Sivu 377 – Hidasta elämää

Tulisiko uskomushoito-termin käyttö kriminalisoida?

Kirjoittaja: Mika Rönkkö, Suomen Terveyskauppiaiden liitto

Mieleeni piirtyy näkymä, jossa eletään vuotta 1995. Lääkäriseura Duodecimissa pohditaan, miten suhtautua kansan suosimiin, mutta koululääketieteen ulkopuolella oleviin hoitomuotoihin. Erilaisten täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen suosio kasvaa. Lääkäreiltä kuulee yhä enemmän palautetta siitä, että potilaat niitä käyttävät ja niistä hyötyvät. Kiusalliseksi koetaan se, että näistä kummallisista hoitomuodoista ei ole kerrottu mitään lääkäriopintojen yhteydessä. CAM-termiin kuitenkin törmää ulkomaankielisissä tutkimuksissa yhä useammin.

HEUREKA! Järjestetään nimikilpailu ja valitaan tälle vieraskieliselle ”Complementary and alternative medicine” eli CAM-termille suomenkielinen vastine. Ja nimikilpailun voittajaksi julistetaan. (rumpujen pärinää). ”USKOMUSHOIDOT”-sana. Duodecimissä nostetaan malja uudissanalle ja toivotaan, että tämä termi löytäisi paikkansa suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten sanavarastoon. Nipistän itseni takaisin tähän hetkeen.

Uskomushoito-termi täyttää 20 vuotta. Onneksi olkoon. Mutta jostain syystä ei tee mieli syödä täytekakkua tälle saavutukselle. Sillä kun pohtii, mitä 20 vuodessa on tapahtunut muualla maailmassa, niin löydän juhlahaluttomuudelleni hyvän syyn.

Täydentävien hoitojen suosio on kasvanut maailmalla nopeasti. Maailman Terveysjärjestö (mm. WHO:n strategia CAM-hoidoille ) ja Euroopan Unioni (mm. CAMbrella -hanke) kannustivat niiden selvittämiseen ja tutkimuksen lisäämiseen. Täydentävien hoitomuotojen integraatio viralliseen terveyden hoitoon on käynnissä monessa maassa.Suomessa ei tästä kehityskulusta juuri näe lehtijuttuja, yleistä keskustelua tai poliittisia linjauksia. Jopa Euroopan Komission CAM-projekteista on vaiettu kuin valtiosalaisuuksista.

Olisiko uskomushoito-termin käyttö vaikuttanut siihen, että tutkijat, poliitikot tai viranomaiset eivät haluaisi leimaantua uskomushoito-termin kanssa. Kysyä saattaa, että onko Suomelle mitään hyötyä tästä stagnaatiosta, joka liittyy täydentäviin hoitoihin. Hyödymmekö kansakuntana pysähtyneisyyden tilasta vai tulisiko meidän noudattaa Maailman terveysjärjestön ja EU:n suositusta tutustua käytettäviin täydentäviin hoitoihin, lisätä niiden tutkimusta ja ottaa osa näistä virallisesti yhteiskunnan käyttöön?

Liikkeelle voisi lähteä varovaisesti pohtimalla aluksi täydentävistä hoidoista käytettävää termiä.

Pitäisikö uskomushoito-termistä luopua?

Yksi parhaista aihetta käsittelevistä artikkeleista löytyy lääketieteellisestä aikakausikirja Duodecimista (2007;123(19):2352), jossa LL Heikki Hemmilä käsitteli aihetta otsikolla ”Luopukaamme termin uskomuslääkintä käytöstä”

Kirjoituksessa Hemmilä kertoo tuosta Duodecimin sanakilpailusta. Hemmilä toteaa, että uskomuslääkintä –termi on sopimaton terveydenhuollon ammattilaisten sanavarastoon, sillä siihen sisältyy olettamus kaikkien muiden kuin virallisesti hyväksyttyjen hoitojen tehottomuudesta ja, että nämä hoidot olisivat pelkkään uskoon perustuvia, humpuukia.

Hemmilä esittää, että Suomen Lääkäriliitto ja Duodecim-seura sanoutuisivat järjestöinä irti uskomuslääkintä-termin käytöstä käsitellessään muuta kuin virallista terveydenhuoltoa. Käytettäköön kustakin hoitomuodosta sille vakiintunutta nimeä, esimerkkeinä verisuonikirurgia, ratsastusterapia, homeopatia tai tuina.

Nyt Hemmilän ehdotus on hautunut lähes 10 vuotta. Ehkä sitä voisi harkita myös muilla tahoilla. Minä ainakin allekirjoitan Hemmilän näkökulman ja ehdotuksen.

Mielestäni Hemmilän tekstiä tulisi vakavasti pohtia myös koululääketieteen piirissä uudelleen, ennen kuin kritiikki osuu oikeasti omaan nilkkaan.

Uskomushoito-termi ja virallisen terveydenhuollon hoidot

British Medical Journalin (BMJ) lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 3000 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassa olevaa tutkimusnäyttöä. Tulos oli jopa järkyttävä sillä, vain 35 prosenttia hoidoista oli sellaisia, joilla oli vahvaa tieteellistä näyttöä. Puolet virallisen terveydenhuollon hoitomuodoista kuului joukkoon ”vaikutus tuntematon”. Voisiko myös näitä lääketieteen omassa happotestissä reputtaneita virallisen terveydenhoidon lääketieteellisiä hoitoja kutsua uskomushoidoiksi?

Kuva: http://clinicalevidence.bmj.com/x/set/static/cms/efficacy-categorisations.html

Aiheesta hyvä kirjoitus Liinan Blogissa.

Tieteen nälkäisille CAM-hoidot voivat avautua tutustumalla esimerkiksi Natural Standard-tutkimustietokantaan, joka perustuu kansainväliseen tutkimusyhteistyöhän. Natural Standard tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista.

Uskomushoito-termi ja lehdistö

Henkilökohtaisesti olen hämmästynyt, miten paljon uskomushoito-termiä käytetään lehdistössä jutuissa, joissa käsitellään täydentäviä hoitomuotoja. Vaikka sana on vapaa, niin minulle uskomushoito-sanan käyttö jutuissa tarkoittaa sitä, että toimittaja suhtautuu näihin hoitoihin negatiivisesti. Ymmärrän termin käytön sitaattina haastateltavan suusta, mutta toimittajan omassa tekstissä tai jo otsikkovalinnassa käyttö viestii minulle kirjoittajan arvolatauksesta, joka siirtyy lukijalle.

Vaikka sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan pohja, niin sen rajoja on välillä hyvä pysähtyä miettimään. Jos julkisen sanan neuvostolta haluaisi ottaa kannanoton uskomushoito-sanan käytölle, niin sitä mahdollisesti punnittaisiin journalistin ohjeiden kohdan 26 perusteella. Siinä mm. todetaan, että jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Voisi kysyä, että kuinka hyvin allaolevissa jutuissa on onnistuttu noudattamaan hyvää journalistista tapaa ja käsitelty aihetta neutraalisti, jos jo otsikossa kerrotaan miten täydentäviin hoitoihin toimittaja/toimitus suhtautuu. Otsikkohan on toimituksen valinta, vaikka sitaatit jutussa olisivatkin haastateltavan.
Yle: Lääkäriliitto haluaa uskomushoidot kuriin
Yle: Lääkäriliitto vaatii puoskarointia lailla kuriin
Helsingin Sanomat: Räsänen ehdottaa lainsäädäntöä uskomushoidoille

Uskomushoito-termi ja täydentävien hoitomuotojen elinkeinonharjoittajat

Täydentävien hoitojen parissa toimivia yrittäjiä on Suomessa arvioitu olevan useita tuhansia. He ovat ammattiinsa kouluttautuneita, veronsa ja muut yhteiskunnalliset velvoitteensa maksavia ja usein myös työllisyyttä lisääviä yrittäjiä. Puhumattakaan heidän panoksestaan ihmisten hyvinvoinnille ja kansanterveydelle, jotka ovat heidän liiketoiminnan ydinaluetta.

Kuten kaikissa ammattiryhmissä, niin myös täydentävien hoitojenkin parissa on ihmisiä, jotka voivat syyllistyä laittomuuksiin, mutta pienen ryhmän hölmöilyistä ei voi koko ammattikuntaa syyllistää. Tuskin rintaa imevä lääkärikään leimasi koko lääkärikuntaa ja riitti, että vain tämä yksi lääkäri todettiin syylliseksi potilaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Jos täydentävien hoitomuotojen parissa toimiva yrittäjä kokee joutuvansa loukatuksi uskomushoito-termin käytön yhteydessä niin rikoslaissa on säädetty kunnianloukkauksesta, jolla pyritään suojellaan yksittäistä ihmistä. Kunnianloukkauksen täyttymistä arvioitaessa ydinkysymys on usein se, onko väite tai vihjaus ollut totta vai onko se virheellinen.

Tätä on korostanut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonka mukaan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan takaamaa sananvapautta ei ole oikeus käyttää totuudenvastaisten tai perustelemattomien väitteiden julkistamiseen luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä. Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen mukaan tietoa ei saa julkaista vahingoittamistarkoituksessa. Sen mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa, mikäli menettelyllä turvataan muiden ihmisten tärkeämpien perusoikeuksien toteutuminen. Ammatinharjoittajan oikeusturvan näkökulmasta uskomushoito-termin käytöstä ei kuitenkaan nähtävästi ole syntynyt vielä minkäänlaista tulkintaa.

Uskomushoito-termi ja poliitikot

Käsittääkseni yksikään puolue ei ole tehnyt päätöstä siitä, millaisen kannan he ottavat täydentäviin hoitoihin, vaikka edellisessä hallitusohjelmassa oli kirjaus, että ”vaihtoehtohoitoihin liittyvää lainsäädäntöä jatkovalmistellaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tavoitteena potilasturvallisuuden parantaminen.” Haluttiinkohan ongelmallinen tilanne pyyhkiä maton alle, kun Sipilän hallituksen ohjelmasta kirjaus tippui pois.

Ehkä puolueet voisivat lähteä liikkeelle termin käytöstä, sillä se jo viestisi paljon puolueessa vallitsevasta asenteesta. Painamalla ”Jaa”- tai ”Ei”-nappia kysymykselle ”Tulisiko uskomushoito-termistä luopua kuvaamaan kaikkia lääketieteen ulkopuolella olevia hoitomuotoja” puolue saisi eväät jatkaa asian käsittelyä sisäisesti ja viestisi samalla äänestäjille, miten näistä hoitomuodoista puolueessa ajatellaan.

Mieleeni jopa ponnahti ajatus siitä, että tulisiko jonkun kansanedustajan jättää uudelle hallitukselle kirjallinen kysymys aiheesta, vaikka yhteiskunnassa toki on paljon muitakin epäkohtia pohdittavana.

Kauniiksi lopuksi

On ymmärrettävää, että täydentäviä hoitomuotoja vastustavat tahot mieluusti näkevät käytettävän uskomushoito-termiä, mutta samalla aiheen kiihkoton tai ennakko-asenteeton tarkastelu käy vaikeaksi.

Kansainvälisesti näistä hoidoista on omaksuttu käytettäväksi lyhennettä CAM-hoidot (complementary and alternative medicine). Hoidoista käytetään myös termejä luontaishoidot, täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, joihin ei liity uskomushoito-termin sisältämää ennakkoasennetta. Myös käsiteltävän hoitomuodon täsmällinen nimitys olisi yksi hyvä lähestymistapa.

Oma kantani uskomushoito-sanan kriminalisoimisesta on vielä kypsymättä. Joka tapauksessa uskon, että asenneneutraalin termin käyttö loisi paremman pohjan rakentavalle keskusteluilmapiirille kansalaisten itsehoitoon liittyen, olettaen että siihen on laajempi pyrkimys.

terveisin,

Mika Rönkkö
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto

Viikon 5 voimakuvaa

5 + 1 vinkkiä erilaiseen matkaan Tallinnassa

Tallinnassa käydessään on helppo ajautua kulkemaan vanhoja tuttuja reittejä ja näkemään samoja paikkoja. Hidasta elämää -toimituksen inspiraatiopäivänä Tallinnassa toukokuun lopussa koitimme katsoa kaupunkia uusin silmin ja kartoitimme kiinnostavia kohteita, joihin ei välttämättä tule muuten eksyttyä.

Tähän artikkeliin on poimittu 5+1 vinkkiä hieman perinteisestä poikkeavaan ostoskierrokseen Tallinnan vanhankaupungin kupeessa. Jutussa olevia karttakuvia klikkaamalla avautuu Google Maps -kartta, jota voit lähentää ja lointontaa itse. Yksityiskohtaisempi karttakuva löytyy jutun lopusta.

1. Vanalinna ökopood -smoothiebaari

Pärnu mnt 4 (karttapiste A)
Aivan Viru-portin lähellä vanhan kaupungin muurin vieressä, pari askelmaa katutasosta kellarikerrokseen on pieni ja sympaattinen tila, jossa on tarjolla paitsi erilaisia smoothieita – superfoodeilla tai ilman – myös pieni valikoima superfoodeja, suklaata ja kahvia. Tilassa on vain muutama tuoli ja pieni pöytä, joten paikka ei varsinaisesti sovellu istuskeluun, mutta smoothien nappaaminen mukaan onnistuu vaivatta

2. Jansuki shop

Müürivahe 17 (karttapiste B)
Näyteikkunan ikkunatarrassa olevat kristallit ja meditoiva Buddha sekä siitä näkyvät luontaistuotteet houkuttelevat astumaan sisään sympaattiseen pieneen puotiin, jonka hyllyiltä löydät erilaisia kiviä, suitsukkeita, cd-levyjä, sekä muutamia superfood-tuotteita.

3. Loitsukeller

Müürivahe 17, sisäpihalla (karttapiste B)
Müürivahe-kadulta Jansuki shopin vierestä käännytään pienelle sisäpihalle, josta pääsee talon kellarikerroksen ”new age”-henkiseen kauppaan, jossa on myynnissä erilaisia kiviä, kauniita kivikoruja ja amuletteja, tarot-kortteja, Bach-kukkaterapiatippoja sekä mm. erilaisia kuivattuja kasveja ja yrttejä.

4. Biomarket Solaris

Estonia pst 9 (Solaris-kauppakeskuksessa, karttapiste C)
Estonia-teatteria vastapäätä olevan Solaris-kauppakeskuksen pohjakerroksessa sijaitsee luomukauppa Biomarket. Sen pienessä mutta avaran tuntuisessa myymälässä on tarjolla mm. luomukasviksia ja -lihaa, kosmetiikkatuotteita sekä myös pieni hyllyllinen luomuviinejä. Ketjulla on useita myymälöitä eri puolilla Tallinnaa, mm. Kaubamajan lähellä (osoitteessa Gonsiori 2).

5. Pillerkaar

Estonia pst 9 (Solaris-kauppakeskuksessa, karttapiste C)
Solaris-kauppakeskuksen katutasossa 1. kerroksessa olevan Pillerkaarin pienen myymälän hyllyt ovat täynnä virolaista luonnonkosmetiikkaa ja kymmeniä tuotemerkkejä, mm. Tarton yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetty, hampunsiemenöljyyn perustuva Lumi-sarja. Tarjolla on paitsi vartalon-, hiusten- ja ihonhoitotuotteita, myös meikkejä, aurinkorasvoja ja hemmottelutuotteita.

+1: Kaubamajan luonnonkosmetiikkaosasto

Gonsiori 2 (karttapiste D)
Viru-keskuksen yhteydessä sijaitseva Kaubamaja lienee lähes kaikille Tallinnan kävijöille tuttu ostoskohde. Sen 1. kerroksen kauneusmaailmassa on myös pieni luonnonkosmetiikalle omistettu osasto. Tarjolla on kohtuullisen hyvä valikoima tuttujen valmistajien (Dr. Hauschka, Mádara, Weleda, Patyka…) tuotteita, mutta myös monille suomalaisille vieraampia, mm. virolaisia ja venäläisiä tuotemerkkejä, joita ei Suomesta välttämättä edes saa. Esim. laaja valikoima venäläisen Natura Siberican tuotteita.

Lisää Hidasta elämää -toimituksen vinkkejä Tallinnan löydät täältä.

Laivamatkoja Tallinnaan järjestää edullisesti esim. Eckerö line.

Peffa penkkiin ja meditoimaan!

Peffa penkkiin ja meditoimaan!

Mikä ihmeen Meditaatio? Onko se joku uskontojuttu? Onko se niitä hihhulijuttuja? Tässä muutamia kysymyksiä, joita tulee silloin tällöin vastaan kun keskustelu siirtyy meditaatioon. Kurkistetaanpa siihen, mistä meditaatiossa on ihan oikeasti kysymys?

Mistä Meditaatiossa on kysymys?

Meditaatio on ikivanha rauhoittumis- ja keskittymistekniikka, jota on harjoitettu ihan kaikissa kulttuureissa uskontokunnasta riippumatta jo ainakin 5000-6000 vuoden ajan. Se ei siis ole uskonto ja se ei liity pelkästään Hindulaisuuteen tai Buddhalaisuuteen vaan sitä harjoitetaan todellakin kaikissa kulttuureissa, kaikkialla maailmassa. On totta, että meditaation merkitys on ollut suuri juuri Aasian kulttuureissa, joissa itsetuntemuksen ja –hallinnan rooli on aina ollut keskeistä. Meditaatio on harjoite, jossa mieli siirretään ajatusvirran ohi tarkkailemaan omaa olemustamme, ajatuksiamme, kehoamme ja ympäristöämme ja juuri tämä ymmärrys on erittäin tärkeää, olipa vakaumuksemme sitten mikä tahansa.

Miten Meditaatio vaikuttaa.

Meditaatiota on tutkittu paljon ja tulokset ovat kiistattomat. Meditaatio vaikuttaa täysin päinvastaisilla tavoilla kuin stressi eli se alentaa sykettä, alentaa verenpainetta, vähentää verihiukkasten hyytymistaipumusta, tasapainottaa hormonitoimintaa ja palauttaa kehon ja mielen toiminnot kohti luonnollista tasapainoa. Paitsi kehollisesti hyödyllisenä, meditaatio on ennen kaikkea mielen työkalu. Noin 95% kehon sairauksista juontaa juurensa mieleen ja meditaatio onkin nimenomaan mielen tasapainoa edistävä harjoite. Meditaatio todellakin estää stressin syntymistä ja edistää stressistä toipumista.

Kuinka pian Meditaatio vaikuttaa?

Meditaatio ei ole pikapilleri päänsärkyyn vaan Meditaatio on elämäntapa, jolla monia terveyden häiriötiloja voi todellakin ennaltaehkäistä ja hoitaa. Jotta meditaation vaikutukset alkavat tuntua, pitää sitä harjoittaa joitakin viikkoja. Joskus vaikutuksia syntyy ihan ensimmäiselläkin meditaatiokerralla mutta kaikki riippuu henkilön tilanteesta, meditaatiotavasta ja toki monesta muustakin asiasta. Käytännössä kannattaa siis meditoida säännöllisesti muutamia viikkoja ja tarkkailla itseään ja omaa käyttäytymistään ja pian huomaa konkreettisia muutoksia omassa olotilassaan ja asenteessaan. Elämän heittämät haasteet eivät enää vaikutakaan niin voimallisesti kuin ennen ja koko asenne elämää kohtaan muuttuu suopeammaksi.

Miten sitten meditoidaan?

Meditaatioon pätee pari sääntöä: Sääntö 1. Sinun kannattaa meditoida säännöllisesti. Sääntö 2. Tee meditaatiosta niin mukavaa että viitsit meditoida säännöllisesti. Sinun ei siis tarvitse istua kolmea tuntia lootusasennossa vaan voit rakentaa itsellesi mieleisen tavan meditoida. Tärkeintä ei siis ole jonkin tietyn rituaalin pikkutarkka toistaminen vaan se että viitsit meditoida. Tässä ei myöskään ole kysymys mielen totaalisesta vaimentamisesta hiljaiseksi vaan seesteisestä hetkestä, jossa mielen liikkeet rauhoittuvat itsestään ja pystymme olemaan tarkkailijana tässä prosessissa.

Mitä Meditaatiotapoja on olemassa?

Meditoida voi todellakin monella tavalla. On hengitysmeditaatiota, mantrameditaatiota, kävelymeditaatiota, metta-meditaatiota, vipassana-meditaatiota ja vaikka kuinka monta erilaista meditaatiotekniikkaa. Mindfulness on myös meditaation muoto, samoin tietyn taustamusiikin tai -äänien kuunteleminen joten löydät varmasti juuri sinulle sopivan tavan meditoida. Oleellista on että meditoit säännöllisesti, mikä ikinä menetelmäsi sitten onkaan.

Tässä yksi helppo meditaatiotekniikka

Valitse itsellesi rauhallinen paikka istua ryhdikkäästi, sulje silmäsi ja anna mielesi ja hengityksesi rauhoittua. Vie huomiosi hengitykseesi ja lausu jokaisella sisäänhengityksellä äänettömästi hiljaa mielessäsi ”So” ja uloshengityksellä ”Hum”. So-Hum…So-Hum…So-Hum… toista tätä mantraa vaikkapa aluksi noin vartin tai puolen tunnin verran. Voin luvata, että mielessäsi pörrää ajatuksia mutta älä välitä siitä vaan palaa aina pehmeästi kuuntelemaan tuota So-Hum mantraa. Hetken kuluttua saatat havahtua tilanteeseen, jossa ei ollutkaan ajatuksia, mantraa tai muutakaan tuntemusta. Aikakin häviää. Tämä tila on meditatiivinen tila ja sen tunnistaa vasta kun tulee sieltä takaisin. Pienikin hetki tuossa tilassa vapauttaa kehon ja mielen arjen rasitteista ja antaa keholle viestin rentoutua ja olla rauhassa. Näin helppoa se on.

Shut up and sit!

Meditaatiossa, kuten kaikissa elämän asioissa voi mennä vaikka kuinka pitkälle ja tehdä siitä lähes taidetta. Syvempään sukellukseen meditaation saloihin tarvitaan jo enemmän aikaa, joten siihen kannattaa varata muutamia päiviä aikaa sopivassa ohjauksessa. Oleellisinta on kuitenkin että saat oltua hetken hiljaa ja ilman ulkoisia ärsykkeitä. Älä odota mitään, älä arvioi mitään. Kun alat kokea meditaation hyötyjä, tunnet sen kyllä itsessäsi. Siinä vaiheessa haluat todellakin jatkaa meditaation harjoittamista. Eli ”turpa kiinni ja peffa penkkiin” aamuin illoin, pienikin hetki auttaa!

Meditaation merkitys

Koska Meditaatio on erittäin ennaltaehkäisevä ja kokonaisvaltainen terveydenhoitomuoto, sillä on kauaskantoiset vaikutukset hyvinvointiin. Olen usein sanonut että meditaatio on mitä parhain sote-uudistus ja sen avulla otamme vastuuta omasta hyvinvoinnistamme takaisin itsellemme. Se on parasta mitä voimme tehdä itsellemme ja eikä maksa paljoa. Deepak Chopra, yksi aikamme suurista Meditaation puolestapuhujista vierailee tällä viikolla Helsingissä. Deepak puhuu mm. Meditaation vaikutuksesta hyvinvointiin ja terveyteen Kulttuuritalolla 11.6. klo 18-21 pidettävässä luentotilaisuudessa. Tuo tilaisuus tarjoaa meille kaikille loistavan mahdollisuuden kurkistaa uuteen hyvinvoinnin malliin ja miettiä omaa rooliamme hyvinvointimme luomisessa ja ylläpidossa. Kulttuuritalolla nähdään!

Miten he tekevät sen? – Lannistumattoman ihmisen 7 tapaa

Meillä kaikilla on niitä viikkoja. Niitä, kun kaikki menee pieleen. Parisuhdedraamaa, epäonnistumisia töissä, ärsyttäviä terveysoireita. Mitä vielä?

Sen sijaan, että keskittäisit huomiosi näihin pahoihin asioihin, mieti päättäväisimpiä tuntemiasi ihmisiä, heitä, jotka sinnikkäästi jatkavat päämääränsä tavoittelua ja saavat tuloksia. Kanavoi heidän energiasi elämääsi. Muuta tämä inspiroiva käytös omaksi toiminnaksesi ja toimi seuraavien tapojen kautta:

1. Keskity suurempaan kuvaan.

Pohjalta on suunta vain ylöspäin. Ota tilanteeseen hieman etäisyyttä ja katso sitä kokonaiskuvana. Vaikea aika on vain töyssy tiellä, ei tien loppu.

2. Löydä tarkoitus sekasorron keskeltä.

Epäonnistuminen on paras oppimisen mahdollisuus. Se opettaa sinulle, mikä ei toimi, jotta voit saada selville mikä toimii. Se todistaa, että sinä toivut kyllä, saaden seuraavan riskin näyttämään vähemmän pelottavalta.

3. Ota päivä kerrallaan.

Luultavasti kamppailemasi asia ei selviä päivässä. Jakamalla tarvittavat toimenpiteet pienempiin palasiin, saa siitä miellyttävämmän kokemuksen. Kun ahdistaa, muista: yksi tehtävä kerrallaan, yksi päivä kerrallaan.

4. Toivota muutos tervetulleeksi.

Monet pelkäävät muutosta, koska se on jotakin tuntematonta. Mutta jokaisella muutoksella on syynsä. Sinun tehtävä on löytää muutoksesta mahdollisuus. Jos sinun pitää muuttaa, se on mahdollisuus uusien ystävien löytämiselle. Jos parisuhteesi päättyy, se on mahdollisuus priorisoida oma elämäsi uudelleen. Jos työpaikkasi karsii työntekijöitä, sinulla on mahdollisuus tavoitella unelmatyötäsi. Jos näet muutoksen mahdollisuutena parantaa elämääsi, niin se myös tekee niin.

5. Opettele myös antamaan periksi.

Tunnista asiat, jotka ovat hallinnassasi, ja jotka eivät ole. Tee kaikki mitä voit, ja sen jälkeen anna olla. Sen tunnistaminen – ja hyväksyminen – ettet voi korjata kaikkea, on yksi vapauttavimmista tunteista elämässä. Joskus, kun kohtaa vaikeita tilanteita, on parempi vain antautua tilanteelle.

6. Tarkastele sisintäsi.

”Kun emme voi enää muuttaa tilannetta, meidät on haastettu muuttamaan itseämme” – Victor Frankl.
Miksi et työstäisi ennemmin itseäsi kuin taistelisit vallitsevia olosuhteita vastaan? Tarkastele tunteitasi ja keskity mieleesi. Jokainen haaste on mahdollisuus tulla paremmaksi versioksi itsestään.

7. Näe toivo vastoinkäymisissä.

Ihmiset, joita ihailemme, ovat usein sellaisia, jotka pysyvät periaatteissaan eivätkä anna olosuhteiden määritellä heitä. Jos pystyt keskittymään huonon asian hyviin puoliin, itse huono asia on kääntynytkin joksikin hyväksi.

”Elämän upeus ei piile siinä, ettemmekö koskaan kaatuisi, vaan siinä, että joka kerta nousemme ylös.” – Oliver Goldsmith

Lähde: http://www.mindbodygreen.com/

Kokeilemisen riemu

Viimeksi tarkastelimme Taitavaa havainnointia, ja Tulevaisuuskuiskaajan hiippailua järven jäällä olemme myös seurailleet.

Muistellaanpa hieman U-käyrän vaiheita. Nyt on siis luovuttu vanhasta, sitten kirkastettu tulevaisuutta ja huudeltu kutsuhuutoja kuin ugrilaiset lehmipaimenet konsanaan – ”ptruii Mansikki, tuuha kottiin sieltä”. Oliko se siinä?

Eipä ollut, nyt työt vasta alkavat; toki tulevaisuus on kutsuttu, mieli on altis… se on hyvä alku. Mutta ympäristö on vielä ennallaan. Nyt on ruvettava rohkeasti kokeilemaan, ensin pienesti ja opetellen, sitten täyteen tuotantoon vieden. Etsi kristallisointia ja osuvuutta tulevaisuuden kutsuhuutoosi, ja tunnista sopivia kokeilun paikkoja.

Uudistumisen tuli syttyy pienillä kokeilulastuilla – Valokuva Aino Huotari

Jos esimerkiksi haluat olla avoimempi ja rohkeampi, missä olisi sen kokeilulle sopiva paikka? Jos olet jossain johtoryhmässä mukana, mikä pieni teko siellä olisi avoimempaa ja rohkeampaa kuin olet tähän asti esittänyt? Entä kotona, yksityiselämässä? Kun näet tilaisuutesi, kokeile ja tee havaintoja.

Pääkysymys: Mitä uutta kokeilen heti?

Tarkentavia pohdintakysymyksiä voisivat olla:

Millaisia ovat ne konreettiset teot, joiden kautta unelmani tulee todeksi?
Mitä voin kokeilla heti; millaisessa ympäristössä ja kenen kanssa?
Miten vältän estävät äänet – arvostelu, kyynisyys, pelko – ja keskityn kuulemaan tulevaisuuden kutsun?
Miten avaan sydämeni ja löydän uskalluksen antautua kokeilujen leikkiin?
Miten arvioin kokeilujeni tuloksia; miltä minusta tuntuu kun kokeilu onnistuu?

Kokeileminen on hauskaa leikkiä, älä ota sitä vakavasti. Kokeilu onnistuu aina, myös epäonnistumisesta oppii ja se on askel seuraavaan kokeiluun. Jos ei mennyt kerralla nappiin, kirkasta lähestymistapaasi ja kokeile uudella tavalla, samassa tilanteessa tai jossain muualla. Laajenna koko ajan kokeilujesi kenttää, etene päättäväisesti. Älä koskaan luovuta. Jatka tulevaisuuden kutsumista, mielesi voimalla edelleen, mutta nyt tekojesi vahvistamana.

– terveisin Pexi

Hiilarit – hyvät, pahat ja rumat

Muistatko elokuvan Hyvät, pahat ja rumat? Clint Eastwood priimakunnossa ja musiikit kohdillaan. Se sai minut inspiroitumaan kirjoittamaan tämän aiheen hiilihydraateista.

Hiilarit – sana, joka saa monen terveysintoilijan ihon kananlihalle. Yhdessä rasvan kanssa hiilihydraatit ovat kovan keskustelun alla ja mielipiteitä on suuntaan jos toiseen. Onko tämä parjattu ruoka-aineryhmä sittenkään niin paha? Voisiko olla, että se on vaan ruma ankanpoikanen, joka on väärin ymmärretty. Ehkäpä saamme siitä hyvänkin pienellä ymmärryksellä. Hypätäänpä hiillareiden maailmaan.

Laadulla on merkitystä

Hiilihydraattien laatuun on syytä panostaa mikäli aikoo tästä ruoka-aineryhmästä hyötyä. On suuri ero antaako keholle suoria sokereita vai pitkäketjuisempia sokeriyhdisteitä. Hiilihydraatteja ovat mm:

Suorat sokerit: kuten sokeri, siirappi, hunaja ja ruoko- ja juurikassokerit. Nämä imeytyvät soluihin nopeasti.
Tärkkelys: peruna ja bataatti ovat tunnetuimmat tärkkelystä sisältävät kasvit. Nämä imeytymät hitaammin kuin suorat sokerit elimistöön.
Kuidut: kaikissa kasviksissa, marjoissa ja juureksissa. Kuituja on monia eri lajeja, mm: ligniinit (karheat kuoriaineet), hemiselluloosa, pektiinit, selluloosa, ja kumit (marjoissa & hedelmissä).

Sanotaan, ettei ole olemassakaan välttämättömiä hiilareita. Usein viitataan eskimoihin ja muihin pohjoisen alkuperäiskulttuureihin, joissa hiilihydraatteja ei ole juuri käytetty. Erityisen pahana terveyspiireissä pidetään hiilihydraatteja, joista voimme mahdollisesti saada diabeteksen. Tässä kuitenkin muutamia ominaisuuksia, joita hiilihydraatit voivat tarjota.

HYVÄT

– Suolistobakteerit hyötyvät
– Serotoniinia muodostetaan hyvin hiilareista
– Nopeuttaa aineenvaihduntaa
– Energian tuotantoon
– Voi alentaa stressihormoni kortisolia (nostamalla serotoniinia)

Tähän listaisin itse seuraavat:
– kaikki juurekset
– marjat
– gluteenittomat viljat oikein käsiteltynä (ei välttämätön)
– valkoinen riisi (kurkkaa alle)
– hunaja (kurkkaa alle)
– hedelmät kohtuudella

Valkoinen riisi on listalla sen takia, koska siitä uupuu kuoriosan fytiinihappo, joka voi estää tärkeiden ravinteiden imeytymisen. Sen takia itse käytän nykyisin voimakkaan fyysisen kuormituksen jälkeen mieluummin valkoista riisiä. Passiiviselle ihmiselle se ei välttämättä ole sen parempi kuin mikään muukaan valkaistu tuote. Hyvä huomio on, kuinka Japanissa ennen länsimaalaisia vaikutteita diabetestä on ollut alle 3 % koko väestöstä. Tämä siitä huolimatta, että valkoinen riisi kuuluu päivittäiseen ruokavalioon lähes jokaisella japanilaisella.

Hunaja on mielestäni yksi luonnonihmeistä. Alkuperäiskansat ovat käyttäneet hunajaa ympäri maailmaa ilman verensokeri / diabetes ja muita länsimaalaisia sairauksia. Väärinkäytettynä, passiivisella elämäntavalla se voi aiheuttaa haasteita. Hunaja sisältää paljon muutakin kuin sokereita, joten on tärkeää katsoa muutakin kuin pelkkiä yksittäisiä ravintoaineita.

PAHAT

– Voi rakentaa rasvakudosta liiallisesti nautittuna
– Voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä
– Iho-ongelmia
– Hiivaongelmia suolistossa
– Rasvaksi varastoituneet hiilihydraatit voivat olla takana kolesteroliongelmissa

Tähän listaisin itse seuraavat:
– valkaistut viljatuotteet
– sokeri
– sokeroidut tuotteet
– pitkälle prosessoidut tuotteet
– karkit & sipsit & makeiset

RUMAT

– Elimistön nopeutunut vanheneminen – liian korkea insuliinitaso
– Mielialaheilahtelut – epätasainen verensokeri – ärtyneisyys yms.
– Heikentynyt keskittymiskyky on samoin seurausta epätasaisesta verensokerista

Tähän listaisin kaikki yläpuolella olevat, jos niitä käytetään liiallisia määriä, yhdistettynä passiiviseen elämäntapaan.

Tässä muutamia esimerkkejä. Hiilihydraateilla on paikkansa. Erityisesti jos olet stressaantunut, treenaat kovaa tai olet muuten kovassa kuormituksessa elämässäsi (työ/parisuhteet yms.), niin hiilihydraatit voivat auttaa palautumisessa ja mielialan hyvänä pitämisessä.

Jos sinulla on seuraavia tekijöitä, ehkä olisi aika lisätä hiilareita lautaselle:

– Ärtyneisyys
– Huono palautuminen treeneistä
– Heikentynyt libido
– Vaikeuksia nukahtaa

Kertauksena

Hiilarit voivat auttaa kuormituksessa.
Vähähiilihydraattisuus auttaa ylimääräisistä kiloista pääsemisessä.
Keho mukautuu, mukaudutaan mekin uusiin tarpeisiin.
Meillä suositaan perunaa, bataattia, kvinoaa, hirssiä, juureksia, marjoja, hunajaa sekä kaikenvärisiä kasviksia.

Itselläni pieni hiilihydraattien lisäys on antanut jälleen mukavasti potkua tehokkaisiin jumppatuokioihin. Myös uni ja mieliala ovat parantuneet vuosien hiilarirajoituksien jälkeen. On sanomattakin selvää, että moni hyötyy vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, ennen kaikkea jos elämäntapa on passiivinen ja ylipainoa on kertynyt. Mutta liian pitkään rajoittamalla hiilareita ja samalla kuluttaen elämänvoimaansa, yhtälö ei välttämättä kanna kauas. Kuulostele omaa tilaasi ja ole rehellinen jaksamisellesi. Meidän ei tarvitse seurata mitään tietynlaista suuntausta vaan sen takia, että jokin ideologia niin sanelee. Monesta ravintosuuntauksesta on suunnattomasti hyötyä, ainakin niin kauan kuin ne toimivat työkaluina ehdottomuuksien sijaan. Toivottavasti tästä oli sinulle hyötyä. Jatketaan tasapainoiluja.

Kurkkaa myös ensimmäinen Kysy & ajatus osio.

Luonnollisesti blogin sponsorina toimii Biomed

Haluaisitko nauttia lomafiiliksestä vaikka joka päivä? – Näin hengität itsesi rennoksi ja pääset eroon kiireen tunteesta

Kesäaika suo useimmille meistä uudenlaista vapautta loman muodossa. Miten tarkkaan sinä olet ohjelmoinut ja aikatauluttanut oman tai perheesi loman? Vai oletko kenties ajatellut sallia itsellesi vapauden tehdä mitä kehomielesi kulloinkin kaipaa – ainakin osan ajastasi?

Nykyihmisen mieli, keho ja hermosto kaipaa kipeästi tyhjää, toimetontakin aikaa, rentoutumista ja rauhoittumista. Sekä myös sellaista rentoa ja inspiroivaa tekemistä, josta itse nauttii. Jos me lomallakin suoritamme hampaat irvessä erilaisia projekteja tai paahdamme täysillä paikasta ja tapahtumasta toiseen, emme anna parasympaattiselle hermostollemme mahdollisuutta aktivoitua.

Arvioidaan, että nykyään olemme vuorokausisyklissämme suurimman osan ajasta sympaattisen eli stressihermoston aktiivisuudessa. Elimistön kuuluisi luonnollisesti päästä parasympaattisen eli rauhoittavan ja korjaavan hermoston aktiivisuuteen joka ilta ennen nukkumaan menoa.

Erilaisten sykevälivaihtelumittausten avulla on kuitenkin havaittu, että isolla osalla työikäisistä ihmisistä näin ei tapahdu. Sympaattinen stressireaktio ei rauhoitu, vaan se seuraa myös yön tunneille, joten ei mikään ihme, että niin monella on haasteita unen laadun, unettomuuden ja päiväväsymyksen kanssa.

Hektisen työssäolokauden jälkeen kehomieli kaipaa kipeästi päästä vapaalle, irtautumaan stressistä. Miten se sitten voisi tapahtua? Itse ajattelen, että jokaisella meistä on omat tapamme ”relata”. Tärkeää tässä rentoutumisessa on nimenomaan se, että päästämme vagushermommekin lomalle.

Vagus- eli kiertäjähermo on parasympaattisen hermostomme tärkein osa, joka vastaa tärkeiden elinten, kuten sydämen, rauhoittumisesta. Vagushermon aktiivisuus on myös läheisesti yhteydessä hyvin toimivan ruoansulatusjärjestelmän ja immuunijärjestelmän sekä tasapainoisen hengityksen kanssa.

Mitkä ovat sinun tapasi päästää vagushermo lomalle?

Periaatteessa helpoin tapa saada elimistö parasympaattiseen rauhoittumisen tilaan on niinkin yksinkertainen kuin omaan hengitykseen keskittyminen. Jos tätä ei ole koskaan kokeillut, saattaa se olla aluksi hieman haasteellista. Hengityksen kuuntelu vaatii pienen pysähtymisen hetken itsensä äärelle, mutta hengitystä voi kuunnella myös tehdessään jotakin muuta, esimerkiksi venytellessä tai vaikkapa ruokaa laittaessa.

Kokeile tätä harjoitusta:

Asetu selinmakuulle polvet koukussa ja jalkapohjat alustalla. Voit halutessasi pitää käsiä vatsan päällä, navan seudulla.
Kuuntele aluksi hengitystäsi juuri niin kuin se sillä hetkellä tapahtuu. Mitä voit havaita oman hengityksesi rytmistä ja nopeudesta – mitä se kertoo sinulle tämänhetkisestä olotilastasi? Missä kaikkialla huomaat hengitysliikkeen? Hengitys voi kertoa stressireaktiosta, tällöin hengitys on usein nopeaa, pinnallista, ja sisäänhengitys on paljon korostuneempi kuin uloshengitys. Lisäksi uloshengityksen jälkeinen tauko voi puuttua kokonaan.
Hengitä nenän kautta sisään, ja anna sisäänhengityksen aikana ilman virrata alas vatsanpohjaan saakka, tällöin vatsa hieman kohoaa ja saatat myös huomata rintakehän hieman laajenevan. Kun uloshengitys (nenän tai suun kautta) alkaa, salli kehosi laskeutua alustaa vasten samalla, kun ilma virtaa omalla painollaan kehosta ulos. Mitä useamman hengityssyklin teet tällä tavoin, alat huomata, että uloshengityksen jälkeinen tauko pitenee aivan itsestään. Ei ole mitään kiirettä hengittää sisään, mikä on hengityksessä aktiivisempi vaihe.
Kun hengittelet muutaman minuutin tällä tavalla, pystyt pelkästään jo hengityksen avulla aktivoimaan vagushermon rauhoittavat vaikutukset kehossasi, mielessäsi ja tunnetasolla. Pelkästään hengittämällä näin, sinulla on mahdollisuus lopettaa kiireen tunne tästä hetkestä.

Tässä vielä muutamia kysymyksiä sinulle:

Jos rauhoittuminen on sinulle tärkeää, niin minkä vuoksi? Mitä haluat sillä saavuttaa?
Millaisia keinoja sinulla jo on itsesi ja kehosi rauhoittamiseen?
Millaisista keinoista olet kiinnostunut, mutta et jostakin syystä ole vielä voinut niitä kokeilla?
Mitä uutta olisit valmis kokeilemaan, jo tänään?

Kiire ja keskittymiskyky – suomalaisten työajasta peräti viidennes kuluu sähläämiseen

Tuntuuko kiire sinusta voimaannuttavalta vai kuormittavalta? Syyt eivät löydy siitä, kuinka paljon teemme, vaan siitä, miten ja miksi teemme. Miten kiire vaikuttaa keskittymiskykyysi?

Uusissa stressitutkimuksissa on havaittu, että kehomme ei reagoi kaikkeen kiireeseen samalla lailla, vaan hallinnan tunteemme on ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnillemme kiireen keskellä. Oleellista tasapainollemme on se, tuntuuko kiireisyys mielessämme myönteiseltä vai kielteiseltä. Jos kiire tuntuu omalta valinnalta ja voimaa antavalta, se ei kuormita kohtuuttomasti kehoa ja siitä pystyy palautumaan. Tällöin olet löytänyt sisäisen ohjauksesi, motivaatiosi ja halusi toteuttaa asioita. Jos taas tuntuu, että kiire on kuormittavaa ja painostavaa ja että siihen ei pysty itse vaikuttamaan, se on pidemmällä aikavälillä haitallista ja sairastuttavaa.

Ongelmallisessa kiireessä on kyse sisäisen hallinnan tunteen menettämisestä, ajelehtimisen tunteesta ja jatkuvasta innottomuudesta. Kun meillä on tunne siitä, että joku töissä, kotona tai harrastuksissa odottaa meiltä koko ajan jotakin, johon pyrimme reagoivasti vastaamaan, syntyy haitallista kiirettä. Tämä on pitkällä aikavälillä kehoa kuormittava ja ikääntymistä vauhdittava olotila. Sisäisen hallinnan tunteen vuoksi moni voi tehdä paljon töitä ilman, että se on uuvuttavaa.

Tutkija Marko Kesti sanoo , että suomalaisten työajasta peräti viidennes kuluu sähläämiseen. Kesti on laskenut, että yritysten liikevaihtoa voitaisiin kasvattaa miljardeilla euroilla, jos tämä sähellys vähenisi edes hieman. Tutkimusyhtiö Basex julkaisi vuonna 2005 samansuuntaisen laajan selvityksen, jonka mukaan tietotyötä tekevien työajasta menee päivittäin jopa 2,1 tuntia toissijaisiin keskeytyksiin ja häiriöihin.

Niin sanottu ”multitasking” eli monen asian tekeminen yhtä aikaa ei säännöllisenä toimintatapana tee hyvää aivoillemme eikä kehollemme. Jos monen asian tekeminen yhtä aikaa on pääsääntöinen toimintatapa työpaikalla, myös työnantaja häviää, sillä työntekijästä tulee keskittymiskyvytön ja vuorovaikutuksessaan levoton. Emme pysty keskittymään moneen asiaan kerrallaan, vaan tällöin vain hajotamme keskittymisemme ja vaihdamme tiuhaan ajattelumme kohdetta. Organisaatioiden tulisi herätä suojaamaan työntekijöitään liialliselta määrältä keskeytyksiä ja samanaikaisia tehtäviä.

Keskittymiskykytaidot tulevat olemaan tulevaisuuden johtamisen teemoja. Mielen keskittämistaidosta ennustaa hittiä muun muassa menestyskirjailija Daniel Goleman viimeisimmässä kirjassaan Focus – The Hidden Driver of Excellence (2013). Goleman jakaa keskittymiskyvyn kolmeen osaan: sisäiseen (tietoisuus itsestä), toisiin ihmisiin suuntautuvaan (ihmissuhteet ja empatia) ja ulkoiseen maailmaan (työ ja yhteiskunta) ja sanoo, että muodostaaksemme hyvän elämän tarvitsemme keskittymistaitoa kaikilla näillä kolmella alueella. Taito keskittää mieltä yhteen asiaan on kaikkien huippusuoritusten ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edellytys.

Tietoisuustaidot ja mindfulness harjoittavat juuri mielen keskittämistä. Asioiden tekeminen päivän aikana hyvin lyhytjänteisesti, kuten sähköpostin, puhelimen tai sosiaalisen median jatkuva vilkuilu töiden ohessa, vie meitä kauemmas taidosta pitää mieli keskittyneenä tiettyyn asiaan ja opettaa aivomme ja samalla koko fysiologiamme levottomaksi ja rauhattomaksi.

Paradoksaalisesti kiireen väheneminen ei tarkoita, että ei enää saataisi yhtä paljon aikaiseksi. Kiirettä vähentämällä toiminta paranee, saadaan aikaan enemmän tulosta ja niitä asioita, mitkä ovat kannattavia. Monet johtamisen ammattilaiset sanovat menestyneiden ihmisten salaisuudeksi taidon keskittyä vähemmillä työtunneilla oikeiden asioiden tekemiseen. Mielen ja kehon tasapainottumisen huomioiva johtamiskulttuuri voi näkyä käytännössä erityisesti liian kiireen ja siitä syntyvän stressaantumisen aiheuttaman turhan tekemisen, hosumisen ja virheiden vähenemisenä.

Pidemmällä aikavälillä tasapainoisemman työympäristön luominen näkyy myös sairauspoissaolojen vähenemisenä. Tasapainottuminen parantaa terveyttä ja vähentää sairastumista. Sekä lyhyet että pitkät sairauspoissaolot sisältävät paljon ja jopa pääosin sellaista, mihin ihminen pystyy elintapavalinnoillaan vaikuttamaan. Haitallisen kiireen ja stressin vähentämisen tulokset voivat näkyä hyvin moninaisilla ja merkityksellisillä tavoilla.

7 tapaa parantaa viestintääsi ihmissuhteissa

Ihminen on sosiaalinen olento, jonka perustarve on tuntea yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa. Koska jokaisella on omanlaisensa tarpeet ja vielä omanlaisensa tapa ilmaista niitä, on tehokas ja toimiva kommunikointi välttämätöntä hyvän ihmissuhteen ylläpitämiseksi. Tässä sinulle 7 tapaa parantaa omaa viestintääsi, joilla vähennät stressiä sekä konflikteja ihmissuhteissasi.

1. Opettele olemaan hiljaa paikoillasi

Anna keskustelukumppanisi jakaa tunteensa ja ajatuksensa sinulle keskeytyksettä. Yritä asettua hänen asemaansa ymmärtääksesi häntä paremmin. Yrittämällä ensin ymmärtää et ainoastaan saavuta paremmin ymmärtämisen hyötyjä, vaan huomaat myös itse tulevasi paremmin ymmärretyksi muiden tahoilta.

2. Opettele olemaan aktiivinen kuuntelija

Ole oikeasti kiinnostunut siitä, mitä toinen ihminen sinulle kertoo. Älä vain esitä kuuntelevasi, koska silloin kumpikaan osapuoli ei hyödy. Kuuntele ajattelematta sitä, mitä voisit vastata. Saadaksesi lisää tietoa tai selvyyttä asiaan, kysy rohkeasti. Hyvät kysymykset rohkaisevat parempaan kommunikaatioon ja voivat keventää tunnelmaa vaikean asian äärellä.

3. Ilmaise kuunnelleesi toisen tuntemuksia

Yritä kertoa keskustelukumppanillesi omin sanoin se, mitä hän on juuri sinulle kertonut. Kun kertaat tai ilmaiset kuulemasi asian uudella tavalla toiselle, näytät kuunnelleesi tarkasti ja olevasi läsnä tilanteessa.

4. Ole kärsivällinen

Vältä keskustelukumppanisi keskeyttämistä ja odota, kunnes hän on sanonut sanottavansa. Jos hän ei ole valmis kuuntelemaan, viestiäsi ei tulla kuulemaan, vaikka kommunikoisit kuinka hyvin.

5. Älä puhu toisen päälle

Jos toinen keskeyttää sinut, älä ärsyynny vaan rentoudu. On turhaa yrittää puhua toisen päälle tai valittaa siitä, kuinka et itse ikinä keskeytä. Kun olet kohtelias ja annat toisen puhua, hänen pitäisi lopulta tehdä samoin. Jos hän ei kuitenkaan tee niin, huomauta, että hän häiritsee kommunikointia sillä, ettei ota sinun suunvuoroasi huomioon.

6. Auta myös toista tulemaan aktiiviseksi kuuntelijaksi

Voit auttaa keskustelukumppaniasi kehittymään kuuntelijana kysymällä ymmärsikö hän sinun sanomasi. Pyydä häntä siis kertomaan, kuinka hän ymmärsi sen, mitä sanoit. Jos hän ei näytä käsittävän sanomaasi, puhu siitä, kunnes olette samalla aaltopituudella.

7. Älä pelkää pitkiä hiljaisia hetkiä

Ihmisten väliseen kommunikointiin kuuluu paljon muutakin, kuin puhuttuja sanoja: katseita, eleitä, asentoja. Hiljaisten hetkien aikana on mahdollista kommunikoida yllättävän paljon. Harmittavaa on, että useissa tilanteissa hiljaisuus on pikemminkin epämukavaa, ja saa olomme epävarmaksi. Älä silloin ylianalysoi tilannetta ja toista ihmistä, vaan yritä rentoutua ja pysy aktiivisena kuuntelijana. Jotkut ihmiset tarvitsevat hiljaisuutta kerätäkseen ajatuksensa ja tunteakseen olonsa turvalliseksi.

Lähde: mindbodygreen

Kilpirauhasen hoito on solujen hienomekaniikkaa

Blogi on mainosyhteistyö Biomedin kanssa. Biomed on kustantanut Petran itsehoitokokeiluun liittyvät TH Intensive -valmisteet, lääkärikonsultoinnin ja laboratoriokokeet, joilla seurataan kilpirauhasarvojen kehittymistä. Petra on tuottanut sisällön omien kokemustensa perusteella itsenäisesti eikä Biomed puutu tekstisisältöön.

Muutos tapahtui vapun jälkeisenä sunnuntaina. Kyllä, osaan sanoa ajankohdan tarkalleen. Tuntui kuin olisi ollut vuosia nukkumassa ja yhtäkkiä herännyt pirteänä. Tässä kohtaa ihmiskoetta oli kulunut kuukausi. Muutos kuulostaa ehkä hieman dramaattisemmalta kuin oikeasti on, mutta vuosien sumupilven jälkeen pienikin selkeys tuntuu juhlalta.

Asioiden tekeminen ja hoitaminen ei ahdista, sitä vain tekee tyynesti yhden kerrallaan. Ei minua ole työnteko ahdistanut, vaan pelko ettei jaksa. Koska jos ei jaksa, ei pärjää. Halu tehdä on ollut aina kova ja innostun kuin pikkulapsi uusista asioista. Usein on kuitenkin joutunut lupaavan alun jälkeen joutunut jättämään hommat kesken kun voimat ovat loppuneet. Ihmiset alkavat pitää epäluotettavana ja se nakertaa entisestään huonoa itsetuntoa. Mieli haluaa enemmän kuin keho pystyy.

Tila on edennyt vuosien mittaan kuin köynnös, joka hitaasti kiertyy puun ympärille ja puristaa elämää ulos sentti kerrallaan. Voimat vähenevät ja oireet lisääntyvät pikkuhiljaa kunnes ollaan siinä tilanteessa, ettei pysty enää elämään täysipainoisesti. Työnteko, opiskelu ja sosiaalinen elämä kärsii ja nakertaa itsetuntoa lisää. Kuvitellaan tilanne, jossa koomapotilas kuulee ja ymmärtää kaiken mitä ympärillä tapahtuu. Olet oman kehosi vanki. Sisäinen maailma on täysin sekaisin, mutta se ei välttämättä näy ulospäin.

Tilannekartoitus lääkärin kanssa on vielä kesken, mutta toista kautta tuli ilmi että minulla on matala-asteinen tulehdus (inflammaatio). Lääkärini mielestä tulehdus on monen vakavan sairauden alkusyy ja on epäillyt tilaa minulla jo aikaisemmin. Kehossa kroonistunut tulehdustila tekee pikkuhiljaa tuhojaan kudoksissa ja alkaa ennen pitkää aiheuttaa isompia ongelmia. Mitä ongelmat ovat vaihtelee yksilöiden välillä. Minulta piippasi kilpirauhanen ja kohdunkaulasta löytyi solumuutoksia.

Matala-asteisesta tulehduksesta kirjoitetaan hyvin syyllistävästi, eli sitä pidetään epäterveellisistä elämäntavoista johtuvaksi, itseaiheutetuksi tilaksi. Tulehdus yhdistetään usein korkeaan kolesteroliin, kohonneeseen verenpaineeseen ja korkeaan verensokeriin. Pahana kehon tulehduttajana pidetään rasvakudosta.

Olen ollut aina normaalipainoinen, harrastanut aktiivisesti liikuntaa viisivuotiaasta saakka ja omannut muutenkin perusterveet elämäntavat. Tilanne tuntuu hieman hämmentävältä, mutta toisaalta helpottuneelta. Vyyhti alkaa aueta ja asiat selvitä.

Olo on ollut pirteämpi kuin vuosiin. Päiväni ovat pidentyneet, koska jaksan paljon enemmän. Pää toimii paremmin, tuntuu että pystyn ajattelemaan selkeämmin ja muistamaan hieman enemmän. Palelee ja itkettää puolet vähemmän. Hiukset ovat paksuuntuneet, eivätkä ole jatkuvasti takkukasoista mykkyrällä. Seuraan innostuneesti kehossani tapahtuvia muutoksia.

Tärkein opetus on ollut, että luota mitä sisäinen ääni sanoo. Kuuntelin sydäntäni ja tiesin ettei minulla ole kaikki hyvin vaikka muut eivät siihen uskoisikaan. Kohdatessani vähättelyä, piti päättää olla sinnikäs ja selvittää homma loppuun asti.

– Petra

Näin itsehoitokokeiluni alkoi.

Sarjan edellinen kirjoitus

Lue lisää TH-Intensivestä täällä.

Huom! TH-intensive saattaa lisätä tyroksiinin vaikutusta, joten yhteiskäyttö ainoastaan lääkärin valvonnassa. Vakavissa kilpirauhasongelmissa käänny aina lääkärin puoleen.

Onko elämässäsi tilaa sinulle?

Tila on yksi merkityksellisimmistä asioista ihmisen elämässä, joskin se on yksi vähiten huomioituja. Kuuntele alta muutama ajatus siitä mitä kaikkea tila voi elämässäsi tarkoittaa ja mihin se tai sen puute voivat vaikuttaa.

https://soundcloud.com/aarolof/onko-sinussa-tiaa

Kun kehossa on tilaa, se on sopivan rento ja joustava. Kun ympäristössä on tilaa, koemme vapautta liikkua fyysisesti sekä henkisesti. Kun mielessä on tilaa, ajatukset eivät kulje yhtä ja samaa puristuvaa rataa. Kun ihmissuhteissa on tilaa, osalliset tulevat nähdyiksi sellaisina kuin ovat ja ihmissuhteella on tilaa elää ja muuttua.

Kun kodissa on tilaa, myös asukas kokee olonsa siellä laajentuvaksi ja rennoksi. Kun uskomuksissa on tilaa, uudet asiat ovat mahdollisia. Kun minäkuvassa on tilaa, voimme kehittyä ja muuttua. Kun elämässä on tilaa uudelle, olemme avoimia. Kun meissä on emootionaalisesti tilaa, voimme kohdata elämän eteen tuovia tilanteita heilumatta tunteiden tuulissa. Kun meissä on tilaa, olemme luonnostaan kykenevia spontaaniuteen. Kun meissä on tilaa itsellemme, meissä on tilaa myös toisten kohtaamiselle. Kun meissä on tilaa, kykenemme havaitsemaan enemmän. Ja kun meissä on tilaa, kykenemme vastaanottamaan sen mitä elämä meille antaa.

Tila mahdollistaa sen, että voimme kohdata tämän hetken sellaisena kuin se on. Samoin se mahdollistaa sen, että voimme oppia uutta sekä nähdä menneisyyden uusin silmin.

Mille elämäsi osa-alueelle tila olisi tällä hetkellä tervetullut?