Olet kenties ollut joskus tilanteessa, missä jälkikäteen ihmettelet omaa käytöstäsi: ”Miten mä tolleen käyttäydyin äsken, ihan tyhmästi. Mitä oikein tapahtui?”. Tai toisinaan voit ihmetellä, kuinka fiksuna pitämäsi ihminen saattaa hetkellisesti tyhmentyä ja älykäs ajattelu sakkaa. Tuntuu, kuin hänen älykkyysosamäärä olisi pienentynyt ja näin itseasiassa onkin. Pelko tuhoaa kognitiivisia kykyjämme.
Tämän kaltainen tilanne voi nousta esiin esimerkiksi sosiaalisenmedian keskusteluissa. Kiihtyminen ja älyvapaan kommentin kirjoittaminen postaukseen tapahtuu tunteen vallassa. Päivien päästä törmäät omaan tekstiisi ja hävettää. Mitä oikein ajattelin tuolla hetkellä? Tai miten tietyssä hetkessä fiksu ja lämminhenkinen ystävä töksäyttää toisaalla esimerkiksi asiakaspalvelijalle, aikataulut sotkeneelle taaperolle tai liikenteessä toiselle liikkujalle. Mistä voi olla kyse?
On huomattu, että kun olemme pelon vallassa, älykkyys laskee. Aikaisemmin älykkäästä tulee idiootti.
Olemme usein vahvan tunteen äärellä ja tämä sotkee ja vaikuttaa monella tapaa vuorovaikutustilanteitamme. Kyseessä on kaikille meille tuttu, silti usein tunnistamaton tunne: Pelko. On huomattu, että kun olemme pelon vallassa, älykkyys laskee. Aikaisemmin älykkäästä tulee idiootti. On huomattu, että näissä tilanteissa älykkyysosamäärä laskee jopa 30 prosenttia.
Kun pelko ohjaa ihmistä, samalla hänestä tulee myös konservatiivisempi. Aikaisemmin suvaitsevaisempi ja liberaali ihminen muuttuu suvaitsemattomaksi ja kulmikkaaksi. Sitä sallivampi ihminen on esimerkiksi yhteiskunnan muutoksille, mitä vähemmän hän pelkää. Kun ihminen kokee turvaa, saavat joustavat ajatukset enemmän tilaa.
Kun pelko ohjaa ihmistä, samalla hänestä tulee myös konservatiivisempi.
Kun pelko lisääntyy, myös luovuus vähenee. Jos ihmisellä on paljon menetettävää, tila pienenee laatikon sisällä. Vastavuoroisesti luovuus laatikon ulkopuolella kasvaa, jos ihmisellä ei ole juuri mitään menetettävää. Näissä tilanteissa merkitystä on myös sillä, että millaisia ihmisiä meillä on ympärillä. Ryhmässä pelko helposti tiivistyy, luovuus vähenee ja konservatiivisuus lisääntyy.
Pelon suhteen olemme usein juuri menettämisen äärellä. Mistä mahdollisesti joudun luopumaan? Menettämisen pelko on pystytty jakamaan seitsemään eri ryhmään, mitkä ohjaavat monessa kohtaa vuorovaikutustilanteita ja ajavat meitä konflikteihin. Nämä seitsemän menettämisen pelon ryhmää ovat: ihmissuhde, paikka, sosiaalinen asema, identiteetti, tulevaisuus, tarkoitus ja asioiden hallinta. Näistä osa liittyy pinnallisiin ja lyhytkestoisiin etuihin, kuten raha, ylennys tai ajan hallinta. Osa taas liittyy syviin ja pysyviin tarpeisiin, kuten turvallisuus tai kunnioitus.
Seitsemän menettämisen pelon ryhmää:
ihmissuhde,
paikka,
sosiaalinen asema,
identiteetti,
tulevaisuus,
tarkoitus ja
asioiden hallinta.
Ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve turvallisuuden tunteeseen. Jos pelon tunne voimistuu ja samalla turvallisuuden tunne järkkyy, tämän jälkeen olemme helposti kiihtyneitä. Tällainen yksilö ei ole kykeneväinen ottamaan järkipuhetta vastaan, hän kaipaa enemmänkin turvaa. Faktojen tuominen kasvojen eteen voi tuntua järkevältä, mutta harvemmin tehoaa. Usein tilanne vain pahenee. Tilannetta mutkistaa usein myös se, että pelon vallassa oleva yksilö ei itse huomaa olevansa pelon vallassa. Kuten sanottu, oma käytös saattaa alkaa hävettää vasta jälkikäteen.
Vuorovaikutustilanteet pelon vallassa olevan yksilön kanssa voivat tuntua usein haastavilta ja vaativatkin toiselta taitoa luovia. Usein kyse on turvallisen tilan luomisesta ja taidosta kuunnella. Samaan aikana kyse ei silti ole vain haastavista tilanteista: Tallaiset tilanteet tarjoavat alkupisteen kiinnittymiselle, yhteyden muodostamiselle ja suhteen viemisen seuraavalle tasolle. Kun pelon vallassa oleva ihminen pystyy kokemaan riittävää turvaa toisen ihmisen seurassa, voi hän olla valmis avautumaan ja näin yksilöiden on mahdollista tulla lähemmäs toinen toistaan.
Tutustus Kristiinan Komulaisen ja vankilapastori Jukka Vänskän luomiin Riidan ratkaisu -kortteihin.
