Sivu 365 – Hidasta elämää

Mitä menestys tarkoittaa Sinulle?

Olipa kerran aika, jolloin puhelinnumerot etsittiin paperisesta puhelinluettelosta ja televisio-ohjelmat tallennettiin videokaseteille. Tuohon aikaan mediajulkisuus oli varattu ”julkisuuden henkilöille”.

Jo tuolloin laulajat ja elokuvatähdet pyrkivät näyttämään mediassa itsestään parhaat puolet, myydäkseen ympärilleen rakennettua unelmaa. Unelmaa täydelliseltä vaikuttavasta elämästä, joka oli useimmille saavuttamattomissa.

Sitten kaikki muuttui. Internet tuli koteihin. Sosiaalinen media imaisi ihmiset sisäänsä ja sai meidät tuijottamaan pieniä ruutuja, joiden kautta tirkistelemme toistemme elämää.

Ulospäin täydelliseltä vaikuttava elämä ei ole enää vain filmitähtien etuoikeus. Sosiaalinen media on tuonut ”oman elämän tähteyden” jokaisen ulottuville.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin suomalaiset tyytyivät vertailemaan itseään naapureihinsa. Sosiaalinen media kun mahdollistaa oman elämän vertailun näppärästi lähes kenen tahansa elämään! Facebook-kaverit ovat oikeastaan nykyajan naapureita.

Selatessamme Facebookin uutisvirtaa vertaamme omaa elämäämme helposti toisten julkaisemiin huippuhetkiin. Miten se onkin niin, että joku on aina matkalla jossain mielenkiintoisessa paikassa ja me kökötämme samaan aikaan kotona tai työpaikalla.

Muiden elämä saattaa vaikuttaa lähes täydelliseltä verrattuna omaamme jos erehdymme vertaamaan omaa takahuonettamme toisen julkisivuun. Kuva ei ole kokonainen. On varsin helppo unohtaa, että jokaisella on oma taistelunsa taisteltavana.

Vertailun kulttuuri on omiaan synnyttämään perfektionismia ja kroonista tyytymättömyyttä. Perfektionistin mielestä asioiden pitäsi olla aina hieman paremmin kuin ne ovat. Perfektionistiselle mielelle mikään ei riitä. Aina on lisää tavoiteltavaa.

Mitä menestys tarkoittaa Sinulle?

Kaikki kuluttamasi media ohjelmoi alitajuntaasi. Siksi ison kuluttajamarkkinoilla toimivan yrityksen markkinointibudjetti voi olla useita miljardeja euroja vuodessa. Alitajuntasi muodostamat mielikuvat vaikuttavat valintoihisi.

Internetin monet sivustot kertovat jatkuvasti millaista elämäsi voisi olla. Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Harmi vaan, että meillä kuolevaisilla ei ole sen enempää aikaa vuorokaudessamme kuin ennenkään.

Jokainen meistä haluaa menestyä ja kokea elämässään merkityksellisyyttä. Menestys on määritelty tavoitteiden onnistuneeksi saavuttamiseksi. Se on siten hyvin henkilökohtainen asia ja riippuu omista elämäntavoitteistasi.

Sinun olisi hyvä olla tietoinen siitä mitä oikeasti haluat. Mitä menestyminen tarkoittaa juuri sinulle?

Et voi saavuttaa sellaista mitä et määrittele. Jos et itse määrittele menestystä itsellesi, niin media, yhteiskunta tai vaikka vanhempasi voivat täyttää mielesi epämääräisillä haavekuvilla siitä, mitä sinun tulisi tavoitella menestyäksesi.

Jos et tiedä mitä haluat elämältä, saatat jatkuvasti kokea riittämättömyyden tunnetta ja kroonista tyytymättömyyttä kun ”et ole vielä tarpeeksi menestynyt”. Silloin päädyt jahtaamaan omaa häntääsi.

Monesti et ole täysin tietoinen miksi sinun pitäisi tehdä kaikkia niitä asioita, joita sinun mielestäsi pitäisi tehdä. Usein sisäiset vaatimukset ja odotukset nousevat menneisyydessä tapahtuneista mielesi ohjelmoinneista, eivätkä tietoisesta päätöksestäsi tässä hetkessä.

Jos et tiedä mitä menestys tarkoittaa sinulle, voi tuntua, että mikään tekemäsi ei ole koskaan tarpeeksi. Jos et tiedä mitä haluat, saatat vertailla itseäsi muihin ja tuntea riittämättömyyttä kun et tunne olevasi niin hyvä mitä haluaisit olla. Jo muinaiskreikkalaisten tärkein ohje oli ”tunne itsesi”.

Tällä informaatiotulvan aikakaudella on tärkeää, että tunnistat mikä sinulle on arvokasta. Jos et osaa erotella olennaista epäolennaisesta, saatat kahmia elämääsi niin paljon tehtäviä, ettei aikasi millään riitä kaikkeen. Kuulostaako tutulta? Kiire ja stressi seuraavat vanavedessä kun vapaahetket täyttyvät touhuamisella.

Olemme valmiita menemään monelle mutkalle yrittäessämme miellyttää muita. Jos et itse tiedä mikä sinulle on tärkeää, annat muille vallan päättää sen puolestasi. Jos asetat muiden prioriteetit aina ennen omiasi, niin huomaat maailmasi pian täyttyvän ahdistavista asioista, joita sinun ”pitäisi” tehdä.

Pysähdy hetkeksi. Kysy itseltäsi mitä menestys tarkoittaa sinulle. Mikä on sinulle aidosti tärkeää? Tähän kysymykseen et tule löytämään vastauksia sosiaalisesta mediasta, vanhemmiltasi tai puolisoltasi. Tähän kysymykseen vain sinä voit vastata. Valta omaan elämääsi on sinulla itselläsi kun vain uskallat käyttää sitä.

Vinkki: määrittele menestyminen itsellesi siten, että se on ulottuvillasi jatkuvasti. Luovu täydellisyyden tavoittelusta.

Välittäjäaineet ja terveys: asetyylikoliini

Terveyttä voi tarkastella monesta eri vinkkelistä. Voimme ottaa vitamiinit, kivennäisaineet ja mineraalit käsittelyyn. Tarkastelemme nykyisin paljon kehoa hormoneiden toiminnoista käsin. Immuniteetti on yksi teema mikä monia kiehtoo, suolistosta puhumattakaan. Nämä kaikki ovat mielestäni äärimmäisen hienoa työkaluja joita voi ja kannattaa käyttää mikäli oma terveys kiinnostaa pintaa syvemmältä. Eräs teema mikä on vielä saanut vähemmän huomiota on aivojen välittäjäaineet. Tarkastelen tässä neljää päävälittäjäainetta.
Ensimmäisen osan voit lukea TÄÄLTÄ
Toisen osan voit lukea TÄÄLTÄ

Asetyylikoliini

Jos katson omaa elämääni taaksepäin, asetyylikoliini on ollut monessa elämänvaiheessa minun hallitseva puoleni, vaikkakaan en ole osannut sitä niin nimetä. Asetyylikoliini yhdistetään alpha-aaltoihin ja sen piirteisiin kuuluu mm. maailmankatsomus, joka koetaan tunneaistien kautta. Ajatuksissaan nopea ja toiset huomioiva, samoin kuin asetyylikoliini on luova ja joustava persoona. Parhaimmillaan tämä välittäjäaine ilmenee intuitiivisena ja innovatiivisena, joka nauttii ajatustenvaihdosta, sekä innostuneisuudesta toisten kanssa. Yleensä artistit, kirjoittajat ja näyttelijät saattavat olla asetyylikoliinin ilmentäjiä. Myös sosiaalisuus ja ystävien tapaaminen on korkealla arvostuksessa näillä henkilöillä.

Pahimmillaan tämä piirre voi johtaa liialliseen uhrautumiseen muiden puolesta, yleensä oman terveyden kustannuksella. Liian paljon tätä välittäjäainetta voi antaa mielikuvan, että maailma käyttää sinua hyväkseen ja pahimmillaan siitä seuraa vetäytyminen ja yksinäisyys. Liian vähän tätä välittäjäainetta voi taas johtaa muistin heikkenemiseen ja heikentyneeseen aivojen toimintaan.

Tasapainottaminen

Jos sinulla on liian vähän tätä kyseistä välittäjäainetta, voit lähteä sitä helposti korjaamaan. Yksi tärkeimpiä aineista siihen on koliini, joka on äärimmäisen isossa roolissa kognitiivisiin taitoihin, sillä se vaikuttaa aivojen toimintaan merkittävästi. Koliini on rakennusaine ja suoja-aine ja se voidaan luetella tärkeisiin rasvoihin. Koliini on tärkeä ainesosa esimerkiksi Alzheimeriin ja moniin aivorappeutumasairauksiin.

Nauti siis koliinia mm. kananmunan keltuaisista, lihasta, maksasta, kalasta, manteleista, avokadoista ja muista rasvaisista aineksista, jotka tietenkin kannattaa valita mahdollisimman laadukkaista lähteistä, mikäli moiseen on mahdollisuus. Monet ihmiset aloittaessaan dieetin vähentävät rasvaisten ruokien syöntiä, samalla pienentäen omaa koliinin saantiaan. Tämä voi pitkään jatkuessaan johtaa asetyylikoliinin puutostiloihin. Jos kaipaat rasvaisia ruokia, niin yksi selitys sille voi olla, että sinulla on liian vähän asetyylikoliinia.

Hyvä aamiainen joka tukee asetyylikoliinin tuotantoa voisi olla esim. 3 munaa, muutamia manteleita sekä parsakaalta sekoitettuna. Jos olet terve, niin sinun pitäisi pystyä tuottamaan riittävästi asetyylikoliinia, mikäli syöt laadukkaita rasvan lähteitä. Kuitenkin joillakin ihmisillä antioksidanttilisä tai esimerkiksi fosfatidyyliseriini (rasva-aine) ja kalaöljy voi auttaa.

Elämäntyyli

Koska asetyylikoliini on erittäin sosiaalinen, ajatuksia vaihtava sekä ihmisten seurassa viihtyvä, niin parhaimpia tapoja tasapainottaa ja”nollata” aivot on vetäytyä hetkeksi omaan seuraan. Jos kaiken aikaa kulutamme voimavaroja ja välittäjäaineita, niillä ei ole mahdollisuutta palautua ja täydentää varastoja. Niinpä on tärkeää, aivan samoin kuin lepuutamme fyysistä kehoamme harjoituksen jälkeen, myös annamme aivojen palautua käyttämisen jälkeen. Munkkiluostariin ei tarvitse muuttaa, vaan päivittäinen hiljentyminen tai vetäytyminen omaan riittää vallan mainiosti. Lukeminen, ulkona kävely, jooga, meditaatio ovat loistavia tapoja uudistaa ajatuskuvioitamme sekä biokemiallisella, että myös syvemmillä tasoilla.

Koska stereotyyppinen vahva asetyylikoliini henkilö tekee päätökset tunteella ja intuitiolla on välillä hyvä ottaa logiikka ja faktat käyttöön, erityisesti päätöksissä jotka koskevat esim. omaa terveyttä. Tämä ei ole joko tai ehdottomuus vaan enemmänkin toisia tukeva lähestymistapa, jonka itse olen kokenut hyväksi omalle persoonalleni. Luottaen edelleen omiin kehon tuntemuksiin sekä samalla varmistaen ne myös järkevillä mittauksilla. Myös aerobinen kevyt liikunta ulkoilmassa tekee ihmeitä aivojen verenkierrolle, joten se on erittäin suositeltavaa. Vaikkakaan en ole löytänyt yhtään suoranaista viittausta, että inversio (=pää alaspäin) auttaisi asetyylikoliinin lisääntymisessä, niin perusjärjellä se on erittäin loogista ajatella näin, koska inversio lisää todella paljon päässä tapahtuvaa verenkiertoa. Itse olen kokenut tämän todella hyväksi tavaksi, yhdistettynä hengitykseen ja sen jälkeen tapahtuvaan luovaan työskentelyyn.

Ravinteet

Seuraavat ravinteet voivat myös auttaa asetyylikoliinin muodostumisessa:

B-vitamiinit, erityisesti B12, B5, B1
Gingko biloba
Korean ginseng
DHA (omega 3-rasvahappoihin kuuluva)
Koliini
Fosfokoliini
Fosfoseriini

Mikäli olet ihminen joka haaveilee ja unelmoi kaikenlaisista ihmeellisistä asioista, niin ehkä on aika ottaa hetkeksi logiikka käyttöön ja ruveta konkreettisesti toteuttamaan. Tämä laskee asetyylikoliinin määrää ja nostaa dopamiinin tuotantoa. Ja toisinpäin, mikäli haluat laskea dopamiinia ja nostaa asetyylikoliinia, niin ala tekemään yksin luovaa työskentelyä, sellaista mitä pystyt toteuttamaan keskeytymättömästi ja täysin hetkeen keskittyen. Hyvä tapa nostaa asetyylikoliinia on myös seuraava:

Mieti mitä tekisit jos raha ei olisi ongelma, vaan sinulla olisi kaikki fyysiset mahdollisuudet toteuttaa unelmasi.

Mitä tekisit, minne menisit ja kuinka elämäsi eläisit? Tämä harjoitus antaa mukavia fiiliksiä ja nostaa asetyylikoliinia kehossasi. Luovia hetkiä elämääsi ystävä, pysytään tasapainossa.

Luonnollisesti blogin sponsorina toimii Biomed

Luotan, siis Olen

Olen uuden elämänvaiheen edessä.

Kesän viimeisinä lämpiminä päivinä, auringon paistaessa matalalta ja kirkkaasti kuivaan heinikkoon, makaan katsellen lukemattomia sudenkorentoja. Ne leikkivät ilmassa, vaihtavat yhtäkkiä suuntaa, syöksähtelevät ja laskeutuvat välillä jalalleni, sormelleni tai vatsalleni. Olen riemuissani: tuntuu mahtavalta, että nämä kepeät, kauniit ja erikoisennäköiset pikku olennot haluavat jakaa tätä olemassaolon hetkeä kanssani. Tarkastan asian: sudenkorennon merkitys toteemieläimenä eli viestintuojana on muutos, keveys ja itsensä ja elämän näkeminen uudessa valossa.

Uskoo viestintuojiin tai ei, koen, että se, mihin tietoisesti kiinnittää katseensa muuttuu merkityksekkääksi. Kvanttifysiikka todentaa, että tietoisuutemme vaikuttaa todellisuuden järjestäytymiseen. Omassa elämässäni huomaan, että se, mihin ajatukseni ja olemiseni on tietoisesti tai tiedostamattani kohdistunut tai kiinnittynyt, määrittää kokemukseni. Mitä rennommin antaudun ajatukseen, että hommelit kyllä järjestyvät, sitä maagisemmin asiat yleensä tuntuvat loksahtavan paikoilleen.

Olen pitkään tarkastellut, miten elämäni asioissa toteutuu se, mitä pohjimmiltaan haluan. Uskallanko tehdä valintoja sen mukaan, mihin sydämeni kutsuu? Sen mukaan, mikä intuition kautta ja emootiotta tuntuu oikealta, innostavalta ja sydäntä liekittävältä. Usein myös pelottavalta ja järkiseikkoja ajatellen joskus lähes mahdottomalta.

Olen ajautunut pitkäksi aikaa pohtimismyllyn painekattilaan. Silloin mikään ei oikein ole selkeää, ja kaikki miljoona mielessäni pyörivää isompaa ja pienempää seikkaa ajautuu sotkuun keskenään. Vaikka tiedän, ettei ajatteleminen ratkaise mitään, en aina pysty olemaan vatvomatta asioita. Ja vatvomiseni lisää vatvottavan määrää. Joudun etäämmälle siitä, mitä sydämeni nyt oikein sanookaan. Silloin tietoisuuteni tuntuu rajoittuvan, pienentyvän ja keskittyvän siihen, mikä minua estää. Harvoja ovat silloin ne hetket, kun muistan olevani keskellä jonkinlaista olennaista muutosprosessia.

Miten tästä painekattilasta sitten lasketaan höyry pihalle ja palaudutaan sydämen rauhaan? Miten sydämen mukaan toimitaan?

Antautumalla ja luottamalla. Ne ovat oikeastaan sama asia. Eivät välttämättä tekoja, vaan tietoisuuden tila. Kutsun sitä rakkauden tilaksi. Tässä tilassa minulla ei ole tarvetta tietää, mistä seuraavaksi tulee fyrkkaa tai kuinka parisuhteeni jatkuu, tai on jatkumatta. Ei ole tarvetta nähdä kristallipallosta, miten elämän matka kulkee, vaan oikeastaan on vain halu hypätä seikkailun ykkösvaunuun. Silloin uskaltaudun ja inspiroidun toimimaan toisin kuin aiemmin ja koen itseäni ja elämää uudella tavalla.

Olennaisin oivallukseni luottamuksen ja antautumisen suhteen lienee, että mitä enemmän nautin olostani (joka on seurausta itseni hyväksymisestä), sitä luottavaisempi on oloni. Ja sitä ihmeellisemmin todellisuuteni järjestäytyy. Saan siis olla vaan! Ja saan valita, millaisessa tietoisuudessa olen. Suurin kysymys luottamuksen suhteen siis on, mitä sallin itselleni. Suonko itselleni luottamuksen kepeyttä ja taianomaisuutta?

Pysähdyn välillä tarkastelemaan, keskitänkö huomioni huolehtimiseen vai luottamuksen vahvistamiseen. Millaisia ajatuksia poimin mieleni poimuista? Kauhuskenaarioita vaiko ilon tunteita tuovia visioita? Vaalinko itseäni tehden sellaista, mikä lisää hyvinvointiani ja kohottaa energiaani juuri nyt? Suonko itselleni rauhaa ja luottavaisuutta kysymystenkin keskellä? Tämä ei tarkoita, etten kohtaisi kiperiä asioita. Se tarkoittaa, että saan kohdata asioita leppoisammin. (En todellakaan aina pysty tähän. Mutta luottamuksen tilan kadottaminenkin voi olla merkityksellistä.)

Tunnustelen sudenkorennon jalan kosketusta omani päällä. Hissukseen kykenen päästämään irti halustani ratkaista tai hallita asioita. Pakkomielteinen pohtiminen laantuu. Huomaan luopuvani joistakin pitkään ylläpitämistäni odotuksista sen suhteen, mitä elämässäni mielestäni pitäisi tapahtua. Haavani ja dilemmani mahtuvat luottamukseni, ydinolemukseni, laajenevan tietoisuuteni, rakkaustilani sisään. Ne suorastaan kuuluvat sinne. Ei olekaan tarvetta selvittää mitään, vapauttaa mitään, ei ymmärtää, eikä ratkaista mitään.

Kuka tietää, mitä elämä tuo. Luottamus kysyy itsensä hyväksymistä ja lempeyttä itseä kohtaan. Se pyytää kellumaan elämän päällä. Voinko avautua sille, että itse olemassaolo pitää minusta huolen?

Lähelle on joskus pitkä matka

Kun meillä on stressiä, kipuja ja ahdistusta, tai voimme jollakin muulla tavalla huonosti, mitä siinä hetkessä meille tapahtuu? Olemmeko luoneet silloin syvän kontaktin itseemme vai päinvastoin, joutuneet kauaksi itsestämme?

Uskallan väittää, että mitä enemmän ja pysyvämmin elämme stressin ja ahdistavien kehomielen tuntemusten vallassa, sitä kauemmaksi olemme ajautuneet itsestämme. Lähelle voi siis joskus olla tosi pitkä matka.

Stressimoodissa ollessamme elämme jatkuvaa taistele-pakene-jähmety –elämää. Kaikki nämä reagointi- ja toimintamallit tarkoittavat pohjimmiltaan sitä, että erkaannumme omasta kehotietoisuudestamme, itsestämme. Tämä taas saa aikaan sen, että emme ole aidosti kontaktissa niihin tarpeisiin, mitä kehoni ja mieleni pohjimmiltaan kaipaisivat. Arkinen elämämme voi ajautua sellaiselle radalle, että haemme kaikkea hyvää, onnellisuutta, elämyksiä ja materiaa itsemme ulkopuolelta.

Mitä sinä ja minä voisimme tehdä tässä tilanteessa?

Pysähdy ja kuuntele kehoasi juuri tässä hetkessä. Kehosi osaa elää vain tässä hetkessä, mutta se vaikuttuu niistä ajatuksista, kohtaamisista ja tunnereaktioista, joissa kulloinkin olet. Jos ajattelet mennyttä, kehosi elää juuri sitä tunnetta, jossa silloin olet. Jos murehdit tulevaa, kehosi tuntee pelon omalla tavallaan juuri sillä hetkellä.

Hyväksy se hetki, ajatus, tunne ja kehosi tuntemus, jossa juuri silloin olet. Vain kohtaamalla ja hyväksymällä tunnetilasi, sinulla on mahdollista päästää siitä irti.

Tunnestressin vapautumista voit edesauttaa esimerkiksi EFT:n akupunktiopisteiden naputtelulla, ihan itse tehtynä. Opit huomaamaan, miten kehosi jo osaa itsekin rauhoittua, ja miten tämä ”naputtelu” itsessään sallii kehon siirtyä rauhoittumisen moodiin, jolloin stressihormonien määrä kehossa vähenee ja siirryt enemmän parasympaattisen eli rauhoittavan hermoston puolelle.

Kysy kehomieleltäsi, mitä se pohjimmiltaan kaipaa. Kaipaako se hyväksyntää, rakkautta, lepoa, liikettä? Millaista energiaa kehosi kaipaa? Missä kohtaa kehoa huomaat tämän kaipauksen ja tarvitsevuuden? Jos jokin väri kuvastaisi tätä kaipausta, mitä se olisi? Usein väri auttaa sinua tiedostamaan tarkalleen, mistä kaipauksesta tai tarpeesta on kysymys.

Salli kehosi kokea tämä uusi voimavaratunne, mitä se kaipaa. Pelkkä tunteminen riittää tässä, tietämisen sijasta. Voit ankkuroida tämän voimavaratunteen kehoosi EFT-naputteluilla ja keskittymällä kehoosi ja hengitykseesi.

Nämä kaikki vaiheet sisältyvät kehotietoiseen EFT-prosessiin luonnollisella tavalla. Opit tiedostamaan kehoasi yhä paremmin, kun pysähdyt tunnestressien äärelle. Opit myös havainnoimaan sitä, miten juuri sinun kehomielesi luo stressireaktion ja millä tavoin kehosi kykenee päästämään stressistä irti, joskus nopeastikin. Opit huomioimaan kehomielesi tarpeita. Opit ottamaan vastuun omista tunteistasi sillä hetkellä kun niitä koet, jolloin stressisäiliösi ei pääse täyttymään. Näin voit vähentää ylivoimaisilta ja hallitsemattomilta tuntuvia tunnereaktioita arjessasi.

Opit sallimaan itsellesi hyviä asioita. Opit pääsemään takaisin kotiin, omaan kehoosi, ja kokemaan se turvallisena paikkana. Opit löytämään tarpeellisia voimavaroja itsestäsi. Opit hyväksymään itsesi ja kehosi ehdoitta. Opit hyväksymään sitä kautta myös muut kanssakulkijasi sellaisina kuin he ovat.

Lähelle ei olekaan enää niin pitkä matka.

EFT Tapping -menetelmästä ja kursseista saa lisätietoa artikkelin kirjoittajalta.

Ihan pihalla – Joogaa lenkkipolulle

Ihan pihalla – Osa 1

Suunnittelin sarjan asanoita ulkona joogaamiseen! Näitä voit yhdistää helposti lenkkipolulle. Joogaa voi tehdä lämmittelyksi, sekä palautumisharjoituksena.

Kyljen pidennys

Tuo jalat yhteen. Nosta toinen käsi ylös ja venytä kylkeä sormenpäihin asti. Anna painon siirtyä hieman vastakkaiselle jalalle. Pidennä vastakkainen sivu lantiosta sormenpäihin ja kallistu kunnes tunnet kyljessä venytyksen. Voit ensin kokeilla kohottaa päällimmäisen käden. Voimakkaampi versio on tuoda molemmat kädet ylös ja yhteen. Tunne jalkapohjat tiiviisti maassa. Toista toiselle puolelle. Voit toistaa liikettä useita kertoja ja huomata kuinka avautuminen muuttuu helpommaksi joka kerta ja asentosi syvenee. Hengitä syvään avautuvaan kylkeen ja tunne koko rankasi pituus.

Tanssija

Pehmeällä sammaleella ja maastossa liikkuminen kehittää tasapainoaistiamme. Epävakaalla alustalla on myös sopivan haastavaa harjoitella tasapainoilua. Aluksi ota kiintopiste ja kohota käsi vaakatasoon. Nappaa vastakkaisella kädellä kiinni nilkasta ja lähde kevyesti tuomaan nilkkaa ylöspäin ja kauemmaksi lantiosta. Pidä vatsan tuki yllä. Tämä asento venyttää etureittä ja lonkan koukistajaa, sekä vahvistaa pakaralihasta. Hengitä 8 syvää hengitystä ja toista toiselle puolelle.

Valokuvat: Doris Novak, Sarwayoga

6 vastalääkettä turhaan kontrollointiin ja stressaamiseen

Stressaatko jatkuvasti siitä, miten asiat sujuvat? Onko elämä täynnä huolia? Tuntuuko olo turvalliselta vasta, kun kaikki on omissa käsissäsi?

Analyyttisessa, järjen ohjaamassa yhteiskunnassa meidät on opetettu siihen, että tulee tietää, järjestää, tehdä ja saada valmiiksi. Pitää ohjat tiukasti tuntumalla ja nenä kohti maalia. Niin minäkin tein ennen: mietin tarkasti, mitä haluan ja tein kaikkeni saavuttaakseni tavoitteeni.

Sittemmin sain huomata, että jatkuva asioiden tavoittelu voi olla yksi suurimmista stressin aiheista. Jos tavoitteen saavuttamisen merkitys ohittaa tärkeydessä nykyhetken, ihminen pyrkii usein kontrolloimaan kaikkea, jotta asiat etenisivät oman suunnitelman mukaan. Ja jos matkaan tulee mutkia, stressi vain lisääntyy – enhän pääse nyt eteenpäin sitä vauhtia kuin haluan.

Ihmisen tietoinen mieli kaikessa hienoudessaan on suunnattoman rajallinen. Kun lukitsee itsensä omiin tavoitteisiinsa ja niitä varten järkeiltyihin suunnitelmiin, jää valtavasti tiedostamattoman mielen potentiaalia käyttämättä.

Takertuminen ja pakon tunne nostavat stressitasoa. Kun stressihormoni on koholla, luovuus tukkeutuu ja oppiminen vaikeutuu, jopa estyy kokonaan. Silloin tuijottaa helposti vain yhtä ainoaa ratkaisumallia eikä näe lukuisia muita vaihtoehtoja. Pakon edessäkin voi toki keksiä ratkaisuja ja saada jotain aikaan, mutta rennompana tulokset olisivat todennäköisesti parempia – ja niiden tekeminen olisi paljon hauskempaa.

Itse asetan edelleenkin ajoittain tavoitteita, mutta en enää pyri saavuttamaan niitä hinnalla millä hyvänsä. Olen alkanut luottaa suurempaan suunnitelmaan, jonka toteutuminen onnistuu parhaiten, kun en järkeile liikaa enkä ole liian itsepäinen. En enää yritä itse huolehtia kaikesta, vaan olen alkanut heittäytyä elämän flow’n vietäväksi.

Mikä auttaa päästämään irti kontrolloinnista ja löytämään elämän flow’n?

1. Ymmärrys siitä, että asioilla on aikansa ja paikkansa.

Jos jokin ei järjesty silloin ja sillä tavalla, kuin olet ajatellut, älä anna sen haitata. On paljon mahdollista, että asia tulee järjestymään myöhemmin ja ehkäpä paremmin, kuin olet osannut odottaa. Rauhoittava on myös se ajatus, että joskus jotkut asiat tulevat tiensä päähän, harvat kestävät ikuisesti. Kaikella on luonnollinen elinkaarensa. Luopumista voi surra aikansa, mutta sitten voi alkaa katsoa, mitä uutta ehkä tulee tilalle.

2. Vastoinkäymisten hyväksyminen.

Pään hakkaaminen kiviseinään sattuu, on helpompaa kääntää katsettaan uuteen suuntaan. Missään ei ole luvattu, että elämä olisi aina yksinkertaista ja ihanaa, mutta omalla suhtautumisellaan voi valita, millaisen merkityksen haluaa tapahtumille antaa. Kysy itseltäsi, mitä tämä seikkailu sinulle opettaa.

3. Heikoille signaaleille herkistyminen.

Tietoisuuden kasvaessa moni alkaa päivä päivältä lukea pienempiä merkkejä itsessään ja ympäristössään. Viestien havaitseminen vaatii hiljentymistä, mutta kun pysähtyy havainnoimaan mieltään ja kehoaan, ne viestittävät jatkuvasti jotakin. Kuuntele ja tunnustele, millainen olo sinulle tulee erilaisista asioista, ihmisistä, sanoista, paikoista. Yhtäkkiä tiedät paljon enemmän. Opit, mikä suunta on sinulle oikea ja mitä ehkä kannattaa välttää. Ei tarvitse juosta kiviseinään asti, kun huomaat merkit jo aiemmin.

4. Tila ympärilläsi, sekä henkisesti että fyysisesti.

Älä täytä kalenteriasi kokonaan, älä myöskään kotiasi. Mitä enemmän elämässäsi on tavaroita, ihmisiä ja tehtävää, sitä enemmän myös tietoinen mielesi on varattu niistä huolehtimiseen. Mutta kun keskityt olennaiseen ja luovut siitä, mikä ei ehkä enää kuulu elämääsi, energiaa vapautuu. Tiedostamaton mielesi pääsee tekemään töitä puolestasi, ja voit alkaa enemmän kuunnella intuitiotasi.

5. Uteliaisuus uutta päivää kohtaan.

Kun virran mukana kulkee, näkee jatkuvasti uusia maisemia – ja nimenomaan sellaisia, joita ei ole itse suunnitellut. Sitä voi alkaa jo odottaa, miten kauniita tulevat maisemat ovat. Jokainen päivä on kuin puhdas muistikirjan sivu, jonne saattaa syntyä uskomattomia tarinoita. Ja jos jonakin päivänä ei tapahdu mitään erityistä, sekin voi olla ihan yhtä hyvä. Hetkellinen pysähtyminen tekee nimenomaan tilaa tuleville seikkailuille ja uusille mahdollisuuksille.

6. Luottamus elämään.

Tärkeintä on päästää irti ajatuksesta, että minun täytyy huolehtia kaikesta, että minä itse tiedän ja osaan parhaiten. Tosiasiassa elämä järjestää asioita mitä huikeammilla tavoilla, kun sille vain antaa tilaisuuden. Mitä enemmän alkaa aidosti luottaa ihmeisiin ja tekee niille tilaa, sitä enemmän niitä myös tapahtuu.

Vinkkejä pienten ihmisten parempaan ruokaan

Terveellisten ruokailutottumusten peruspilarit muurataan jo ennen syntymää. Tiesitkö esimerkiksi, että ”…lapsen tuhat ensimmäistä päivää hedelmöityksestä kaksivuotiaaksi ovat ravinnollisesti tärkeimpiä”. Vaikka vauvojen ja lasten ruokailusuositukset vaihtelevat eri maittain paljonkin, ollaan yhdestä asiasta varmasti samaa mieltä: lapset tarvitsevat optimaalisesti kasvaakseen ja kehittyäkseen laadukkaista raaka-aineista tehtyä ravitsevaa ruokaa. Kokkina, ruoka-asiantuntijana ja juontajana tunnettu Pipsa Hurmerinta julkaisi Pipsan keittokirja pienille ihmisille (Tammi 2015) -nimisen teoksen helpottamaan ruokavalintoja pähkäilevien vanhempien arkea.

Vaikka kirjan reseptit ovat yksinkertaisia ja helppoja, niissä käytetään silti monipuolisesti erilaisia ainesosia ja vähän vanhemmille lapsille tarkoitetuissa resepteissä myös mausteita. Tällä tavoin lapsi on mahdollista totuttaa erilaisiin makuihin jo pienestä pitäen. Toki lapsen ruokailu ei aina ole niin itsestään selvää ja itsekin pienen pojan äitinä Pipsa muistuttaa, että saattaa tulla päiviä, jolloin lapsi suostuu syömään hyvin vähän. Juuri silloin kaivataan hänen mukaansa sinnikkyyttä ja päätös, että tästäkin huolimatta haluat tarjota lapsellesi vain parasta, eli oikeaa ruokaa, josta ei ole poistettu mitään, eikä lisätty mitään turhaa.

Kirja sopii mielestäni sekä pienille että isoille ihmisille, koska resepteistä lähes kaikki vauva-ajan soseita lukuun ottamatta ovat sellaisia, että niitä voi syödä koko perhe. Voisin kuvitella, että oman lapsen kohdalla tämän opuksen kanssa selviää helposti ensimmäiset vuodet.

Pipsa kannustaa tekemään ruoat itse, valmistamaan isompia annoksia kerrallaan ja säilömään loput tulevaa varten. Kirjassa käydään myös läpi, mitkä raaka-aineet olisi hyvä ostaa luomuna, mitkä kasvikset keräävät paljon nitraattia sekä mm. mitä eri proteiini-, rasva- ja kalavaihtoehtoja lapselle voi tarjota. Lisäksi sokerista Pipsalla on mielestäni huomionarvoinen ohje: Sokerin tulisi olla luonnollinen, mutta pieni osa perheen ruokailutottumuksia ja sitä ei pitäisi käyttää palkintona hyvästä käytöksestä tai lohduttajana pahaan mieleen.

Jos haluat valmistaa nopeasti jotain jälkiruokaa, jossa olisi vain luonnollisia sokereita, niin suosittelen kirjan resepteistä näitä Neljän aineksen keksejä:

1 banaani
5 taatelia
1 1/2 dl kookoshiutaleita
2 rkl seesaminsiemeniä

Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita. Pyörittele taikinasta kosteilla käsillä pieniä palloja ja laita ne leivinpaperilla vuoratulle pellille. Litistä keksit haluamasi paksuisiksi. Paista keksejä paksuudesta riippuen noin 40 minuuttia tai kunnes ovat reunoilta ruskeita.

Neljän aineksen keksit. Kuva: Katri Kapanen

Kirjasta löytyy myös supernopea ja herkullinen Rieskapizzan ohje:

2 perunarieskaa (näitä saa myös kaurajauhoista tehtynä ja gluteenittomana)
1 tlk (70g) tomaattipyreetä
200 g kirsikkatomaatteja

150 g parmesaanijuustoa raastettuna
2 dl ricottajuustoa tai mozzarellaa revittynä
1 rkl oliiviöljyä

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja laita rieskat pellille. Voitele rieskat tomaattipyreellä. Huuhtele ja puolita kirsikkatomaatit ja asettele ne tomaattimurskan päälle. Laitat juustot pizzan päälle ja valuta päälle oliiviöljy. Paista pizzoja uunissa noin 10-15 minuuttia.

Rauha

Hetkinen mindfulness-vlogin teemana on rauha.

Olen jo jonkin aikaa halunnut tehdä vlogiini mindfulness-harjoituksen rauha teemalla. Aluksi ajattelin tehdä ohjatun meditaation kunnes tajusin, että parhaiten homma toimii ilman meikäläisen sepostuksia 🙂

Laskevassa auringossa on rauhaa mitä halusin jakaa vlogin rakkaille katsojille. Auringon noususta saatan tehdä vastaavan tulevaisuudessa – tällä kertaa en jaksanut herätä niin aikaisin 🙂

Toivottavasti katsojat saatte tästä kesän energiaa pimeneviin syys- ja talvi-iltoihin. Itse ainakin halusin videon johon voin palata ja fiilistellä suomalaista kesäillan taikaa.

Vaikka videokuva on koko ajan paikallaan, löytyy videolta hauskoja pikku yksityiskohtia – mitä sinä löysit?

Tarina kuvauksista

Kun lähdin kuvaamaan videota, mulla oli suht hyvä tatsi kuvauspaikasta. Olin käynyt juuri ennen kuvausta ostamassa perheellemme kaupasta ruokaa joten autossa lämpenevät safkat tuottivat pienen lisämausteen kuvausaikataululle 🙂

Alkuperäinen suunnitelmani kuvauspaikasta ei kuitenkaan toiminut ja päädyin ravaamaan Lauttasaaren rantoja etsien omaa Kodak momenttiani. Auringon laskua en voinut laittaa pauselle, joten valitsin tämän riittävän hyvän paikan – muistaen myös autossa kylmään huutavat ruoat.

Oikeaoppisista kuvasuhteista en tiedä, mutta ainakin sain mukaan 4 itselleni tärkeinä elementtiä: arskan, meren, rantakivikkoa ja metsää – näitä meinaan fiilistellä kaamoksessa.

Rauhaisia mindfulness-meditaatio- ja fiilistelyhetkiä toivottaen,

Aleksi

P.S. Lisätietoa mindfulness-meditaatio ja harjoitus teemaan löydät nettisivuiltani: kokeile ja mindfulness

5 voimakuvaa, jotka vapauttavat elämään täydemmin

Itsensä kehittäminen – sisäistä ja ulkoista?

Olen koonnut kirjoittamaani Viisas Elämä -sarjan Tunteen ja älyn liitto -kirjaan tietoa siitä, miten olla tietoisesti läsnä ja lisätä itsetuntemusta, miten se tutkimusten mukaan näkyy onnellisuudessa, työn tekemisessä ja ihmissuhteissa? Mitä on ego ja miten tunteet vaikuttavat terveyteen? Kirjassani esittelen erilaisia menetelmiä parantaa omia tunnehallinnan taitoja ja stressinsietokykyä.

Keinot ovat yksinkertaisia mutta eivät välttämättä aina helppoja, ja kirjoitan niistä lisää jatkossa. Ensin on hyvä ajatella sitä, mitä itsensä kehittäminen, ego, tietoinen läsnäolo ja hidastaminen oikeastaan ovat?

Itsensä kehittäminen

Itsensä kehittämisenä voidaan pitää kuntosalitreenausta tai työn tekemiseen liittyvän osaamisen kehittämistä, uuden kielen opiskelua tai muuta tiedon lisäämistä. Voimme myös ajatella itsensä kehittämisen sisäisenä työnä, kuten suhtautumistapojemme havaitsemisena, tunnereaktioidemme tiedostamisena, mielemme keskittämisenä ja olotilamme hallintana. Sekä sisäistä että ulkoista itsensä kehittämistä tarvitaan hyvään ja tasapainoiseen elämään.

Itsensä kehittämistä kuulee välillä kritisoitavan ja siitäkin voi tulla negatiivista, jos se on harkitsemattomien roolien ja egon sellaisten ominaisuuksien vahvistamista, että seurauksena on ongelmia ympäristölle ja harmia muille ihmisille. Tai jos mielemme pyörii pelkästään ulkoisissa asioissa, kuten vaikka rahan ansaitsemisessa, kehittymisen parissa, emmekä kuitenkaan tunne itseämme aidosti tyytyväisiksi, koska pyrimme kehittymään väärissä asioissa.

Jos haluamme kasvaa ja kehittyä henkisesti, huomaamme, että itsensä kehittäminen onkin usein asioista ja peloista irti päästämistä, nykyisten asioiden hyväksymistä, pienten asioiden arvostamista ja kiitollisuuden tunnetta siitä, mitä minulla jo on. Ei tarvinnutkaan kehittyä, vaan oppia arvostamaan, päästämään irti ja näkemään toisin nykyistä! Tällöin voi ajatella, ettei meidän tarvitsekaan kehittyä mihinkään, vaan olemme riittäviä sellaisenaan, kun vain kohtaamme itseämme syvemmin, jolloin myös oikeat asiat tapahtuvat luonnostaan.

Hyvä-paha ego

Egoa pidetään usein haittana mutta se kuuluu ihmisenä olemiseen. Se on lapsuudesta alkaen omaksumiemme vuorovaikutustapojen ja identiteettipiirteiden kokoelma. Voimme kehittää kykyämme tarkkailla ja havaita egomme ominaisuuksia. Kun oivallamme itseämme ja egoamme, voimme vapautua sellaisista ominaisuuksista, joita haluamme itsestämme karistaa pois.

Voimme vahvistaa ja kehittää egomme myönteisiä puolia, kuten empaattisuutta ja suvaitsevaisuutta. Jokaisen egossa on aina monenlaisia ja eri ihmisille eri tavalla näyttäytyviä puolia. Ego voi olla myös myönteinen ja rakentava voimavara. Itsensä kehittäminen voi olla ihmisyyden taidoissa, luonteen rehtiydessä ja aidossa vuorovaikutuksessa kehittymistä.

Tietoinen läsnäolo ja mindfulness

Tietoinen läsnäolo on tila, jossa ajatuskierteet rauhoittuvat ja aistit voimistuvat. Se on keskittymiskyvyn voimistumista ja toisille ihmisille läsnä olevaksi palautumista. Tutkimusten mukaan keskimäärin 47 % ajasta mielemme vaeltaa joko menneessä tai tulevassa.

Tietoisesti voi olla läsnä paikallaan tai asioita tehdessään. Se on yksinkertainen ja luontainen olemisen tila. Tietoinen läsnäolo ei vaadi mantroja tai vaikeita menetelmiä. Se on enemmänkin antautumista ja irti päästämistä mielen vaeltelusta.

Tarkoitus ei ole hankkiutua eroon ajatuksista tai tunteista, vaan kokea, kohdata ja päästää irti kielteisistä tunteista ilman, että ne tulevat torjutuiksi ja patoutuvat ajatuskierteiksi tai jännitystiloiksi.

Mindfulness suomennetaan tietoiseksi läsnäoloksi. Mindfulness on länsimaistettu ja tieteellisesti tutkittu meditaation muoto. Mindfulness ja meditaatio ovat länsimaissa pääosin ihmisten itsensä kehittämisen menetelmiä.

Hidastaminen

Hidastaminen on myös keino sisäiselle itsensä kehittämiselle. Hidastaminen voi olla parhaimmillaan sitä, että hetkellisesti vähennämme tekemistä, jotta meillä on aikaa kuunnella itseämme ja palautua läsnäolevaksi. Hidastamisen voi ajatella hetkellisenä astumisena ulos ulkomaailman vaatimuksista, ympäristön ja median paineesta. Hidastaminen on enemmän henkistä, mielen sisäisestä kiireisyyden tunteesta irtautumista, kuin fyysisesti näkyvää. Hidastaminen ei ole sitä, että alamme tekemään asioita hitaasti.

Yritysmaailman ykkösvalmentajiin kuuluvan Clayton Christensenin teoksen How Will You Measure Your Life (2012) mukaan monet pitävät perheitään erittäin tärkeinä, mutta todellisuudessa resursseja kohdistetaan entistä vähemmän asioihin, joiden sanotaan olevan kaikkein tärkeimpiä. Elämä ja hyvät aikomukset eivät kohtaakaan. Hidastamalla voimme saada elämämme ja todelliset aikomuksemme kohtaamaan.

Kuinka ahdistus vaikutti kehooni, ja mitä muut tunteet aiheuttavat?

Jokainen kokee tunteita, ja usein toistuvasti niitä itselle ominaisimpia. Päivästä tai ajanjaksosta riippuen olotila täyttyy esimerkiksi ilosta, surusta, innostuksesta tai ahdistuksesta. Mielen ja kehon yhteys ei ole mikään myytti. Tunteilla on vaikutus mielialaamme ja ympäristöömme, mutta myös fyysiseen vointiimme. On puhuttu paljon stressin huonoista vaikutuksista, mutta myös muut tuntemukset voivat saada kehossa ikäviä asioita aikaan. Usein ne nivoutuvat sisuksissa yhteen sekalaiseksi tunnemöykyksi, joka pitää saada auki.

Oma kokemukseni negatiivisten tunteiden möykystä liittyi yllättäen ilmestyneeseen stressiin ja aluksi selittämättömältä tuntuneeseen ahdistukseen. Asiaa miettiessäni tulin tietoiseksi oireita edeltäneestä kiireisestä kesästä vain muutaman lomapäivän kera, lapsuuden ja nuoruuden harrastusten lopettamisesta ja omilleen muutosta. Luulen, että tällä kaikella oli osansa ahdistuksen ilmestymisessä, ja viimeinen niitti tähän olivat ravitsemukseni kivennäisainepuutokset.

Sain kummallisia fyysisiä oireita, joiden luulin olevan ihan muun tuotosta, kuin oman mieleni. Koin muutaman lievän paniikkikohtauksen, rytmihäiriöitä, huimausta, rinta- ja kylkikipuja, raajojen puutumista ja jatkuvaa ahdistunutta oloa. Täytyi pysähtyä, kuunnella kehoa ja tehdä sitä, mitä se tuntui kaipaavan. Aluksi se oli hankalaa, kun muutamaan viikkoon mikään ei tuntunut entiseltä. Rakastan hyvää ruokaa, ja syöminenkin oli vaivalloista!

Koin prosessissa konkreettisesti sen, että sairauden ja terveyden välillä joskus suurin vaikuttaja olen minä itse. Näistä oireista eroon pääsemiseen en tehnyt muuta, kuin työskentelin mieleni parissa, annoin itselleni aikaa ja löysin itsestäni taas minulle ominaisen elämänilon.

Ensimmäinen askel on tunteen tunnistaminen. Tiesin, ettei minussa ole mitään fyysistä vikaa, joten pyrin hyväksymään ilmaantuneita oireita. Tiedostin, että ehkä kehoni yrittää kertoa niiden avulla jotakin. Ahdistuneen olon iskiessä hengittelin, ja kuvittelin konkreettisesti poistavani kehosta ahdistusta. Kun en enää pelästynyt oireiden ilmaantuessa, ne hävisivät.

Pitempään jatkuessaan ahdistus olisi voinut saada vielä paljon enemmän harmia aikaan. Entä sitten muut tunteet? Your Food Corner -sivustolla kerrotaan, kuinka viha, sokki, pelko, huolehtiminen ja suru voivat vaikuttaa kehoomme fyysisesti jatkuessaan pitkän aikaa.

Viha

Usein vihaisena olemista kannattaa välttää esimerkiksi siksi, että se voi heikentää maksaa.

Sokki

Sokkitila vaikuttaa munuaisiin ja sydämeen. Sokkia on erityisen vaikea, ellei jopa mahdotonta välttää. Jos mitenkään pystyt, yritä elää elämääsi siten, että kokisit niitä mahdollisimman vähän. Yllättäviä tapahtumia ei valitettavasti itse pysty estämään.

Pelko

Myös pelko voi tuottaa erinäisiä huonoja asioita keholle. Se voi esimerkiksi heikentää munuaisten toimintaa.

Huolehtiminen

Huolehtiminen voi tuoda ikäviä vatsakipuja ja vaikuttaa negatiivisesti ruuansulatukseen. Liika huolehtiminen vaikuttaa myös pernaan.

Suru

Suruakin voi olla erittäin vaikea kontrolloida, eikä sitä usein tarvitsekaan. Ylitsepääsemätön suru voi kuitenkin olla haitallista, ja vaikuttaa keuhkoihisi saaden aikaan tunnetta, ettet pystyisi hengittämään. Suru tuo mukanaan myös itkua, ja saattaa pitkään jatkuessaan johtaa masentumiseen.

Lähde: Your Food Corner

Uskalla muuttaa ja muuttua

Kirjoittaja Anup Takarautio asuu 25 vuotta Alankomaissa, asuen viimeiset 3 vuotta myös Suomessa. Anup luennoi Hengen ja tiedon messuilla Helsingissä 10.10.2015.

On olemassa monenlaista muuttamista. Joka vuosi koululaiset siirtyvät seuraavalle luokalle, kaupunkeihin muuttaa jatkuvasti enemmän ihmisiä ja vastavuoroisesti urbaaniin elämään kyllästyneet muuttavat maalle. Pakolaisia muuttaa suurin määrin sotien runtelemilta alueilta Euroopan turvaan. Koskaan aikaisemmin historiassamme emme ole voineet siirtyä yhtä vaivattomasti mantereelta toiselle kuin nyt. Astu lentokoneeseen ja muutamassa tunnissa olet täysin toisessa kulttuurissa. Matkustaminen avartaa mieltä virkistäen arkipäivää.

Muuttaminen toiseen kulttuuriin

Toiseen maahan muuttaminen on iso askel, varsinkin silloin, kun muutat yksin. Jätät tutun ja turvallisen synnyinmaasi taaksesi, alkaen tajuta muuttamisesi laajuutta vasta jonkin ajan kuluttua. Pikkuhiljaa totuus alkaa valjeta. Yhteisen illan aikana ovat uuden maasi asukkaat lopettaneet englannin puhumisen ja olet yksin ympärilläsi olevan kakofonian saavuttaessa kliimaksinsa jokaisen puhuessa yhteen ääneen sinulle tuntemattomia sanoja.

Sisälläsi liikahtaa jotain hyvin raskasta, olet eristyksissä. Haluaisit huutaa, mutta tiedät ettet voi, koska nämä samat ihmiset ovat myös ystäviäsi. Et halua pahoittaa heidän mieltään.

Kuukausien saatossa alat opiskelemaan maan kieltä ja tunnet olevasi enemmän kommunikaatioissa, muttet koskaan samalla tavoin kuin he.

Sukunimesi kertoo jokaiselle sinun olevan muukalainen ja selittäessäsi jälleen kerran maahanmuuttosi syitä, alat miettimään sitä, kuinka muuton perimmäinen tarkoitus vuosien saatossa muuttui. Saavuit aikoinaan tuntemattomaan kaupunkiin tuntemattomien ihmisten keskelle ja nyt olet kuin he. Sinulla on perhe ja työtä, ystäviä, puhut ja vitsailet heidän vitsejään, kuuntelet naapureittesi tarinoita tietäen, etteivät he todellisuudessa ymmärrä menneisyyttäsi. Ehkä et enää itsekään muista.

Vierailua kotimaassa

Olet käynyt sukulaisissa vanhassa kotimaassasi ja kerrot takaisintultuasi kuinka tunsit itsesi turistiksi. Moikkailit tuntemattomia, eikä kukaan tervehtinyt takaisin. Viikon sisällä alkoi ulkopuolinen vakavuus saavuttaa sisintäsi ja huokailit helpotuksesta istuessasi lentokoneessa uuden kotimaasi edustajien seurassa. Lopultakin kotona istuessasi pimeän hiipiessä ikkunaan, itket itseksesi vanhan kotimaasi menetystä, äidinkielesi liikuttaessa hetkisen ajatuksiasi, kunnes nukahdat.

Aamulla heräät uneen, jossa sinut haudataan tuntemattoman sotilaan hautaan.

Ymmärrät jokaisen aamun olevan yksi vähemmän.

Yksin oleminen

Vuosien kuluessa on yksinäisyyden tunne, jota koit muuttosi keskivaiheilla, muuttunut alakuloisuudesta hyväksynnäksi. Maahanmuuttosi alkusyyn, vaimosi kuoleman jälkeen, sukelsit syvään suruun ja myös selviytymiseen. Kuukausien ajan olivat illat täynnä hiljaisuutta, jossa oli myös tilaa kyyneleillesi, kunnes ne kuivuivat. Surun pohjaa koskettaessasi tiesit voivasi astua jälleen elämän virtaan. Rakkaus oli antanut sinulle voiman muuttaa ja muuttua.

Kaksi kotimaata

Matkustat jälleen vanhaan kotimaahasi. Katsot ihmisiä kaiken maailmalla kokemasi muistaen ja tiedät kuinka vaikeaa oli uskaltaa lähteä. Kaikki tapahtuu todellisuudessa kuitenkin sisälläsi, ulkoisen muuttuessa, kokijan kokiessa tiedostamaansa. Menneisyyttä ei enää ole, mutta se muutti sinut. Se näytti menneiltä sukupolvilta saamasi perinnelahjan ja myös -kirouksen, uudessa ympäristössäsi, jossa et voinut paeta tuttuun ja turvalliseen. Ilman toisessa maassa asumista, sen tapoihin täysin sukeltamista, et olisi koskaan ymmärtänyt itseäsi tässä kokonaisuudessa. Ehkä et olisi koskaan edes ajatellut, että olet kahden kotimaan kasvatti.

Uskalla muuttua

Ulkomaille muuttaminen ei ole välttämättä tehokkain tapa oppia tuntemaan itseämme. Mikäli olemme valmiit hyväksymään inhimillisen erilaisuuden, niin jokainen hetki, jossa kohtaamme, voi avata meidät näkemään elämäämme syvemmin. Olemme kuitenkin bio-sosiaalisia ja lapsuudesta oppimiemme sääntöjen puitteissa manipuloimme itseämme ja toisiamme, usein tätä edes tiedostamatta. Täten sidomme muutoksen mahdollisuuden oman mielemme kahlein.

Muuttuminen onkin itseasiassa omien käyttäytymismallien ja ajatusten ensin ymmärtämistä, tämän jälkeen niiden selkeyttämistä, sekä siivousta, transformoimista.

Muuttumiseen eli itsesi syvempään ymmärtämiseen tarvitaan rohkeutta, joka kylläkin jokaisessa meissä on, mutta ei itsestään selvyytenä käytettävissä.

Kehittymisen perustana tarvitaan halua olla onnellinen, rakastava eikä katkera, sydän avoimena, koska elämä on vuorovaikutusta, uskaltamista hengittää ilman rimpuilua.

Lopultahan olemme itse vastuullisia jokaisesta elämämme hetkestä.

Anup