Se ei varmasti tule kenellekkään yllätyksenä, että me ihmiset olemme erilaisia, meillä on erilaisia käyttäytymismalleja ja tapoja. Niiden takana on kuitenkin lopulta hyvin jaettuja ja inhimillisiä ydintarpeita.
Pariterapiassa ratkottava haaste
Yksi haaste joka tulee aika-ajoin pariterapiassa vastaan on tulkinnat, mitä puolisot tekevät toistensa käyttäytymisestä.
”Jos hän on hiljainen, se tarkoittaa että hän ei välitä minusta.”
”Jos hän valittaa, se kertoo että en vaan riitä hänelle.”
”Kun hän ei lähesty minua, se tarkoittaa että olen jotenkin viallinen.”
”Tuntuu etten pysty tekemään mitään oikein, että hän olisi tyytyväinen.”
Nämä tulkinnat eivät ole suinkaan aina totta. Ja silti ne lähtevät herkästi elämään kuten ne olisivat. Tällöin pari ajautuu helposti kehälle, jossa kumpikaan ei kuule toista. Yhteishenki muuntuu pikkuhiljaa vastakkainasettelun tilaksi ja kuilu kasvaa.
Vaatii paljon rohkeutta kurottaa tällöin toista kohti. Se ei tapahdu siten, että vaadimme toista ymmärtämään, miksi itse olemme oikeassa. Nähdyksi tulo mahdollistuu, kun kutsumme toista dialogiin. Se kysyy ymmärrystä siitä, että meidän ihmisten käyttäytymisen takana on syvempiä tarpeita, joita emme useinkaan sano ääneen. Yhteys ja ymmärrys pääsee syntymään, kun uskallamme jakaa myös haavoittuvaisia ja herkempiä teemoja – halulla ymmärtää.
Esimerkki:
Parisuhteissa parilla on usein eritahtisuutta asioiden prosessoimisen suhteen. Joskus tämä johtaa väärin ymmärryksiin.
Elina haluaisi käsitellä asiat aina heti, tai mieluummin jo eilen. Hänen puolisonsa Matti taas kaipaa hieman aikaa pohtia ja ajatella rauhassa. Elina koki aiemmin Matin välttelevän ja jättävän hänet yksin isojen aiheiden kanssa ja Elina alkoi tivaamaan Matilta keskustelua. Matti taas koki Elinan nopean tahdin painostamisena, ja se sai hänessä enemmänkin vain jarrut päälle.
Kun Elina ja Matti oppivat ymmärtämään olevansa eritahtisia asioiden prosessoi misessa, he välttyivät monilta turhilta väärinkäsityksiltä. Elina oppi luottamaan, että Matti kyllä tulee keskusteluun kunhan saa hetken pureskella rauhassa, ja Matti taas oppi sanoittamaan Elinalle sitä, että hän haluaa kyllä keskustella, mutta tarvitsee hieman aikaa prosessointiin.
Kummankaan tapa toimia ei ole toista parempi, ne ovat vain erilaisia. Myös sen ymmärtäminen, että toisen erilainen prosessointitapa ei ole henkilökohtainen loukkaus itseä kohtaan, voi olla hyvin vapauttavaa.
Seuraava toimivan kommunikaation muistilista on poimittu Minun käyttöohjeeni -kirjasta.
Toimivan kommunikaation muistilista
1. Emotionaalinen läpinäkvyys ja haavoittuvaisuus
Toimivan kommunikaation kannalta rehellisyys omasta aidosta kokemuksesta on keskeistä. Aloita kertomalla siitä Minä – muodossa.
”Minusta tuntuu”
”Minussa heräsi”
”Huomasin tekeväni tällaisen tulkinnan”
2. Keskity tarpeisiin
Omien tarpeiden ilmaisun ei tarvitse olla vaativaa jyräämistä, se on parhaimmillaan kumpaakin kunnioittavaa yhteistyötä. Mitä minä tarvitsisin tässä tilanteessa, entä sinä? Miten kummankin tarpeet ja toiveet saavat turvallisen tilan tulla kuulluksi. Harjoittele kuuntelemaan tuomitsematta ja kerro rohkeasti omista tarpeistasi.
3. Ole spesifi
Saatamme helposti hairahtua toivomaan, että kyllä kumppanin nyt pitäisi tietää mitä toivomme, mikä meitä loukkaa ja miten tukea vaikealla hetkellä. Toinen ei voi tietää, ellei ihan oikeasti kerro. Vältä jäämästä kiinni oletuksiin ja ole spesifi ja kysy myös toiselta lisää.
4. Älä syytä
Kommunikaatio harvoin jos koskaan toimii alleviivaamalla toisen viallisuuksia tai syyttämällä. Jos olet tunnekuohussa, voi olla viisainta rauhoittua ensin ja päästä itse ensin kosketuksiin haavoittuvaisiin tunteisiin ja tarpeisiin ja viestiä selkeämmin niistä käsin. Ole valmis pyytämään myös anteeksi, jos tunnekuohussa erehdyt syyttämään, niin käy luultavasti jokaiselle joskus.
5. Ole aktiivinen ja tarvittaessa lempeän jämäkkä
Kerro avoimesti, suoraan ja käyttäen minä viestiä, kuuntele ja kysy lisää. Jos yhteistyö ja keskustelu ei kaikesta huolimatta onnistu, voit lempeän jämäkästi ehdottaa taukoa ja aiheeseen palaamista hieman myöhemmin. Jos huomaat että olette vänkäämisen kehällä, voi olla viisainta ottaa tauko. Voisitteko sopia tällaisiin tilanteisiin yhteiset pelisäännöt?


