Onko pakko viettää joulua siellä missä ei viihdy?

Joulu on yhdessäolon, perheiden, hyvän mielen ja antamisen juhla – mutta ei ihan aina, ei ihan kaikille.

Joulu voi olla myös pelon, pettymysten ja perhekonfliktien juhla. Syyllisyyttä ja syyllistämistä, miellyttämistä, muiden asettamien odotusten täyttämistä.

Onko pakko viettää joulua ympäristössä tai seurassa, jossa ei viihdy? Lyhyt vastaus on ei. Jos syystä tai toisesta olet odotellut lupaa jättäytyä pois suvun joulunvietosta, tässä se on.

Läheskään kaikki joulu-uskomukset eivät enää ole nykyelämän tasolla. On korkea aika luoda uusia perinteitä. Yksi niistä voisi olla se, että päästetään irti syyllisyydestä ja syyllistämisestä. Luodaan joulusta salliva ja rento juhla omasta halusta, ei pakosta. Saa myös jättää juhlimatta, jos niin tahtoo.

Jos joulun henki painaa päälle turhan painostavasti, kannattaa kysyä itseltään muutama kysymys.

1. Millaisia odotuksia tai velvollisuuksia tunnet jouluun liittyvän? Vai oletko sinä se, joka odottaa kovasti muilta ihmisiltä jotain? Millaisia uskomuksia jouluun mielessäsi kytkeytyy? Mitä kuuluu tehdä? Mitä ei missään nimessä kuulu tehdä?

Joulun juhlinta on suuri uskomusten vyyhti. Kolmeen päivään on onnistuttu kytkemään iso kasa kirjoitettuja ja kirjoittamattomia joulusääntöjä, jotka koskevat kyläilyä (se joka viettää Martta-mummon luona pisimmän ajan, on hyveellisin ihminen), lahjoja (ostetaan vielä vähän ylimääräistä krääsää, jotta se ei varmasti lopu kesken) ja ruokaan (ota nyt vielä kolmas lautasellinen riisipuuroa, niin tädille tulee hyvä mieli). Jokaisella meistä on omat joulu-uskomuksensa, ja kun ne törmäävät muiden uskomuksiin, siitä saattaa olla joulumieli kaukana.

Uskomukset eivät aina ole totta, vaikka itsestä siltä tuntuisikin. Niitä voi ja kannattaakin välillä tarkastella kriittisesti ja muistaa, että uskomuksia on myös mahdollista muuttaa. Joskus voi vain hengittää syvään ja päästää irti perinteistä. Antaa toiselle tilaa tehdä omat ratkaisunsa.

Suuressa suvussa joulu voi sisältää myös kompromisseja ja tasapainottelua. Monta kertaa ihmisillä on kuitenkin taipumus kallistua aina johonkin suuntaan: jotkut vaativat muilta paljon, toiset mieluummin myöntyvät ja miellyttävät. Joskus on parempi asettaa selkeät rajat, jotta ei aina ole se, joka joutuu joustamaan muiden mielihalujen vuoksi.

2. Millaisia tunteita omien joulu-uskomusten takana oikein on?

Pinnallisten uskomusten takana on aina syvempiä tunteita ja merkityksiä. Se joka vaatii sukuaan aina saapumaan kylään, varmasti välittää läheisistään – mutta saattaa myös pelätä yksinjäämistä. Voi olla helpompi vaatia kuin päästää irti ja luottaa siihen, että minun luokseni halutaan tulla joka tapauksessa.

Se, jota odotetaan kylään, varmasti yhtä lailla välittää myös. Mutta hänellä voi olla joululleen myös muunlaisia toiveita kuin kyläperinteet. Hän tuntee usein syyllisyyttä, luultavasti hän pelkää tuottavansa pettymyksen. Tuntuu siltä, että on pienempi paha rämpiä perinteiden läpi kuin ilmaista omat toiveensa ja tarpeensa, saati sitten sanoa ei.

Syvimmistä tunteista ei aina ole helppo puhua, eikä niitä aina välttämättä edes itse tunnista. Mutta kokeile silti. Puhu toiselle osapuolelle sydämestäsi ja kerro, mitä joulutoiveidesi takaa löytyy. Toinen ei välttämättä osaa vastata samalla tavalla, mutta ainakin sinä olet yrittänyt parhaasi.

3. Tuottaako odotusten täyttäminen enemmän ahdistusta kuin mielihyvää? Jos olet ihan rehellinen itsellesi, mikä tekisi sinut tänä jouluna onnelliseksi?

Omalta tuntuvien valintojen tekemistä pidetään joskus itsekkyytenä. Mutta sekin on uskomus. Jos jättää joulukyläilyn joskus väliin, sen ei tarvitse tarkoittaa, etteikö välittäisi – välittää voi monin tavoin.

Toisaalta elämässä on erittäin tervettä olla ajoittain itsekäs. Ihmissuhteissa tarvitaan vastavuoroisuutta: jatkuva antamisen ja ottamisen epätasapaino ei ole kestävää. Usein se, joka aina vaatii toiselta enemmän, ei ole koskaan tyytyväinen, kun taas se, joka jatkuvasti uhrautuu, menettää voimansa ja elämänilonsa.

Jokaisella meistä on omat oppiläksymme elämässä. Siksi yksiselitteisiä ohjeita valintojen tekemiseen ja suvun joulurauhan luomiseen ei ole. Yhden haasteena saattaa olla odotuksista irtipäästäminen ja yksinolon kohtaaminen, toisen tehtävänä on oppia rajojen asettamista, omaan voimaan astumista ja omien tarpeiden ilmaisemista. Joskus harjoitellaan yhdessä kompromissien tekemistä.

Varmaa on se, että kaikki me voimme opetella tuomaan vielä paremmin esiin syvimpiä tunteitamme – ei pintakiukkua, ärtymistä ja loukkaantumista vaan sitä, mitä todella sydämessäsi toivot, tarvitset ja pelkäät.

Opettele tunnistamaan uskomuksesi ja odotuksesi ja kohtaamaan niiden takaa löytyvät tunteet. Silloin voit luoda joulurauhasi omasta voimasta käsin. Oman voiman valinta voi olla myös se, että menet kylään, joka ei ole kaikkein mieluisin. Pääasia on, että voit tehdä valinnan vapaasta tahdostasi – eikä siksi, ettei sinulla olisi muita vaihtoehtoja.

Lisää pohdintaa ja vertaistukea aiheesta Taikaelämää-podcastissa, jonka voit kuunnella tästä:

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: