa. Kehollasi on käytössään täydellinen valikoima erilaisia parantumistekniikoita. Eheys ja paraneminen ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Mitä keho tekee palautuakseen eheäksi?

Se etsii tasapainoa
Jokainen solu kommunikoi jokaisen muun solun kanssa
Yksikään osa ei ole kokonaisuutta tärkeämpi
Lepo ja aktiivisuus ovat tasapainossa
Jatkuvan toiminnan keskellä on olemassa vakaa tasapainotila (homeostaasi)
Jokainen solu mukautuu ympäristön muutoksiin
Stressi kohdataan ja saadaan hallintaan (sairaus ja epämukava olo ovat käytännössä seurausta stressistä).

Kaikissa näissä tapauksissa keho pitää itsensä eheänä. Parantuminen ulottuu kaikkialle. Sydämelläsi, aivoillasi ja maksasi soluilla on kaikilla eri tehtävä, mutta elossa ja terveenä pysyminen on niiden yhteinen päämäärä; siksi kokonaisuus on tärkeämpi kuin mikään yksittäinen toiminto.

Jos katsot kehoasi vertauskuvana elämällesi, mitä se tarkoittaa?

Arvostat tasapainoa.
Elämäsi eri osa-alueet toimivat yhteisen päämäärän hyväksi.
Jokainen elämän osa-alua on yhtä arvokas.
Lepo ja aktiivisuus löytävät luonnollisen rytmin.
Ydinminäsi on rauhallinen ja vakaa eikä häiriinny toiminnan keskellä.
Kun tilanteesi muuttuu, sopeudut siihen joustavasti.
Heti kun huomaat stressin tekevän olosi epämukavaksi, reagoit siihen.
Arvostat hyvinvointiasi enemmän kuin mitään yksittäistä kokemusta.

Olen ilmaissut näkökohdat yleisin termein, mutta ajattele, miten erilaista elämää kaksi ihmistä viettäisi, jos toinen valitsisi aina eheyden ja toinen ei.

Deepak Chopra, ote kirjasta Varjominä – Löydä kätketty voimasi (Chopra, Ford & Williamson, Basam Books 2010)

Nämä 3 mielen käsijarrua sinun kannattaa vapauttaa, jos haluat päästä eteenpäin

Tuntuuko sinusta, että ponnisteluistasi huolimatta jokin jarruttaa etenemistäsi? Pää kuumenee, mutta elämä ei oikein etene. Elät ehkä tietämättäsi mielen käsijarru päällä.

Meillä ihmisillä on sisäänrakennettu tarve sekä varmuudelle, että epävarmuudelle. Tutulle ja turvalliselle, seikkailulle ja jännitykselle. Meidät on ohjelmoitu välttämään kipua ja tavoittelemaan nautintoa.

Mielesi on jatkuvassa liikkeessä. Sen utelias, uusia kokemuksia kaipaava osa tahtoo kaasuttaa kohti jännittäviä seikkailuja. Uudet inspiroivat ideat ja mahdollisuudet saavat mielen kaasupolkimen painumaan lattiaa kohti.

Mielesi turvallisuutta ja varmuutta kaipaava osa taas haluaa jarruttaa aina kun vauhti kiihtyy liian hurjaksi. Epäilysten ja pelkojen avulla se pyrkii hidastamaan tahtiasi, jotta pääsisit ehjänä perille.

Oikeissa paikoissa, sopivassa suhteessa sekä kaasua että jarrua käytettäessä matkan teko on mukavaa ja taloudellista.

Tiedät, että auton käsijarrua ei tulisi käyttää ajaessa, sillä sen tehtävä on varmistaa, että auto pysyy paikallaan. Perfektionistiset ajatusmallit ovat mielesi käsijarruja, jotka haittaavat etenemistäsi. Ne pitävät sinua paikallasi, vaikka oikeasti haluaisit mennä elämässä eteenpäin.

Vapauttamalla mielesi käsijarrut voit nauttia täydemmin elämästä, hyväksyä itsesi, saada rohkeasti aikaan enemmän ja stressata vähemmän.

Ensimmäinen vaihe mielen käsijarrujen vapauttamiseksi on tulla niistä tietoiseksi. Kerron sinulle nyt kolme mielen käsijarrua, jotka vaikeuttavat erityisen paljon etenemistäsi elämässä.

1. Epäonnistumisten vältteleminen

Välttelemme epäonnistumisia, koska ne tuntuvat epämukavalta. Ajattelemme, että jos vain teemme kaiken täydellisesti ja elämämme näyttää täydelliseltä, niin meistä pidetään, saamme arvostusta, vältymme kritiikiltä ja saamme kaiken hyvän elämältä.

Karu totuus on, että jos haluat saada aikaan tuloksia ilman epäonnistumisia, saat aikaan vähemmän ja huonompia tuloksia. Epäonnistumiset ovat tärkeitä välivaiheita matkalla onnistumiseen, sillä ihminen oppii parhaiten kokeilemalla.

Kirjailija Paulo Coelho on todennut viisaasti: ”Vain yksi asia tekee unelman saavuttamisen mahdottomaksi: epäonnistumisen pelko”. Epäonnistumisen pelosta seuraava onnistumisen pakko puolestaan luo suorituspaineita ja lamauttaa.

Unelmat jäävät toteuttamatta jos haluat aina pelata varman päälle. Silloin päädyt tekemään vain tuttuja ja turvallisia asioita, samoilla vanhoilla tavoilla. Välttelet asioiden aloittamista kun ylianalysoit, tutkit loputtomasti vaihtoehtoja ja stressaat oikean päätöksen tekemisestä.

Ihmisen aivot on rakennettu säästämään energiaa ja siksi alitajuntasi pyrkii seulomaan hyödylliset asiat hyödyttömistä. On tärkeää huomata, että ajatus ”mitä jos tämä ei onnistukaan?” on mielen suojamekanismi, jonka tehtävä on suojella meitä. Sen tehtävä ei ole loputtomasti pidätellä meitä tekemästä asioita, vaan ennemminkin tarjota mahdollisuus tulla tietoiseksi toimintamme vaikutuksista.

Jos et välillä epäonnistu, niin et opi luottamaan taitoosi selviytyä yllättävistä tilanteista. Jos et silloin tällöin epäonnistu, niin tiedät, ettet käytä sinulle annettua kapasiteettia kovinkaan tehokkaasti hyödyksi.

Sinulla on päivän aikana rajallinen määrä energiaa käytettävissäsi. Epäonnistumisen välttely vie energiaa. Käytä kallisarvoinen energiasi mieluummin tärkeiden asioiden tavoitteluun.

2. Mahdottomat vaatimukset itseäsi kohtaan

Sinä valitset millaisilla säännöillä pelaat oman elämäsi peliä. On vaarallista laatia pelin säännöt siten, että häviät jatkuvasti itsellesi.

Et voi pärjätä elämäsi pelissä jos vaadit itseltäsi jatkuvasti mahdottomia. Jos alitat omat epärealistiset odotuksesi kerta toisensa jälkeen, niin alat tuntea itsesi riittämättömäksi. Turhaudut kun et ylläkään koviin vaatimuksiisi.

Aina kun sätit ja arvostelet itseäsi, nakerrat pienen palan pois itsetunnostasi. Alentunut itsetunto huonontaa mahdollisuuksiasi onnistumiseen jatkossa. Noidankehä on valmis.

Jos identiteettisi on sidoksissa pääasiassa suorituksiisi, niin egon on helppo houkutella sinut suorittamaan aina parhaalla mahdollisella tasollasi, vaikka vähempikin riittäisi. Elämä alkaa tuntua raskaalta jos antamasi panos on jatkuvasti suhteettoman suuri saamiisi tuloksiin nähden.

Joskus asian saavuttaminen voisi olla mahdollista teoriassa, jos elämässä ei olisi mitään muuta meneillään. Usein käytännössä kuitenkin on. Älä vaadi itseltäsi asioita joihin tiedät pystyväsi, silloin kun se ei ole järkevää eikä taloudellista.

Teoriassa ja käytännössä mahdollisen erottavat käytössäsi olevat resurssit kuten aika, energia ja keskittymiskyky. Huomaa ne ja kunnioita niitä. Tunnista, että tarpeellinen ja mahdollinen ovat kaksi täysin eri asiaa.

Täydellisen suorituksen tavoittelu on varma tapa lamaantua. Mitä jos jatkossa tekisitkin sen mikä on tarpeen, sillä tavalla mikä riittää.

3. Tarve, että asiat menevät juuri sillä tavalla kuten olet kuvitellut

Elämässäsi mikään ei ole pysyvää, kaikki on jatkuvassa liikkeessä. Elämä etenee harvoin juuri kuten olet ajatellut. Tästä syystä saat myös kokea odottamattomia yllätyksiä, jotka tekevät elämästä mielenkiintoista.

Liiallinen hallinnan tarve romuttaa keskittymisesi käsillä olevaan työtehtävään jos stressaat lopputuloksesta etukäteen ja yrität varmistella, että tulevaisuus toteutuu kuten haluaisit.

Tulevaisuus ei ole koskaan täysin hallinnassasi. Toiset ihmiset liittyvät elämässäsi merkityksellisiin asioihin ja ihmiset ajatuksineen muuttuvat koko ajan.

Mitä tiukemmin kiinnityt tekemiisi suunnitelmiin ja tavoittelemiisi lopputuloksiin, sitä enemmän niistä poikkeaminen aiheuttaa stressiä ja harmitusta.

Jos harmittelet jatkuvasti, että asiat voisivat olla tällä hetkellä toisin, kulutat kallisarvoisia voimavarojasi taistelemalla todellisuutta vastaan.

Ajattelun ehdottomuus pienentää maailmakuvaasi ja rajaa mahdollisuuksiasi. Jos hyväksyt vain oman mielesi mukaisen muutoksen, niin päädyt rajaamaan pois myös odottamattoman suuren onnistumisen.

Liiallinen hallinnan tarve vie energiaa ja rajaa havainnointikykyäsi silloin kun elämä tarjoaa sinulle hopeatarjottimella parempaa ja mielenkiintoisempaa tietä etenemiseen. Elämä voi yllättää sinut positiivisesti vain jos annat sen yllättää itsesi positiivisesti. Mitäpä jos opettelisitkin hyväksymään sen minkä elämä tuo eteesi?

Jos auto seisoo pitkään käsijarru kytkettynä, saattaa käsijarru jäädä jumiin vaikka sen vapauttaisi. Viimeksi minulle kävi näin pari kuukautta sitten kun autoni seisoi parin viikon ajan lentoparkissa, keväisessä sateessa.

Jarru vaati suostuttelua ja nykimistä edestakaisin, ennen kuin se suostui vapautumaan. Mieli toimii samalla tavalla. Jos mielen käsijarrut ovat olleet käytössä liian pitkään, niiden vapauttaminen vaatii työtä.

Perfektionistiset ajatusmallit rajoittavat ja sabotoivat elämääsi. Ne nojaavat vaatimuksiin, rajoituksiin, odotuksiin, syytöksiin, vertailuun ja häpeään.

Ne pitelevät sinua paikallaan, saavat sinut tuntemaan itsesi riittämättömäksi ja suorittamaan loputtomasti. Ne aiheuttavat stressiä, huolta, levottomuutta, ärtyneisyyttä, vihaisuutta, jännittyneisyyttä, ahdistusta ja jopa masennusta. Ne ovat mielesi käsijarruja.

Muutoksesi voi alkaa kun tulet tietoiseksi toimintasi kaavamaisuudesta ja alat haastamaan ajatteluasi, joka ohjaa tunteitasi ja toimintaasi. Kuinka usein pysähdyt oikeasti tutkimaan ajatuksiasi, tapojasi ja tunteitasi, joilla on voima sabotoida elämääsi tietämättäsi? Pidä huolta itsestäsi ja aloita nyt.

Tukea silmien hyvinvointiin

Haluaisin kysyä, miten voisin tukea silmieni hyvinvointia ravintolisillä? Äidilläni on silmänpohjan rappeumaa ja itselläni silmät mm. kuivuvat välillä. Mietin miten silmiä voisi tukea?

Silmien hyvinvointiin ja mm. silmänpohjan rappeumaan hyviä tukikeinoja ovat:
•   Karnosiinisilmätipat: Karnosiini estää tehokkaasti ristisidosten muodostumista. Nämä aiheuttavat esim. harmaakaihia, valtimoiden kovettumista ja ihon ikääntymismuutoksia. Karnosiini suojaa mm. diabeetikon silmiä ja mahdollistaa esimerkiksi piilolinssien pidempiaikaisen yhtäjaksoisen käytön. Karnosiini vähentää kuivasilmäisyyttä ja silmien rasittuneisuutta sekä sarveiskalvon ongelmia.
•   Mustikkauutteesta on hyötyä ikään liittyvään silmänpohjan rappeumaan, harmaakaihiin, retinopatiaan ja glaukoomaan. Mustikkauute parantaa verenkiertoa sekä lisää hapen ja energian määrää silmän kudoksessa.
• Sinkki
•   Neidonhiuspuu-uute mm. lisää silmän aineenvaihduntaa.
•   Astaksantiinilla on antioksidantti- ja UV-valolta suojaava vaikutus. Se estää oksidatiivista stressiä silmässä.
•   Luteiinin alhainen määrä ravinnossa ennustaa korkeampaa silmänpohjan rappeuman riskiä. Luteiinia on mm. ruusukaalissa, pistaasipähkinöissä, avokadossa ja pinaatissa.
•   Silmien hyvinvoinnille muita tärkeitä ovat mm. C-, E- ja A-vitamiini, seleeni, NAC (N-asetyyli-L-kysteiini) ja tauriini.
•   Mikäli tekee paljon töitä esim. tietokoneella ruutua tuijottaen, kannatta välillä myös jumpata silmiä ja katsoa välillä esim. kaukaisuuteen, jolloin silmät saavat vähän levätä ruudulta.
•   Suosi monipuolista ja terveellistä ruokavaliota.

Terveisin, Emili Osara

luontaistuoteneuvoja

Mihin terveydenhuolto voisi olla menossa?

Aika moni varmaan on kanssani samaa mieltä, että terveydenhuoltomme on monilta osin kriisissä. Vaikka rahaa pitäisi olla liikkeellä enemmän kuin koskaan, miksi se ei tunnu riittävän? Hoitojen ja toimenpiteiden priorisointikin on valtavan haasteellinen tehtävä, koska mitä tahansa valitaan, joku joutuu väistämättä kärsijän paikalle.

Haluaisin kääntää meidän kaikkien suomalaisten katseet yhteen asiaan ja ilmiöön, joka ainakin tietoisella hyödyntämisen tasolla on terveydenhuollossamme ja laajemmin koko yhteiskunnassamme unohdettu. Ja tämä ilmiö terveydenhuollon käytössä on käytännössä ilmainen. Se on nimeltään plasebo.

Terveydenhuollon ja sairaanhoidon puolella plasebolla tuntuu olevan vain hyvin kapea merkitys ja käyttökohde. Plasebo eli lume määritellään esimerkiksi Terveyskirjastossa näin: ”Näennäislääke, plasebo; aine joka ei sisällä farmakologisesti vaikuttavia aineita ja jota käytetään vaikuttavan aineen vertailuaineena kaksoissokkokokeessa.”

Plasebon laajempi merkitys on kuitenkin siinä, että se kertoo ihmisen kehon ja mielen kyvystä parantaa itse itsensä, kun olosuhteet ovat siihen suotuisat. Tätähän tapahtuu myös lääkehoidossa. Uskolla ja toivolla näyttäisikin olevan merkittävä rooli ihmisen sisäisessä kyvyssä edistää oman kehon parantumista. Monenlaisia plasebotutkimuksia on tehty maailmalla viime vuosina. Lääkehoitojen lisäksi on tutkittu myös nivelten leikkauksia, ja on arvioitu, että esimerkiksi suuri osa polvileikkauksista on turhia. Kolmiosaisessa Mielen salattu voima –dokumenttisarjassa käsitellään hyvin perusteellisesti tätä asiaa, tässä ensimmäinen osa.

Tärkeä kysymys onkin se, miksei plasebovaikutusta sitten hyödynnetä enempää terveydenhuollossa. Niin kuin jo mainitsin, hyödyntäminen on parhaimmillaan täysin ilmaista. Plaseboa on nimenomaan se, että potilas kohdataan kokonaisena ihmisenä, läsnäolevasti ja häntä kuunnellaan aidosti.

On tutkittu, että jos potilas kokee tulleensa aidosti kuulluksi, potilaan omat itseparanemisen mekanismit ja immuunijärjestelmä alkavat aktivoitua hyvin pian tapahtuman jälkeen. Kun potilas kohtaa empaattisen ammattilaisen, potilaan vagushermo aktivoituu. Vagushermo liittyy parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen. Silloin kun tämä tapahtuu, keho ja mieli rauhoittuvat ja solutasolla tapahtuu automaattista korjaantumista ja tasapainottumista.

Onko se sitten jollakin tavalla vääränlaista hoitoa, jos tämä tapahtuu? On sitten kyseessä lääkärin, terapeutin tai täydentävien hoitomuotojen ammattilaisen hoito? Usein kuulen ja luen virallisen terveydenhuollon ammattilaisilta sellaisia kommentteja, joista rivien välistä kuultaa hyvin mekanistinen näkemys ihmisestä ja paranemisesta. Tuntuu, että ”oikeaa” paranemista tapahtuu vain silloin, kun se tapahtuu lääkkeen tai jonkun mekaanis-teknisen hoidon avulla. Sellainen hoito, joka tukee ihmisen luontaista kykyä parantua, ei ole ”oikeaa” hoitoa.

Jos minä saisin päättää, kääntäisin tässä kohtaa ajattelun päälaelleen. Mitä jos se olisi ”oikeampaa” hoitoa, joka tapahtuu mahdollisimman luonnollisesti, ilman ulkoisia interventioita, kuten kemiallisia lääkityksiä, jotka useimmiten vain poistavat oireen, mutta eivät välttämättä vaikuta oireen alla olevaan perimmäiseen syyhyn? Mitä jos tärkein osa hoitoa olisi potilaan omavoimaisuuden herättäminen?

Korostan sitä, etten ole lääkevastainen. Lääkkeillä on oma paikkansa tietyissä oireissa ja sairauksissa. Nykymeno vaan on ajautunut kaikessa tehokkuudessaan siihen pisteeseen, että ensisijainen vaihtoehto tuntuu aina olevan lääke. Meidät ihmiset on myös opetettu ulkoistamaan oma hyvinvointimme muille, olemme siirtäneet vastuumme omasta terveydestä toisille. Emme enää osaa kuunnella oman kehomme viestejä, ja tehdä luonnollisia valintoja tämän kuuntelun ansiosta.

Suurin osa oireistamme ja sairauksistamme on sellaisia, että keho osaa parantaa ne itse. Arvioidaan jopa, että käymme elämämme aikana läpi useita kasvainprosesseja tietämättämme; ne vain paranevat itsestään, koska kehollamme on olemassa tämä luontainen tasapainottumisen kyky.

Olen opiskellut useita vuosia META-Healthin™ syvempää ymmärrystä terveydestä ja siitä, miksi sairastumme. Tunnekonfliktit, traumat ja niihin liittyvä stressi ovat lähes kaikkien sairauksien merkittävinä taustatekijöinä. Lisäksi ravinneköyhä, jopa ”luonnoton” ruoka ja erilaiset ympäristötekijät heikentävät terveyttämme laaja-alaisesti ja estävät kehomme kykyä säilyttää luontainen tasapaino. Kehomme pyrkii joka hetki homeostaasiin. META-Healthin uusi terveystietoisuus auttaa ihmistä tulemaan jälleen omaan voimaansa, luottamaan omaan kehomieleensä ja sen kykyyn luoda tasapainoa.

Millainen sitten terveydenhuoltomme voisi olla, tässä joitakin näkemyksiäni:

Terveydenhuollon koulutusohjelmiin sisällytetään uusinta tietoa kehon ja mielen välisistä yhteyksistä, empatiasta, mielen parantavista voimista sekä stressin merkityksestä hyvinvointiin, joista on jo kiistatonta tutkimustietoa.
Ammattilaisille opetetaan konkreettisia taitoja ja työkaluja, joilla he voivat edistää potilaan kehomielen kykyä itseparanemiseen, toisin sanoen plasebovaikutuksen tietoista hyödyntämistä.
Jotta ammattilaiset kykenevät empaattiseen, läsnä olevaan ja potilaan omaa uskoa ja toivoa lisäävään kohtaamiseen, heidän täytyy oppia tuntemaan oma kehonsa ja tunnistamaan omat stressireaktionsa, joita haastava työ väistämättä tuo tullessaan. Stressaantunut ja myötätuntouupumuksen partaalla oleva ammattilainen ei pysty kohtaamaan potilasta empaattisesti. Sen vuoksi heille täytyy myös opettaa sellaisia menetelmiä, joilla he pystyvät purkamaan omaa stressiään. Näitä ovat mm. mindfulness, meditaatio, TRE, EFT ja muut kehon ja mielen yhteyttä ja tasapainoa edistävät menetelmät.

Deepak Chopran yleisöluento 11.6.2015 Helsingissä

Yksi maailman arvostetuimmista henkisistä puhujista, lääkäri-kirjailija Deepak Chopra pitää kesäkuussa luennon Helsingissä hyvinvoinnin tulevaisuudesta.

Kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä ja sen myötä myös henkinen hyvinvointi kiinnostaa yhä useampaa ihmistä: Kuinka voin voida hyvin ja olla onnellinen? Mitä yksilön hyvinvointi tarkoittaa? Mihin suuntaan hyvinvointikäsitys on menossa?

Yli kahdeksankymmentä tieteellistä ja kaunokirjallista kirjaa kirjoittanut lääkäri Deepak Chopra saapuu kesäkuussa Suomeen Helsingin yliopiston vieraana ja pitää vierailunsa yhteydessä yleisöluennon Kulttuuritalolla. Yleisöluennon aiheena on Hyvinvoinnin tulevaisuus. Luento avaa uudenlaista, syvälliseen terveyteen johtavaa näkemystä, jossa Chopra vetää yhteen koululääketieteen ja täydentävien hyvinvointinäkemysten uusimpia tutkimustuloksia.

Chopra haluaa selvittää, kuinka tämänhetkistä laajempi tapa katsoa maailmaa voi auttaa matkalla kohti kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia. Kuinka esimerkiksi opimme käyttämään paremmin luovuuttamme, intuitiota ja tekemään tietoisempia valintoja? Onko tietoisuuden evoluutio ihmisen kehityksen seuraava vaihe ja mitä se tarkoittaa?

Deepak Chopran kirjoja on käännetty yli 43 kielelle, ja niistä 22 on päässyt New York Timesin myydyimpien kirjojen luetteloon. Suomeksi Chopran kirjoja on julkaistu kymmenkunta.

Deepak Chopra toimii tällä hetkellä Northwestern-yliopiston Kellogg School of Managementissa sekä Columbian yliopiston Columbia Business Schoolissa apulaisprofessorina sekä luennoi Kalifornian yliopiston San Diegon kampuksen terveystieteiden laitoksen perhelääketieteen osastolla. Lisäksi Chopra opettaa Walt Disney Imagineeringissa ja työskentelee The Gallup Organizationissa vanhempana tutkijana.

The World Postin ja The Huffington Postin toteuttamassa maailmanlaajuisessa verkkokyselyssä Deepak Chopra on äänestetty maailman vaikutusvaltaisimpien ajattelijoiden joukkoon sijalle 40, ja lääketieteen edustajista hän nousi suoraan ensimmäiselle sijalle. Deepak Chopra on myös mukana Time-lehden listalla ”Top 100 sankarit ja ikonit tällä vuosisadalla”.

Luennon aika ja paikka: torstai 11.6.2015 klo 18-21.00 (ovet aukeavat 16.30), Helsingin Kulttuuritalo Alppilassa, Sturenkatu 4.

Lipunmyynti tapahtumaan alkaa maanantaina 4.5.2015 klo 9. Liput myy Lippupalvelu.

Lisätietoa tapahtumasta:

www.uskallainnostua.fi/chopra
Instagramissa #choprahelsinki1106
Facebookissa

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä

Uskalla Innostua (www.uskallainnostua.fi)
Hidasta elämää Suomi Oy (www.hidastaelamaa.fi)
Basam Books (www.basambooks.fi)

Lisätietoja Deepak Choprasta osoitteessa www.deepakchopra.com.

Etsitkö omaa paikkaasi maailmassa? – 10 kysymystä, jotka auttavat löytämään intohimosi

Ihmiset etsivät vastauksia urakysymyksiinsä pohtimalla kysymyksiä, kuten: ”Mikä saa minut tuntemaan olevani elossa?”, ”Mistä nautin lapsena?”, ”Mitä haluan jättää jälkeeni tähän maailmaan?” Nämä ovat loistavia, ajatuksia herättäviä kysymyksiä, jotka auttavat pohtimaan, mistä oman intohimon ja tarkoituksen voisi löytää.

Näihin kysymyksiin ei kuitenkaan kannata nojautua liian tukevasti. Jos kuvittelee, että ainoastaan tällainen itsetutkiskelu voi auttaa löytämään oman tarkoituksen, saattaa tuntua turhauttavalta, kun vastausta ei löydykään.

Ongelma on usein siinä, että monet kysyvät itseltään vääriä kysymyksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kysymyksistä ei olisi apua. Ne voivat olla erittäin kehittäviä, ainakin aluksi. Kun nämä kysymykset on käyty läpi, on aika siirtyä enemmän toimintaan ja käytäntöön keskittyvien kysymysten äärelle.

Tässä kymmenen kysymystä, joiden avulla saat äkkilähdön oman intohimosi ja todellisten motivaattoreiden löytämiseen.

1. Mitä vaistoni kehottaa minua tekemään seuraavaksi?
– TEE SE!

2. Mitä olen jättänyt tekemättä, vaikka olisin halunnut tehdä sen jo?
– Mietin jokin tapa päästä kokeilemaan sitä.

3. Kuka on sellainen henkilö, joka tukee minua varmasti, kun tavoittelen päämääriäni?
– Hae tältä ihmiseltä tukea ja kannustusta.

4. Kenellä on vahva mielipide siitä, mitä minun tulisi tehdä?
– Vältä jakamasta herkkiä unelmiasi tällaisen ihmisen kanssa. Pyri rakentamaan kannustavampi verkosto itsesi ja päämääriesi ympärille.

5. Millainen omakohtainen kokemus voisi auttaa minua tavoittelemaan käsitystä omasta polustani?
– Pyri pääsemään mahdollisimman lähelle tätä kokemusta. Tarkkaile, kuinka käyttäydyt kokiessasi sen. Mitä tunnet? Tuntuuko se oikealta vai onko suunta sittenkin väärä?

6. Tunnenko jonkun, joka on saavuttanut sen, mitä itsekin haluan? Voisinko puhua hänelle?
– Tai onko paikkaa, josta voisit löytää samasta asiasta kiinnostuneita? Omat aivomme ovat rajoittuneet, mutta muilta voi oppia uskomattoman paljon! Tulet oppimaan uusia näkökulmia, joita et olisi tullut edes ajatelleeksi.

7. Mikä on kaikkein tärkeintä minulle tällä hetkellä?
– Raha, perhe, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen, muutoksen aikaansaaminen, vapaa-aika, joustavuus, tiimiin kuuluminen, haasteet? Mistä olet valmis luopumaan saavuttaaksesi tärkeimmän? Uravalinnat vaativat kompromisseja, joten on tärkeää selvittää itselleen asioiden tärkeysjärjestys.

8. Mikä innostaa minua ottamaan seuraavan askeleen?
– Mieti tarinoita, voimalauseita, kysymyksiä ja erilaisia näkökulmia. Jokin ajatus tai inspiroiva tarina voi antaa sinulle tarpeeksi voimaa päästäksesi yli tämänhetkisestä tilanteestasi ja jatkamaan eteenpäin.

9. Onko asioita, joista minun kannattaisi päästää irti, jotta en jäisi niihin jumiin?
– Joskus tekee hyvää puhua sellaisen ihmisen kanssa, joka on selvinnyt rankasta elämänvaiheesta. Toiset ovat kokeilleet unelmaansa, joka ei onnistunutkaan. Jos sinusta tuntuu, että olet jumissa, epävarma ja tukossa, voi olla hyvä idea puhua sellaisen henkilön kanssa, joka voi auttaa sinua selviämään ja jatkamaan elämääsi.

10. Mikä on seuraava mahdollinen kokemus edessäni?
– Kuinka pian voit kokea sen? Toimi!

Liian moni tuhlaa aikaa löytääkseen intohimonsa yksin, itsetutkiskelun kautta. Tällöin et voi saada siitä laajaa kuvaa. Toimiminen ja ympäristö ovat tärkeämpiä. Seikkaile, vastaa näihin kysymyksiin, tee ja toteuta asioita, ja voit käynnistää turbovaihteen intohimosi saavuttamisessa.

Lähde: www.mindbodygreen.com

Voiko intuitio olla väärässä?

”Jos jostain herää intuitio, sitä ei kannata aina ottaa totuutena”, sanoi psykologian tohtori Tapani Riekki huhtikuun alussa Helsingin Sanomien artikkelissa. Hän kehotti suhtautumaan intuitioon epäillen, sillä käsitys intuitiosta yhtenäisenä, kaikkitietävänä sisäisenä äänenä on hänen mukaansa virheellinen.

Näillä sivuilla moni artikkeli kuitenkin korostaa intuition tärkeyttä. Miten tähän kannattaa suhtautua?

Aivomme ovat ensisijaisesti intuitiiviset, ja analyyttinen päättely tulee perässä, jos tulee. Siitä olemme yhtä mieltä Riekin kanssa. Hän laskee kuitenkin intuitioon kuuluviksi myös tietyt tunteet (kuten pelon) sekä yleiset ajatteluvirheet (kuten ”pitkät miehet ovat parempia johtajia”). Minun mielestäni ne liittyvät egoon, mieleen ja rationaaliseen päättelyyn.

Joogisen käsityksen mukaan intuitio on hienovarainen sisäinen ääni, joka löytyy jokaiselta. Se on sisäisen opettajan ääni, joka ohjaa aina oikeaan suuntaan. Aina.

Riekki sanoo intuition joskus ohjaavan kohti lopputulosta, joka ei ole ”toivotunlainen”. Mutta millainen itse asiassa on toivotunlainen lopputulos?

Usein emme tiedosta, mitä oikeasti toivomme. Vedämme puoleemme asioita tietoisesti ja tiedostamatta.

Joogisen käsityksen mukaan intuitio ei voi johdattaa harhaan, mutta ihmisellä saattaa olla harhakäsitys siitä, mikä on hänelle parasta. Joskus suuret koettelemukset ovat avain suureen autuuteen ja vaikeuksista versoo jotakin upeaa. Harva kuitenkaan haluaisi polulleen suuria koettelemuksia.

Mikään ei tapahdu sattumalta. Näennäisen huono lopputulos (joka ei muuten ole lopputulos vaan vaihe) voikin olla tarpeellinen kehityksen ja kokonaisuuden kannalta. Mikä minä olen universumin keinoja arvioimaan?

Tämä ei ole fatalismia, jolloin omaan polkuunsa ei voisi vaikuttaa. Ihminen on omassa elämässään aktiivinen toimija, ja jokaisella on vastuu omasta onnestaan. Yleensä tunnemme oman polun ja onnen suunnan paljon paremmin intuitiolla kuin järjellä.

Olemme tottuneet elämään mielen ja egon hallitsemassa maailmassa, ja mieli ja ego ovat edelleen hyvin tarpeellisia. Samalla kuitenkin tarvitsemme entistä enemmän intuition luovaa voimaa. Aika muuttuu, tahti kiihtyy, eikä ihminen yksinkertaisesti ehdi ja kykene tekemään päätöksiä ainoastaan järjen avulla.

Mieli ja ego ohjaavat rationaalista ajattelua, päättelyä, syyn ja seurauksen suhdetta. Tunteiden energiat ja alitajunta vaikuttavat mieleen. Mieli ei siis tee päätöksiä ”puhtaalta pöydältä” (ellemme kouluta mieltä siihen esimerkiksi meditaatiolla). Ego on ikään kuin oma suojamekanismimme raakaa todellisuutta kohtaan; tietynlaiset silmälasit, joiden läpi katsomme maailmaa. Ego suojelee, mutta tekee sen välillä erikoisilla tavoilla.

Mielestäni ainut epäilyttävä asia intuitiossa on sen tunnistaminen. Se ei nimittäin ole aivan helppoa, sillä intuitio sekoittuu helposti pelkoon, mielikuvitukseen, toiveajatteluun tai ajatteluun yleensä. Sisältäpäin kumpuaa monenlaisia ääniä – mistä erottaa intuition?

Yleensä, sen vain erottaa. Jostakin asiasta vain tulee selittämätön, rauhallinen varmuus. Tässä tulee kuitenkin muutamia vihjeitä intuition tunnistamiseen.

Ego on looginen, intuitio luova

Egon neuvot perustuvat menneeseen kokemukseen (”tämä on joskus toiminut jollekin”). Intuition ratkaisu saattaa olla yllättävä, uusi – ja odottamattomalla tavalla toimiva.

Ego pohjautuu pelkoon, intuitio rakkauteen

Egon ääni neuvoo esimerkiksi välttämään jotakin epäonnistumisen pelossa tai tekemään jotakin hyväksynnän tai miellyttämisen vuoksi.

Intuition ääni muistuttaa, että universumi kannattelee minua joka askeleella. Usein intuitio ei keskity valtavaan kokonaisuuteen, vaan yhteen askeleeseen kerrallaan. Kaikki menee hyvin, parhaalla mahdollisella tavalla.

Ego on määräävä, intuitio neutraali

Ego osaa tuomita ja kertoa ikäviä asioita minusta, se saa minut toimimaan armottomasti ja vahingollisesti itseäni kohtaan, unohtamaan omat tarpeeni, toiveeni ja unelmani. Egon ääni on voimakas ja pakottava, kärsimätön, ”minä haluan nyt!”.

Intuition energia on neutraali ja sen viestit saavat minut kohtelemaan itseäni rakkaudella, armolla ja kunnioituksella. Intuition ääni on hienovarainen ja herkkä. Se ei kuulu kaiken muun mölinän yli, vaan sille pitää avautua, hiljentyä kuulemaan.

Ego suojaa mielikuvaa, intuitio sielua

Ego haluaa pitää kiinni mielikuvasta, joka minulla on itsestäni (”näin äidit / naiset / siskot / työntekijät / ammattilaiset / joogit tällaisissa tilanteissa käyttäytyvät” tai ”näin minua kuuluu kohdella”). Jos joku ei ole mukana oman egoni pelissä, ego tuntee olonsa uhatuksi.

Intuitio näkee totuuden kaiken takana: se näkee meidät saman universumin ja jumaluuden osina, sieluina keskellä kokemusta ihmiselämästä. Intuition näkökulmasta ei ole mitään mitä puolustaa. Olemme aidosti samanarvoisia, eikä todellista olemusta voi vahingoittaa. Kehut tai haukut eivät vaikuta sieluun, sillä se on aina yhtä arvokas.

Ego hyppelee, intuitio on pysyvä

Egon ohjeet hyppelehtivät viestistä toiseen, itsekin omaan nokkeluuteensa seoten. Intuition viestit ovat pysyviä ja jatkuvia: samat sanat saattavat kuulua kerta toisensa jälkeen, samalla hienovaraisella äänellä, kunnes lopulta kuulen ne.

Listan lähteenä on käytetty kansainvälisen kundaliinijoogayhteisön sivustoa 3HO.org

Este vai hidaste?

Noin 11 vuotta sitten, palatessani perheeni kanssa kaupasta kotiovellemme, sain puhelun: ”Kimmo Pohjonen tässä, terve!” Tiesin toki hänet, myös harmonikan Jimi Hendriksiksi kutsutun maagisen muusikon, mutta emme olleet aiemmin tavanneet. Oli pakko kysyä: ”Anteeksi kuka?” Hän toisti nimensä ja uskottavahan se oli. Myöhemmin kävi ilmi, että meillä oli yhteinen tuttava, joka oli antanut hänelle numeroni.

Kimmo kertoi saaneensa sävellystilauksen maailmankuululta Kronos-kvartetilta ja tarvitsevansa kokeiluperiodiin jousikvartetin sävellystyönsä tueksi. Pienen selvittelyn jälkeen havaitsin olevani itse kiertueella juuri silloin, kun tälle projektille oli varattu harjoitusajat ja –paikka. Oloni oli jokseenkin kuin pikkulapsella, jonka nenän edestä on juuri lipunut suklaakakkupala, miltei lusikan kantaman päästä.

Lupasin kuitenkin olla avuksi soittajien rekrytoinnissa.

Kimmon harjoitusperiodin ja oman kiertueemme jälkeen otin häneen uudestaan yhteyttä silkasta mielenkiinnosta ja tiedustelin miten asiat etenivät. Kun myöhemmin Kronos saapui Suomeen, menin kuuntelemaan sekä heidän yhteistreenejään, että kantaesitystä Huvila-telttaan Helsingin Juhlaviikoille.

Kyseiselle ”Uniko”-teokselle alkoi pian olla enemmän kysyntää kuin mitä Kronos sai kalenteriinsa mahtumaan. Kimmo tarjosi yhteistyötä hieman aiemmin perustamani jousikvartetin kanssa. Tästä on seurannut meille mm. 19 yhteistä ”Uniko”-konserttia eri maissa ja lisää on tulossa.

Kimmo Pohjonen, Proton String Quartet & Samuli Kosminen, kuva Petra Hajska

Ajattelemme usein, että elämä sujuu parhaiten silloin, kun asiat soljuvat suvannosta toiseen omalla painollaan. Vastoinkäymisen tullessa harmistumme helposti ja periksi antamisen houkutus on suuri. Kuitenkin juuri niissä kohdissa oma motivaatiomme tulee testatuksi parhaiten. Onko tämä asia minulle niin tärkeä, että olen valmis hakemaan muita ratkaisuja?

Jos olisin tuon ensimmäisen puhelun jälkeen antanut pettymykselle periksi, olisin nyt montaa elämystä köyhempi.

Toisinaan hankkeet hidastuvat tai pysähtyvät, kun ajoitus ei ole kohdallaan. Sain pari vuotta sitten idean tehdä äänimaljojen kanssa rentoutusnauhoitteen erään tuntemani kokeneen ja taitavan henkilön kanssa. Asiaa valmistellessani jokin kuitenkin jarrutti toteuttamista, kunnes idea hiipui kokonaan.

Muutamia viikkoja sitten aihe nousi uudestaan esiin Sanna Wikströmin stressinhallintaverkkokurssin sivujuonteena. Totesin oppineeni näiden parin vuoden kuluessa paljon uutta ja olevani nyt riittävän valmis tämänkin projektin viemiseen maaliin asti. Odotan nyt innolla tallenteiden julkaisua ensin netissä ja toivottavasti pian myös cd-levyinä.

Viime viikonloppuna itselleni osui ja upposi kaksi teemaa. Ensimmäinen kiteytyy sitaattiin Kimmo Pohjoselta: ”Kiirettä käytetään usein oikeutuksena ihmisten ylikävelemiselle”. Mitkä asiat ovatkaan oikeasti tärkeämpiä ja kiireellisempiä, kuin kohtaaminen ja välittäminen? Kiireenkin keskellä oikea ja harkittu ajoitus tuottaa usein paremman lopputuloksen, kuin itsetarkoituksellinen touhuaminen.

Toinen teema on ollut viimeaikoina usein esillä mediassa: kiusaaminen kouluissa, työpaikoilla, perheissä ja yhteisöissä. Yksi perustavanlaatuinen kiusaamisen muoto on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle: itsensä kiusaaminen. On hyvin tavallista vähätellä osaamistaan, ruoskia itseään epäonnistumisista, pitää yllä vuosia sitten kuulemiaan moitteita toistelemalla niitä mielessään.

Sanotaan, että ihminen käyttäytyy aina loogisesti. Voimme löytää selkeitä syy-seuraussuhteita silloinkin, kun toimintamme tuntuu oudolta. Jos kuvailet omaa ulkonäköäsi, osaamistasi tai persoonallisuuttasi tavalla, jota et käyttäisi parasta ystävääsi kuvaillessa, kannattaa miettiä oletko itsellesi oikeudenmukainen ja reilu? Puhutko itsellesi omasta sydämestäsi käsin, vai jatkatko jonkun toisen aloittamaa mallia, jonka aika voisi olla jo ohi? Se, joka osaa olla itselleen armollinen, osaa olla sitä myös muille.

Viisas vaimoni on todennut: ”kun on läsnä, tekee oikeita valintoja”. Kiireessä voi tiedostamattaan kävellä myös itsensä yli. Kiire ja läsnäolo sopivat huonosti yhteen. Siksikin on hyvä hidastaa elämäänsä, pysähtyä ennen tärkeitä päätöksiä, havainnoida milloin on oikea hetki edetä ja huomioida itsensä yhtä kauniisti kuin rakkaimpansa.

Seuraavan vastoinkäymisen tullessa, voit katsella sitä suuntaviittana. Onko umpikujan tarkoitus vain ohjata paremmalle reitille? Sellaiselle, joka vie alkuperäiseen tai vielä sitäkin parempaan päämäärään, kenties aiempaa mielenkiintoisempaa ja rikastuttavampaa polkua pitkin.

Esteestä voi tulla opaste ja hitaasti kiiruhtaen ehtii havaita enemmän.

Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.

6 asiaa, joiden jahtaaminen elämässä kannattaa lopettaa

Tietyt elämämme osa-alueet saattavat tuntua toistuvalta painajaisunelta. Kurkotamme kohti köyden päätä, joka on kuitenkin jatkuvasti vaaksan verran kätemme ulottumattomissa.

Toisaalta olemme kuitenkin sinnikkäitä olentoja – aina liikkumassa eteenpäin, aina juoksemassa. Vertauskuvallisesti jahtaamme alati kepin kärjessä houkuttimena roikkuvaa porkkanaa.

Ongelmana on, että jotkut meistä jahtaavat niin sanotusti väärien keppien päässä olevia vääriä porkkanoita. Meille on uskoteltu, että tietyt asiat elämässä ovat juuri niitä, joita meidän tulisi tavoitella – vaikka oikeasti ne eivät ole.

Riippumatta siitä, mitä kukaan luulee, energia on rajallinen resurssi. Siispä lakkaa jahtaamasta elämässäsi niitä asioita, jotka syövät sinulta arvokasta energiaa, ja ala keskittyä niihin asioihin, joita OIKEASTI tarvitset.

1. Lakkaa jahtaamasta ”sitä oikeaa” unelmaa

Unelmointia tai unelmien tavoittelua ei missään nimessä kannata lopettaa – mutta varmista, että tavoittelet nimenomaan omaa unelmaasi.

Päivästä toiseen meitä pommitetaan toisten ihmisten mielipiteillä siitä, mitä meidän tulisi tavoitella. Omat käsityksemme siitä, mitä haluamme tai mitä tarvitsemme, hukkuvat kaupallisuuteen, toisten ihmisten näkemyksiin ja omiin sokeisiin päämääriimme.

Pysähdy hetkeksi ottamaan etäisyyttä kaikkeen muuhun ja kysy itseltäsi: ”mitä oikein haluan?” Ennen kuin tiedät vastauksen tuohon kysymykseen, miten voit mitenkään tietää, mihin suuntaan juosta?

2. Lakkaa jahtaamasta rahaa

”Rahalla ei voi ostaa onnea, vaikka sillä pääseekin useampiin paikkoihin onnea etsimään”. Tämä lause on kliseenä yhtä vanha kuin raha, mutta se on tänä päivänä aivan yhtä totta kuin silloin, kun joku ensimmäistä kertaa ymmärsi, että vaurauteen ei vaadita rahaa.

Vaurauden mittana voi pitää esimerkiksi elämässään olevia ihmisiä. Rahan jahtaaminen johtaa sinut töihin, joita vihaat, työmäärään, joka tappaa sinut, ja hukkaamaan elämäsi päivät, kuukaudet ja vuodet, joita et koskaan saa takaisin.

Jos olet niin pakonomaisen kiintynyt palkkakuitissasi olevaan numeroon, että annat elämän lipua ohitsesi samalla kun itse pysyttelet taustalla, mitä hyötyä tienaamastasi rahasta oikein on?

Tämä teoria ylettyy myös materian tavoitteluun. Pieni ostosterapia voi toki tilapäisesti parantaa elämääsi, mutta jatkuva materian haaliminen on pelkkä tyhjä ja tarpeeton tapa. Et saa mitään palkintoa siitä, että kuollessasi omistat eniten tavaraa.

Sen sijaan täyttymyksen tunteen kokemiselle on palkinto: sitä sanotaan onnellisuudeksi.

3. Lakkaa jahtaamasta huomiota

Sosiaalinen media on tästä nykyisin erinomainen esimerkki: ihmiset hakevat vahvistusta ja huomiota kaikkialla. Yksi hieno osoitus tästä ovat epämääräiset päivitykset vaikkapa Facebookissa.

Jokaisella meistä on varmasti elämässämme ihmisiä, jotka kirjoittavat päivityksessään tyyliin ”En yhtään tiedä, mitä tehdä :(”, jolloin meidän odotetaan hyppäävän heidän säälin suohonsa rämpimään ja pelastamaan heidät.

Jos et oikeasti yhtään tiedä, mitä tehdä elämässäsi tai elämällesi, päivityksen tekeminen Facebookiin tai Twitteriin ei helpota tilannettasi. Jos sinulla on ongelma, puhu siitä. Ilmaise se. Kannattaa muistaa, miten kävi vanhassa tarinassa ”Poika joka huusi sutta”: lopulta kaikki lakkasivat kuuntelemasta huomionhakuista huutelijaa.

4. Lakkaa hakemasta vahvistusta muilta

Kukaan muu ei ymmärrä sinua, paitsi sinä itse. Kenenkään ei tarvitse pitää sinusta, paitsi sinun itsesi. Jos perustat mielipiteesi itsestäsi muiden ihmisten näkemyksiin, miten sinun voidaan olettaa pitävän itsestäsi?

Elämässäsi tulee väistämättä olemaan – syystä tai toisesta – ihmisiä, jotka eivät vain pidä sinusta. Jos annat enemmän vaikutusvaltaa heille kuin omalle näkemyksellesi itsestäsi, käytännössä annat vastuun omasta onnellisuudestasi heille.

Mutta tiedätkö mitä? Hekin luultavasti etsivät vahvistusta muilta, joten miksi hyppäisit samaan surkeaan soutuveneeseen heidän kanssaan? Herää ymmärtämään, että sinä olet kuka olet, ja rakasta itseäsi juuri sellaisena.

Et koskaan voi olla onnellinen kenenkään muun kanssa, jos et ensin ole onnellinen itsenäsi ja itsestäsi.

5. Lakkaa jahtaamasta ”onnellisuutta”

Onnellisuutta ei voi saavuttaa – se on yhdistelmä ja yhteensulautuma useista elämäsi osa-alueista. Pohjimmiltaan onnellisuus on valinta, joka sinun täytyy tehdä.

Voit kiertää maat ja mannut etsiessäsi onnea, ja jos et osaa nauttia matkasta sellaisenaan, koko matkan tarkoitus menee sinulta ohi. Sellaista elämä on: voit hyvin helposti olla näkemättä metsää etsiessäsi jotain tiettyä puuta, jota ei edes ole olemassa.

Jos ”onnen” voisi laittaa pulloon, sitä ei tulisi myydä – vaan antaa pois. Me kaikki rimpuilemme onnellisuuden kanssa joka ainoa päivä.

6. Lakkaa jahtaamasta menneisyyttä

Jos kuljet elämäsi läpi katsoen vain taaksepäin, et näe sitä, mikä on suoraan edessäsi. Tällä tavoin ainoa tapa nähdä edessäsi olevat asiat on, kun olet jo ohittanut ne. Elämä on edessäsi: käänny ympäri ja katso, millaista se oikeasti on.

Totta kai voit muistella, muistaa, nautiskella ja tukeutua menneisiin kokemuksiin. Mutta älä anna itsesi sokeutua kaikesta siitä, mikä olisi voinut tapahtua, niin paljon, että et huomaa kaikkea sitä, mikä vielä voisi tapahtua.

Lähde: Iheartintelligence.com