Ahdistuneisuuden tunne on osa ihmisyyttä. Jokainen kokee sitä joskus, vaikka intensiteetti voi vaihdella paljon.
Ahdistus voi olla oire siitä, että jotkut tunteet ovat piilossa ja kaipaisivat tunnistamista ja käsittelyä. Sekin tiedetään, että osa ihmisistä on geneettisesti alttiimpia ahdistukselle, sillä samalla tavoin kuin temperamenttipiirteet, niin myös alttius ahdistuneisuushäiriöihin voi periytyä. Ahdistuneisuus voi liittyä myös joihinkin persoonallisuuspiirteisiin.
Tiettyjä altistavia geenejä ei ole kuitenkaan vielä pystytty löytämään, vaan kyseessä on monen muuttujan summa. Se että toinen ahdistuu näennäisen pienestä asiasta ja toinen porskuttaa keveästi isojenkin haasteiden kanssa voi siis olla ihan annettu ominaisuus. Ahdistuneisuutta kuvataan usein jännittyneisyytenä, pelkona, paniikkina tai puristuksen tunteena. Jotkut puhuvat kivusta tai kihelmöivän epämiellyttävästä tunteesta kehossaan.
Ahdistus ei näy aina ulospäin, hymyilevä ihminen voi olla lamaavan ahdistunut, vaikka ulospäin toiselta näyttääkin. Ahdistus voi viedä unet, toiselle taas on helppoa paeta pahaa oloa nukkumalla. Päihteet ovat valitettavan monelle tapa lääkitä ahdistustaan, vaikka siitä hetken helpotuksen jälkeen seuraa vain lisää ongelmia.
Ahdistuksen tunne syntyy usein ihan omien ajatustemme perusteella. Me murehdimme mennyttä tai katastrofoimme tulevaa. Sanotaankin, että murehtiminen on tunteiden välttelyä, koska emme ole silloin nykyhetkessä läsnä. Ahdistuneisuudesta kärsivän olisi tärkeää muistaa, että ne emme voi hallita ajatuksiamme, mutta voimme valita kuinka suhtaudumme niihin. Mielen tehtävänä on tuottaa joka päivä lukemattomia ajatuksia, meidän vastuullamme on valita, mitkä niistä haluamme ottaa todesta. Meidän ei tarvitse pelätä ajatuksiamme. Me emme nimittäin ole sama asia kuin ajatuksemme tai edes tunteemme. Sinulla on vapaus päättää, mitkä niistä otat vakavasti tai kuinka haluat niitä jatkohyödyntää.
Tunteiden välttely vahvistaa niitä
Hankalien tunteiden pakeneminen johtaa yleensä siihen, että ne ottavat meistä kovemmin kiinni. Ja se johtaa siihen, että me yritämme vain enemmän pyristellä niistä eroon. Tästä seuraa ikävä kehä, josta voi olla vaikea päästäå irti. Kun haluat siis vähentää omaa ahdistustasi, opettele olemaan vaikeiden tunteiden kanssa. Pyri hyväksymään ikävä tunne, vaikka et siitä pidäkään. Ole halukas tutkimaan tunnettasi, viettämään aikaa sen kanssa. Tällä tavalla alat kesyttää tunnetilaasi, ja mielesi huomaa, ettei sen tarvitsekaan vahtia ja ratkaista jokaista tuntemusta.
Jos ahdistuksesi on kestänyt pitkään, se tuntuu sietämättömältä ja huomaat elämäsi kaventuvan sen tähden, on aika hakea apua. Kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin vaikeuksien kanssa. Hae apua, sitä on saatavilla.
Ahdistuneisuuden hoidossa saadaan parhaita tuloksia kognitiivisen käyttäytymisterapian puolella, jossa ihmistä opetetaan kohtaamaan vaikeat ja pelottavat tunteet. Käytännössä tämä on pitkälti sitä, että ihmistä autetaan hyväksymään ahdistus osana elämää ja olemaan välttelemättä vaikeita tunteita. Työskentelyn olennainen osa ovat kotitehtävät, omien arvojen pohtiminen ja tietoisen läsnäolon harjoitukset.
5 harjoitusta helpottamaan oloa ahdistuksen hetkellä
- Palleahengitys. Istu ryhdikkäästi tuolilla ja hengitä muutaman kerran syvään niin, että palleaa kohoaa rennosti hengityksen mukana. Kiinnitä tietoisesti huomiota siihen, että rentoutat vatsasi. Kun hengität ulos, puhalla vähän pitempään kuin hengitit sisäänpäin. Jo pari tietoista syvää pitkää hengitystä voi auttaa ahdistusta laskemaan.
- Mene makaamaan mukavalle alustalle ja laita toinen käsi sydäm ja toinen vatsalle, hengitä luonnolliseen omaan tahtiisi,
- Havainnoi ajatuksiasi, tunnistatko murehtimista? Muistuta itseäsi siitä, että nykyhetki on turvapaikkasi.
- Sano itsellesi ääneen tai kirjoita paperille kokemiasi tunteita ja kehontuntemuksia. Kuvailu voi auttaa ottamaan etäisyyttä ahdistukseen ja saada oivaltamaan jotain sen syistä.’
- Mene kävelylle luontoon, vaikka lähteminen tuntuisi vaikealta. Vie huomio luonnon kauneuteen ja aistien kautta kokemiisi asioihin,.