Et ole välttämättä sitoutumiskammoinen nirso, saatat kärsiä ahdistuneisuushäiriöstä

Mitä lähempänä ihmiset asuvat toisiaan, sitä kauempana olemme toisistamme, vaikuttaa tänä päivänä. Kaupungistamisen myötä kylät tyhjenevät ja kaupungit kasvavat, mutta samalla yksineläjien määrä lisääntyy. Tällä hetkellä yleisin kotitalousmuoto Suomessa ovat yksinasujat. Toki osa heistä on suhteessa, mutta tiedetään, että useimmat meistä toivoisivat sen löytyvän.

Ihmiset kurottelevat toistensa luokse Tinderin ja muiden verkkosovellusten avulla ja törmäilevät baareissa alkoholin turruttamina. Jotkut rohkeat avaavat keskustelun mielenkiintoisen ihmisen kanssa näyttelyssä tai kahvilassa. Ennakkoluulot ja tulkinta vaikeuttavat aitoa kohtaamista.  Tutkimuksista tiedetään, että mitä enemmän ihmisillä on valinnanvaraa, sitä valikoivammaksi he tulevat. On vaikeaa pysähtyä mielenkiintoisen henkilön äärelle, koska kulman takaa voi tulla kiinnostavampi vastaan. Mutta parinvalinnassa vaikuttavat lukuiset muutkin asiat.

Tylyimpiä leimoja, joita lähiympäristöstä voidaan ikisinkulle asettaa on nirsoilu. Tällöin oletetaan, että eihän tuolle mikään kelpaa, kuvittelee olevansa tavallisten ihmisten yläpuolella, ottaisi nyt vaan jonkun.  Kuitenkin, kun näyttää siltä, että kukaan ei kelpaa, tai ihmissuhde ei lähde käyntiin kuin unelma ensitreffien jälkeen, voi tilanne johtua monesta syystä. Useimmiten jatkoa ei tule ihan vain siksi, että useimmat suhteet tyssäävät alkuunsa. Tulee esille asioita, jotka eivät viehätä, arvoja, joihin ei voi liittyä. Elämänkumppania etsiessä on merkitystä, että yhteiset ydintarpeet olisivat samanlaisia, on harmilista, kuinka vähän niistäkin puhutaan tutustuttaessa. Tiedetään, että suhteen ensimetreillä esiin tulleet vastoinkäymiset ovat usein samoja, joihin suhde lopulta päättyy, siksi niihin kannattaa kiinnittää huomioita jo alussa. Ei sen tähden, että voisi karata paikalta, vaan siksi, että voisi pyrkiä selvittämään niitä ennen niiden vahvempaa sabotoivaa vaikutusta.

Se mikä näyttäytyy ulkopuolisten silmissä valikoivuutena, voi olla ahdistuneisuuteeseen reagoimista. Useat herkät ihmiset ovat kovin reaktiivisia ja kokevat suhteen alun liian jännitteisenä aikana. Jos toinen ei tule lähelle niin nopeasti kuin haluaisi tai tekee sen liian nopeasti, voi ahdistunut herkkä perääntyä vaiheessa, jolloin tarvittaisiin enemmänkin aikalisää, hengittelyä ja kommunikointia.

Erityisherkillä on enemmän ahdistuneisuushäiriötä kuin muilla ja  joskus voi olla, että ihminen ei itsekään ymmärrä olevansa ahdistunut, vaan kuvittelee olevansa  vain hankala ja sitoutumiskyvytön. Aivan kuin hänen läheisensä hänelle viestivät. Taipumuksesi sabotoida suhteesi heti alkuun voi siis johtua siitä, että tilanne ahdistaa sinua. Tiedetään että masennus voi olla piilevää, mutta ahdistuneisuuskin voi toimia salaa sinulta vaikuttaen ihmissuhteisiisi. Ahdistuneisuuden syntymekanismeihin vaikuttavat välittäjäaineet, kasvuympäristö ja elintavat. Jos koet jatkuvaa epämukavuutta, hankaluutta, vaikeutta ja pakenemishalua liittyen vuorovaikutustilanteeseen kannattaa hakea ammattilaiselta apua.

Mutta voit myös auttaa itseäsi, jos kohtaaminen pelottaa, etkä kykene pysähtymään uuden kiinnostavan ihmisen äärelle pidemmäksi aikaa. Psykologit ja terapeutit tarjoavat tähän mielellään tunteiden siedätystä. Kun et pakene, vaan antaudut vuorovaikutukselle silloinkin kun se on hankalaa, voit oppia itsestäsi ja tunteistasi uutta. Eevi Minkkinen muistuttaa blogissaan, että pysähtymällä hankalan tunteen äärelle, sen voima lievenee asteittain ja ehkä jopa katoaa häiritsemästä.  Voit myös vaikka luvata itsellesi, että tapaat jokaista uutta henkilöä useamman kerran. Ei se ole vielä  ilmaus yhteisestä tulevaisuudesta, mutta itsetuntemuksellesi ja ihmissuhdetaidoillesi se voi tehdä todella hyvää.

 

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: