Ajattelemme usein kehomme hyvinvointia ravinnon, liikunnan ja levon kautta. Nämä seikat ovat toki tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on ajatella mielen ja ajatusten vaikutusta fyysiseen kehoomme.
Stressiteoriassa tunnetaan stressin kolme vaihetta: Hälytys, vastustus ja uupumisvaihe. Hälytysvaiheessa voimavarat keskittyvät vastustamaan koettua uhkaa. Tulee niin sanottu taistele ja pakene-reaktio. Vastustus vaiheessa puolestaan keho pyrkii mukautumaan stressiin ja esimerkiksi immuunipuolustus saattaa hetkellisesti vahvistua. Vastustusvaiheen pitkittyessä seuraa uupumisvaihe. Uupumisvaiheessa ihminen usein lamaantuu ja innostuksen tunteet häviävät.
Olen omakohtaisesti tutustunut keho-mieli-yhteyteen, sairastuttuani vuosia sitten uupumukseen. Tapauksessani uupumuksen tunnistaminen oli aluksi hankalaa, sillä koin, että mieleni oli virkeä ja olin aikaansaava. Fyysinen kehoni oli kuitenkin alkanut kuiskimaan minulle merkkejä väsymyksestä jo aikaisemmin, mutta huomasin nämä merkit vasta, kun kehoni alkoi huutamaan. Tapauksessani uupumuksen ja ylivireyden oireet näkyivät nimenomaan fyysisinä oireina, kuten vatsakipuina, ruoansulatusvaivoina ja lopulta niveloireina.
Useat tutkimukset puoltavat keho-mieli teoriaa ja osoitettu, että keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toisin sanoen, emme voi ajatella kehoa ja mieltä toisistaan erillisinä, vaan päinvastoin ihminen kokee maailman sekä kehollisesti, että mielensä kautta. Tämän vuoksi saatat ehkä itsekin tunnistaa tilanteita, joissa esimerkiksi kokemasi kipu tai pitkään jatkunut sairaus, saa mielesi oireilemaan. Ja yhtä lailla stressi, huoli, unettomuus, viha, katkeruus ja muut negatiivisiksi luokitellut tunteet saattavat alkaa tuntua kehossasi erilaisina kipuoireita, tunteiden aktivoidessa kehon stressijärjestelmän.
Negatiiviset ajatukset saattavat näyttäytyä kehossa monin eri tavoin, kuten esimerkiksi, lihasjännityksinä, ruoansulatusvaivoina, univaikeuksina, verenpaineen nousuna, immuunijärjestelmän heikentymisenä, iho-oireina, päänsärkyinä ja migreeninä.
Mutta miten sitten voisimme vähentää henkistä kuormitustamme?
Keinot saattavat kuulostaa helpoilta, mutta yllättävä kyllä, yhä useampi meistä, tarvitsee muistuttelua ja uuden tavan opettelua. Jo pelkästään positiivinen ajattelu, kiitollisuuden harjoittaminen ja myönteisten asioiden huomaaminen edistävät hyvinvointia.
On hyvä muistaa, että eivät asiat itsessään ole stressaavia, vaan se, miten tulkitsemme niitä.
Kehon ylivireystilaa ja parasympaattista hermostoa, eli sitä, joka meillä on käytössä levossa voidaan tukea muun muassa rentoutumisharjoituksilla, syvillä hengityksillä ja meditaatiolla. Myös liikunta saattaa toimia joillakin, kuten itselläni, mieltä puhdistavana harjoituksena.
Olen kiitollinen omasta matkastani keho-mieli-yhteyden löytymisessä. Nykyään tunnistan ylivireyden merkit ajoissa ja osaan hidastaa tarvittaessa. Osaan myös säännöstellä voimiani ja olen ottanut käyttööni yllä mainittuja keinoja kehon ja mielen rauhoittamiseen aktiivisen elämän keskellä.
Sinäkin voit jo aivan pienillä arkisilla asioilla, kuten kuuntelemalla miltä omassa kehossa ja mielessä tuntuu – missä tuntuu kiristystä, kipua tai väsymystä tai minkä ajatuksen kanssa olet jumissa, alkaa tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin oman kehosi ja mielesi viestejä ja reagoimaan niihin ajoissa.
