Elämä saattaa välillä tuntua todella alavireiseltä. Saatamme todeta, että omassa elämässä ei tapahdu mitään kivaa. Kaikki on vaan jotenkin ankeaa, harmaata ja raskasta. Vähän niin kuin omasta elämästä puuttuisivat värit.
Samaan aikaan somen käyttömme lisääntyy koko ajan. Ihanista värikkäistä kuvista ja iloisista videoista on vaikea irtaantua. Juutumme herkästi somen syövereihin.
Some koukuttaa meidät, koska sen toimintamekanismi hyödyntää meidän aivoissamme olevaa mielihyvää tuottavaa, alkukantaista etsintäjärjestelmää. Järjestelmän perimmäisenä tarkoituksena on ollut houkutella ihmiset tutkimaan ympäristöään ruuan ja turvallisen yöpymispaikan löytämiseksi.
Yhä nykyisinkin aivomme pumppaavat mielihyvähormoni-dopamiinia, kun etsimisen ja ponnistelun jälkeen löydämme tai saamme aikaiseksi jotain kivaa. Jokainen, joka on sieniretkellä osunut loistavaan kanttarellipaikkaan tai tiiviin aherruksen jälkeen onnistunut kokoamaan ostamansa lipaston, tunnistaa tuon ilahtumisen tunteen. Tuollaisina hetkinä koemme olevamme jotenkin enemmän sisällä elämässämme. Koemme vahvemmin elävämme.
Valitettavasti somen ja netin instant-kulttuuri tukkii tuon mielihyvää tuottavan etsintäjärjestelmän. Nettikaupat pursuvat helposti ostettavaa tavaraa ja some tuuttaa loputtomasti uusia kuvia ja videoita. Vaikka etsintää ja palkkion eteen tapahtuvaa ponnistelua ei enää tarvita, jatkamme selaamista, koska historian saatossa aivomme ovat oppineet odottamaan löytämisestä seuraavia hurmiohetkiä.
Koska jokaisella swaippauksella saamme katsottavaksemme jotain uutta, dopamiinipiikkejä tulee todella tiuhaan. Runsaiden mielihyväpiikkien voisi luulla tekevän meistä todella iloisia. Mutta tilanne onkin päinvastoin.
Tiuhaan toistuvat dopamiinipiikit ovat haitallisia aivoillemme, koska jokaisen piikin jälkeen dopamiinitaso jää aiempaa matalammalle tasolle, kuten neurotieteen tutkija Veera Virintie toteaa Hesarin artikkelissa Opeta aivosi keskittymään . Toisin sanoen kuva kuvalta, video videolta dopamiinivarastomme hupenevat ja tunnetilamme painuu alemmas ja alemmas.
Vaikka jokainen meistä tunnistaa, ettei hyvä olo löydy somea selaamalla, valitettavan usein pakenemme alakuloamme ja pahaa oloamme somen maailmaan. Tämä vain pahentaa tilannetta turruttaen ja lamaannuttaen meitä yhä lisää. Lisää iloa ja elävyyden tunnetta löydät elämääsi, kun vapaudut somen turruttavasta voimasta.
Vapaudu somen voimasta
1. Tutki toimintatapaasi: kumpi on pomo, sinä vai some? Teetkö tietoisen päätöksen selata somea vai ajaudutko jotenkin sen valtaan? Vietätkö enemmän aikaa somessa ja netissä kuin haluaisit? Miten haluat muuttaa suhdettasi älylaitteestasi avautuvaan maailmaan?
2. Sovi itsesi kanssa pelisäännöt somen ja netin käytölle. Mitä vaikeampi siitä on irrottautua, sitä kipeämmin tarvitset siitä taukoa. Aloita pienesti, vaikka vain tunti somevapaata aikaa illassa. Tauon ajaksi laita kännykkäsi tai padisi sellaiseen paikkaan, mistä se ei vahingossa osu käteesi.
3. Kysy sydämeltäsi, mikä sellainen, minkä voit itse tehdä, toisi pikkiriikkisen lisää iloa ja väriä elämääsi. Toteuta tuo sydämesi toive, oli se sitten lempimusiikin tahtiin tanssimista, pullan leipomista tai palapelin kokoamista. Anna itsellesi lupa ilahtua tekemisestäsi.
4. Lähde kävelylle ilman kännykkää. Ole valmis huomaamaan kauniita juttuja ympäristöstäsi. Hengitä nautinnollisesti raikasta ilmaa, tunne itsesi ja kehosi. Ole läsnä jokaisessa askeleessasi. Ole avoin hyville asioille ja anna itsesi nauttia ilman tarvetta raportoida näkemääsi ja kokemaasi kenellekään.
5. Aseta itsellesi päivittäin pieniä somevapaita tavoitteita. Kannusta myönteisin sanoin itseäsi, kun toimit tavoitteesi eteen edes pikkuisen. Olemme usein liian ankaria ja vaativia itsellemme. Käännä tuo toimintatapa nyt toisinpäin ja ole itse itsesi paras ja herkin kannustaja. Sillä olet kaiken kannustuksen arvoinen.
Lue lisää, miten voit lisätä hyvää elämääsi, kirjastani Olet kaiken hyvän arvoinen
Tutustu koulutus- ja valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluento TÄSTÄ.
