Keho ja mieli toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Ajatukset, tunteet ja keholliset reaktiot vaikuttavat toinen toisiinsa. Kun ajattelen itsestäni ilkeästi, se muuttuu tunteeksi kuten inhoksi tai häpeäksi, puristaa rintakehääni saa lihakseni jännittymään. Jos taas puhun itselleni lempeästi, kehoni rentoutuu ja jopa sykkeeni laskee. Kaikki on hyvin tässä hetkessä.
Vaikka ymmärrämme, miten kehomieliyhteys toimii, emme aina tiedosta ajatuksiamme, tunteitamme ja tarpeitamme. Esimerkiksi stressi saa monet meistä sivuuttamaan keholliset viestinsä ja toimimaan tavoilla, jotka ennen pitkää heikentävät yhteyttä itseemme ja omaan kehoomme.
Seuraavat 5 asiaa voivat kertoa siitä, että stressi on heikentänyt yhteyttä omaan kehoosi ja vinkkejä, miten päästä takaisin tasapainoon:
1. Syöt tavallista enemmän tai unohdat syödä. Stressi voi sekoittaa kehon nälkä- ja kylläisyyssignaalit. Kun keho on tasapainossa, se kertoo, milloin ja kuinka paljon on hyvä syödä. Jos emme ole kuulolla ja sivuutamme aterioita, voi keho reagoida äkkinälällä, mikä saa meidät himoitsemaan nopeaa energiaa kuten sokerisia herkkuja. Toisilla taas stressi saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Vaikka nälän tunteen huomaisi, ruokaa ei tee mieli tai syöminen tuntuu vaikealta.
Stressaantuneena on entistä tärkeämpää pitää kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Kehosi tarvitsee energiaa ja syömällä hyvin ja säännöllisesti pidät myös verensokerin tasaisena. Mikäli kärsit ruokahalun puutteesta, suosi ruokia, makuja ja mausteita, jotka edes vähän houkuttelevat. Nestemäinen ruoka kuten smoothiet ja keitot voivat olla helpompia syödä kuin kiinteä ateria.
2. Unirytmisi on sekaisin. Normaalisti iltaa kohti mennessä kehon kierrokset laskevat ja väsymys hiipii kuin itsestään. Stressaantuneena tulee helposti istuttua koneella tai räplättyä puhelinta vielä iltamyöhään, jolloin mieli on jatkuvasti aktiivinen eikä hermosto pääse rauhoittumaan. Ylivireä keho käy kierroksilla vielä sänkyyn mennessä. Unen päästä on vaikea saada kiinni tai heräät aamuyöllä täysin virkeänä.
Uni ja riittävä lepo on jaksamisen kannalta kaikkien tärkeintä. Vaikka pää olisi täynnä ”pitäisi vielä” -ajatuksia, pidä kehosi puolia ja rauhoita ilta tietoiselle kierrosten laskemiselle. Halutessasi voit kirjoittaa kaikki keskeneräiset asiat post it -lapulle ja palata niihin aamulla. Mikäli nukahtaminen on sinulle hankalaa, kannattaa myös television ja somen valo- ja kuvaärsykkeet pitää minimissä hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
3. Kärsit lihaskireyksistä tai stressiperäisistä oireista kuten pää- tai selkäsärystä. Stressi ja siihen liittyvät tunteet ja ajatukset kuten kiire, jännitys ja pelko saavat lihakset jännittymään. Myös hengitys muuttuu usein pinnalliseksi. Kun mielessä on koko ajan seuraava asia, joka pitäisi hoitaa, keho ei pääse hellittämään riittävän usein. Pitkittynyt kireys lihaksissa ja sidekudoskalvoissa vaikuttaa kehon toimintaan ja asentoon, mikä voi saada aikaan erilaisia kipua ja särkyjä.
Anna kehollesi lempeää liikettä kuten venyttelyä, joogaa tai kävelyä. Suosi laajoja liikeratoja ja rangan taivuttelua eri suuntiin. Kiinnitä myös huomiota hengittämiseen. Riittää, kun tuot joitakin kertoja päivän aikana huomion siihen, miltä hengitys tuntuu ja päästät sen virtaamaan mahdollisimman vapaasti ja pehmeästi. Jos sinulla on mahdollista, kokeile kehollisia hoitoja kuten hierontaa tai osteopatiaa. Myös läheisen lempeä kosketus auttaa rentoutumaan. Tarvittaessa käänny fysioterapeutin puoleen.
4. Välttelet tietoisesti tai tiedostamattasi pysähtymistä ja tunteiden kohtaamista. Stressin keskellä monet tavallisetkin asiat – kuten epämiellyttävät tunteet – tuntuvat entistä kuormittavimmilta ja niitä mieluummin siirtää ja väistelee kuin pysähtyy kohtaamaan. Tämä on inhimillistä ja omaa jaksamista on myös hyviä oppia kuulostelemaan ja rajaamaan. Jos kuitenkin huomaat, että pysähtyminen pelottaa, on pinnan alle tullut kenties painettua turhan monta tunnetta.
Kiireen keskellä on hyvä muistaa, että tunteet kertovat tarpeistamme yhtä lailla kuin nälkä, väsymys tai kipukin. Jos sivuutamme pitkään omat tunteemme, myös ne alkavat näkyä kehossa ja saattavat ilmetä erilaisia psyykkisinä ja fyysisinä oireina. Onkin tärkeää oppia kunnioittamaan omaa sisäistä maailmansa ja raivata sille tilaa ulkoisen maailman paineilta.
5. Huomaat analysoivasi jatkuvasti asioita ja eläväsi enimmäkseen “päässäsi”. Nykyaika älylaitteineen tarjoaa jatkuvia ärsykkeitä aivoillemme. Myös monet meistä työskentelevät nykyään ammateissa, jotka vaativat fyysisyyden sijaan jatkuvaa ajattelua, analysointia, tiedonkäsittelyä ja -hallintaa. Ei siis ole ihme, että keho jää helposti arjessa paitsioon. Kun mielessä on jatkuvasti meteliä, saattavat kehon hiljaiset signaalit hukkua tai jäädä huomiotta.
Yhteyttä omaan kehoon voi herätellä yksinkertaisin keinoin kuten tuomalla huomion hengitykseen ja muihin kehollisiin tuntemuksiin. Myös luonnossa liikkuminen ja ulkoisten aistien herättely auttavat laskeutumaan keholliseen kokemukseen. Vaikka mieli on usein muualla, keho on aina tässä. Virittäytymällä kehonsa taajuudelle voi kutsua itsensä takaisin tähän hetkeen.
