Ah, tuo tsiljoonan dollarin kysymys.
Ihan ensin huomio: KUKAAN ei voi ennalta tietää, millaiseksi suhde jonkun kanssa voi muotoutua. Tutustuminen / ihastuminen / rakastuminen on aina sydämen riski, ja se on ihan okei. Varsinkin, kun sisäinen turva alkaa vahvistua – silloin tunnistaa paremmin turvattomuuden / epäterveyden merkit ja sellaisen, mikä itselle tekee hyvää.
Toisen oppii tuntemaan vasta tutustuessa ja elämän myötä. Tässä käydään läpi työkaluja tutustumiseen ja suhteen / omien tunteidesi ja tarpeidesi kuulosteluun.
Yleisiä hommeleita kuulosteltavaksi kumppaniehdokkaan kanssa, kun haluat rakkaudellisen suhteen (näitä kannattaa kuulostella myös itsesi suhteen!):
1. Mitä haluatte ja toivotte suhteeltanne ja elämältä?
Jos toinen kertoo haluavansa asua maalla eläinkatraan ja lapsilauman kanssa, mutta elää nyt villiä sinkkuelämää joka sinua kiehtoo, usko häntä maaseutu-unelmissaan. Jos toinen sanoo epäilevänsä haluavansa lapsia, usko häntä. Jos toinen kertoo työn olevan megatärkeää hänen elämässään, usko häntä. Jos toinen kertoo haluavansa muuttaa kommuuniin ensi kuussa, usko häntä. Jos toinen kertoo haluavansa avoimen suhteen, usko häntä.
Pointti on tutustua toisen todellisuuteen ja puntaroida, voisiko se kiinnostella sinua sen sijaan, että projisoit omat fantasiasi sokkona toiseen ja alat ajatella, että kyllä se tästä muuttuu. JA: on myös niin, että joskus suojaamme itseämme aluksi ja lähestymme suhdetta tiukoin speksein, jotka voivat höllentyä tutustumisen edetessä. Se EI tarkoita kompromissin tekemistä omista toiveista ja tarpeista vaan sitä, että ne voivat laajentua.
Mikä hänelle / sinulle on tärkeää? Millaisen asiat sinulle ovat tärkeitä elämässä, ihmissuhteissa ja suhteessa itsesi kanssa? Entä parisuhteessa? Kohtaavatko ne sen kanssa, mitä toinen haluaa?
2. Mitä hän kertoo suhdetarpeistaan juuri nyt?
Onko hän halukas / valmis sitoutumaan? Oletko sinä? Haluaako hän viettää kanssasi ihanaa aikaa ilman sen kummempia sitoumuksia? Entä sinä? Suostutko järjestelyyn, koska hän on ihana ja toivot salaisesti enemmän vai siksi, että hommeli oikeasti sopii sinullekin? Haluaako hän perustaa pian perheen, mutta sinä et? Tarvitseeko hän paljon aikaa? Mitä sinä toivot?
3. Onko hän sanojensa mittainen, eli kohtaavatko sanat ja toimet?
Tämän tutkailuun tarvitaan yleensä aikaa. Jokainen meistä osaa olla aluksi tosi viehättävä ja ladella hyvän kuuloisia juttuja. On toinen asia, onko toinen oikeasti integroinut eli sisäistänyt puhumansa? Onko hän ottanut elämästään oikeasti vastuun? Elääkä hän niin kuin puhuu? Kuinka hän kohtelee läheisiään, ystäviään, perheenjäseniään, kaupan kassoja, muita tiellä liikkujia? Kuinka hän reflektoi omaa toimintaansa?
4. Onko hän kiinnostunut SINUSTA, vai siitä mitä sinulta voi saada?
Kysyykö hän kysymyksiä? Kysyykö hän jatkokysymyksiä? Onko hän kiinnostunut siitä, mistä ajatuksesi ja tunteesi kumpuavat? Onko hän kiinnostunut siitä, mikä sinua kiinnostaa (hänen ei tarvitse olla kiinnostunut samoista asioista vaan pointti on, supporttaako hän sinua)? Puhuuko hän itsestään enemmän kuin haluaa kuulla sinusta?
Jos toinen ei kysy, avaa ja keskustele, on erittäin mahdollista, että toinen etsii sinusta kuulijaa ja lääkettä kuulluksi tulemattmuuden haavaansa (ja ties mihin muihin haavoihinsa).
5. Kuinka hän puhuu eksistään?
Jos toinen dissaa muita ihmisiä, ei hän sinustakaan puhu kauniisti sen jälkeen ellei saa haluamaansa. Ja sinun tehtäväsi ei ole antaa kellekään sitä mitä nämä haluavat. Suhteissa on aina vähintään se kaksi ihmistä. Dynamiikka syntyy siitä, mitä KUMPIKIN tuo suhteeseen. Tämä EI tarkoita, että henkinen tai fyysinen väkivalta olisi ok, mutta se tarkoittaa, että kummallakin on oma vastuu valinnoistaan ja olemisestaan suhteessa tai siitä lähtemisessä.
Jos deittikumppanisi puhuu eksistään syyttävään tai dissaavan tai alentuvaan sävyyn, se on #redflag.
Ottaako hän siis vastuuta itsestään, kasvustaan, valinnoistaan, mokistaan ja haavoistaan?
6. Haluaako hän kasvaa ja oppia läheisyyttä?
Kun olet tällä kurssilla, haluat kasvaa ja oppia ihmissuhteissasi.
Entä kumppaniehdokkaasi? Mitä hän haluaa omalta kasvultaan? Onko hän ajatellut asiaa? Puhuuko hän kasvusta sinua miellyttääkseen vai siksi, että on aidosti kiinnostunut kasvusta ja sydämen avautumisesta ITSENSÄ vuoksi? Onko hänellä kykyä itsreflektioon – omien haasteidensa ja kipukohtiensa tutkailuun ja avaamiseen (vai syyttääkö hän toisia tai puhuuko hän hienosti ulkoaopittuja selfhelpjuttuja)?
7. Onko hänellä kiire / rakkauspommittaako hän?
Siinä kohtaa kun toiselta alkaa tulla voimakkaita tunteen osoituksia kun ette oikeasti vielä TUNNE, voi olla että kumppaniehdokkaalla on vahvasti eheytymisfantasia päällänsä. Se tarkoittaa, että sinut on nostettu jalustalle ja kumppanisi on enemmän kiinnostunut toiveista ja tarpeista joita hänessä herää kuin siitä kuka sinä olet ja mitä suhteestanne ehkä voisi kehkeytyä. Jos toinen lähettää kaksi kertaa kukkia ensimmäisen viikon aikana, voi olla että hän tekee sen (alitajuisesti) itsensä takia kuin sinun vuoksesi. Toisaalta: olemme tunnerytmeissämme erilaisia ja siinä missä toinen tarvitsee enemmän kuulosteluaikaa, toinen saattaa jo intuitiivisesti tietää, että tämä on hyvä juttu ja tuntuu juuri oikealta. Rakkauspommittamisen tunnistaa kuitenkin kiireestä ja hätäisyydestä, diili pitäisi saada vikkelästi sinetöityä sen sijaan, että tässä voidaan nyt ihan rauhassa katsastella ja kuulostella.
8. Traumadumppaako hän?
Traumadumppaaminen on sitä, että toinen alkaa nopeasti puhua elämänsä jäätävän vaikeista / kipeistä / keskeneräisistä asioista / toimii tai reagoi arvaamattomasti tai tilanteeseen nähden voimakkaasti, tai että hän ensimmäisillä tai toisilla treffeillään purkaa sydäntään voimakkaasti.
On todella jees puhua haavoistaan ja kipukohdistaan, mutta on tosi kiteyttävää, missä vaiheessa tutustumista se tapahtuu. Avaudutaanko sitten kun luottamusta on jo syntynyt vai aika lailla kättelyssä kun ei vielä tunneta?
Traumadumppaamisen taustalla on myös tarve täyttää vaille jääneitä tarpeitaan eli saada toinen ryhtymään vanhemmaksi itselleen.
9. Mille hän antaa aikansa ja energiansa?
Onko hänen laiffinsa tasapainossa? (Okei, kenenkään elämä ei aina ole tasapainossa eli suhteuta tätä tilanteeseen). Minkä hän KERTOO olevan tärkeää? Kuinka se näkyy hänen valinnoissaan – tai näkyykö?
10. Kunnioittaako hän rajojasi?
Kuinka hän reagoi sinun tarpeisiisi ja rajoihisi? Valitsetteko treffipuuhat yhdessä? Vai onko hänellä tarve “viedä” sinua tai olla sinun vietävissäsi? Kuinka hän reagoi, kun kerrot rajoistasi, esimerkiksi siitä että nyt et ehdi / jaksa puhua muutamaan päivään mutta odotat ilolla seuraavaa kertaa? Kuinka hän suhtautuu siihen, että elämässäsi on muita tärkeitä ihmisiä ja asioita? Kuinka hän suhtautuu fyysisiin rajoihisi?
11. Puhuuko hän tunteistaan, tarpeistaan, toiveistaan ja sisäisyydestään?
Jos ja kun toivot kumppanisi kanssa puhetta, kannattaa aluksi kuulostella ilman että itse ottaa kovasti koppia asiasta, puhuuko toinen oma-aloitteisesti? Mitä ja mistä hän puhuu? Uskaltautuuko hän avaamaan tunteitaan, toiveitaan, tarpeitaan ja inhimillisyyttään?
12. Miltä kehossasi / olossasi tuntuu hänen seurassaan ja silloin, kun ette ole yhdessä?
Onko olosi turvallinen ja levollinen? Vai hätäinen ja ahdistunut? Jännittynyt ja iloinen? Vai pelokas ja uumoileva? Ihastuneena olo voi joka tapauksessa olla lievästi sanottuna epäorientoitunut. Ei se mitään – se on ihan hormonaalista ja luonnollista siis! Mutta / ja: suhde saa silti tuottaa turvaa ja levollisuutta oloosi.
Ristiriitaisesti kiintyneen olo voi joka tapauksessa olla vähän trampoliinimainen. Olennainen hommeli on huomata,
tuleeko kiireen vai rauhan tuntu? Turvan vai hätäisyyden?
Tässä on tosi tärkeää luoda itselleen turvan ja hoivan puuhin yhteyttä itseen, jotta voit kuulla selkeämmin, johtuvatko olosi siitä mitä toisen kanssa herää vai omasta taustastasi.
15. Muistuttaako kumppani jollain lailla vanhoista, kurjista suhteista? Millä tavalla?
Kuulostele tätä hommelia, kun tutustuilet toiseen. Voi olla, että sinussa vain triggeröityy vanhoja pelkoja esiin ja teet herkästi tulkintaa toisesta. Anna asialle aikaa. Tämä kirkastuu, kun tunnistat herättääkö toinen ihminen sinussa kokonaisuudessaan turvaa ja rauhaa. Usein haavat ja pelot nousevat esiin, kun tulee turvaa ja se on luonnollista. MUTTA: uuden ihmisen kanssa olon olisi kenties hyvä olla pääasiassa levollinen ja turvallinen. Lisäksi pelkojesi olisi hyvä HELPOTTAA kun jaat niitä toiselle. Jos ne pahenevat / olosi yhä pysyy solmuisena, voi olla, että olet menossa kohti traumabondia.
16. Onko suhdesityseissönissä tasoin verroin ystävyyttä ja vetovoimaa, vai enemmän jompaa kumpaa?
Jos sukkelot perin pyörivät jaloissa ja aika nopeasti olisi tarve päästä seksitilanteisiin toisen kanssa, tai tilanteeseen tulee nopeasti vihjaileva puhe mukaan, voi olla että olet tekemisissä sellaisen kanssa jota kiinnostaa enemmän seksi kuin koko päkitsi. (Ei sekään mitään – nämä siis voivat vain olla huomionarvoisia asioita silloin kun kuulostelet, kohtaavatko halunne ja tarpeenne nyt).
Se EI ole huono homma, jos et ole välittömästi superkuumana toiseen. Superkuumuus voi hyvin olla traumakiintymyksen merkki: jollain tapaa alitajuntamme tunnistaa heti, että tämä henkilö mätsää haavoihimme ja voisi tarjota meille haavojemme uudelleenaktivoitumista. Traumakiintymysten hieno ja transformoiva puoli on se, että niiden myötä voi erittäin syvästi kohdata haavansa ja löytää sisäisen vanhemmuutensa. Mutta aika usein se tarkoittaa, että itse suhde ei jatku.
Riittävä vetovoima on ihana juttu: seksuaalisuudessa voidaan kasvaa ja avautua yhdessä matkan varrella. (Ja jokaisella on tässä omat mittapuunsa – seksuaaliset tarpeemme ovat aivan vaihtelevaisia ja erilaisia – on hyvä tunnistaa omiaan.)
Silloin, kun toisen kanssa tuntuu ihanalta, mutta fyysillis-eroottista vetovoimaa ei ole kovin paljon tai ollenkaan, voi olla kyse siitä, että sisäistä turvattomuutta ja menettämisen pelkoa on niin paljon että kumppani on tähän kohtaan riittävän turvallinen. Joskus se on psyykellemme tärkeämpää kuin seksuaalinen vetovoima.
Jos heiluu kuumien mutta vaarallisten ja turvallisten mutta ei eroottisia viboja herättävien kumppaniehdokkaiden välimaastossa, oma sisäinen turva ja hoiva luultavasti kaipaavat paljon vahvistusta. Turva + ystävyys + vetovoima ovat ihan mahdollisia samassa paketissa.
JA huomio vielä uudestaan: Emme voi oikeasti tuntea ketään muutoin kuin tutustumisen ja ajan kautta. Se, että sinulla herää pelkoja tai epäilystä, ei vielä tarkoita että kumppaniehdokkaassa on mitään pielessä. Joskus turvallisesti kiintynyt, lähelle uskaltautuva ihminen saattaa pelottaa meitä, jos olemme tottuneet jahtaamaan rakkautta. Ja ylipäänsä uudelle avautuminen, oman arkisen rytmin sheikkautuminen ja kasvun kutsut saattavat järisytellä sisäisyyttä. Ei se haittaa.
Vaistoihinsa kannattaa luottaa, mutta hommalle kannattaa myös antaa aikaa.
Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.
Kuva: Unsplash
