Lomaa pukkaa, mutta kehoni ei tunnu sitä ymmärtävän. Stressi jatkuu. Tekemättömien askareitten lista on pitkä ja silti keskeneräinen. Uupunut olo voi kuitenkin olla täysin terve signaali: on aika levätä, hidastaa ja rentoutua. Helposti voimme yrittää ”lääkitä” väsymystämme piristeillä tai pinnistelemisellä, vaikka paras vaihtoehto voisi olla vain hidastaa ja pysähtyä – ottaa aikalisä itselle.
Tärkeä osa-alue levollisuuden saavuttamisessa on ulkoisen informaatiotulvan hallitseminen. On vaikea kuulla oman kehon ja mielen viestejä, jos kaikki aistit turtuvat mainoksista, katastrofiuutisista ja manipuloivasta markkinoinnista.
Tässä viisi vinkkiä ulkoisen informaation suodattamiseen:
1. Havaitse ja erittele rakentava tieto haitallisesta
Innoittavat ja tunne-elämäämme liikuttavat tarinat voivat kohottaa mielialaamme, rohkaista ja jopa opettaa meille uusia tapoja ajatella ja toimia. Taide, kaunokirjallisuus ja laadukkaat romaanit kehittävät sosiaalisia tunnetaitojamme, sekä kykyä nähdä asioita toisten perspektiivistä. Opimme pohtimaan elämää syvemmällä ja merkityksellisemmällä tavalla, sekä hahmottamaan omaa suhdettamme ympäröivään todellisuuteen. Opimme empatiaa.
Paperikirjan äärellä silmät lepäävät paremmin kuin lukulaitteen. Erityisen voimauttavaa on hakeutua eläviin kulttuuritilaisuuksiin: teatteriin, konsertteihin ja taidenäyttelyihin joissa olemme aidosti kosketuksissa kaikilla aisteillamme juuri siinä hetkessä tapahtuvan kanssa.
kuva: Simon Hesthaven, Unsplash
2. Suodata vahingollinen informaatio
Raflaavilla otsikoilla saadaan klikkauksia ja mainostuloja. Pelolla hallitaan, manipuloidaan ja myydään. Huolestuneisuus lisää stressiä ja uuvuttaa. Vaikka onkin hyvä tietää mitä maailmassa tapahtuu ja tehdä valintoja kärsimyksen vähentämiseksi, ei mediavyörytys välttämättä koidu edes kertomuksensa kohteen avuksi. Usein näistä lööppiuutisista myös puuttuvat tilanteen korjaamiseen tähtäävät ehdotukset.
Ajatus ”olet mitä syöt” pätee myös mieleen.
Millaisten ajatusten parissa haluat käydä levolle päivän päätteeksi?
3. Opettele ”impulssien voimakkuuden säätöä”
Vaikka ympäröivä informaatio olisikin ravitsevaa, sen määrä voi silti olla ylivoimaisen suuri. Tarvitsemme tiukkoja rajoja myös hyväksymämme kerronnan ympärille ja määrälle, jonka valitsemme ottaa vastaan. Luovat ratkaisut ja ideointi tarvitsevat hiljaisuutta ja tilaa ympärilleen.
Aseta itsellesi mahdollisuuksiesi mukaan aikoja, jolloin olet erillään kaikista mediaimpulsseista.
4. Harjoita itseäsi
Maadoittaminen, luonnossa liikkuminen, meditointi, urheilullinen liikunta ja teknologiapaastot auttavat parempaan keskittymiseen ja stressitason laskemiseen. Yksi tehokas keino keholliseen hiljentymiseen on suolavedessä kelluminen, jossa aistiärsykkeet minimoidaan.
Omien kokemusten ja tunteiden kirjoittaminen ja/ tai ulos puhuminen selkeyttää omaa ajattelua ja auttaa peilaamaan omia tunnetiloja ympäröivän todellisuuden kanssa.
Hengitys- ja keskittymisharjoitukset voivat auttaa hermostoamme rauhoittumaan, vaikkakin keho ja mieli saattavat aluksi tulla levottomiksi siitä, kun niille tutuksi tullut impulssitulva laskee. Siedättäminen toimii tässäkin ja jo muutamassa päivässä rauhallisempi olo alkaa tuntua normaalilta.
Kun kosketus omaan itseen on vahvistunut, on myös helpompi tarkistaa mitkä omista arvoista ja toimintamalleista oikeasti ovat omia ja mitkä kenties muilta tarttuneita tai vääristä motiiveista käyttöön vakiintuneita.
Kun haluat toimia, valitse yksittäinen konkreettinen ja rakentava teko kerrallaan ja toteuta se itsellesi sopivalla aikataululla.
5. Havainnoi tasapainoisen itsellisyyden ja itsekkään itsekeskeisyyden eroavaisuuksia
Tasapainoisen itsellisen henkilön seurassa on tilaa muillekin olla levossa oman itsensä kanssa. Tällaisen henkilön seurassa erilaisuus ei ole lähtökohtaisesti uhka, vaan kiinnostava mahdollisuus avartaa omaa ajatteluaan ja selkiyttää omankin tarinansa syitä ja seurauksia. Itsekeskeisyys taas liittyy usein oman edun tavoitteluun muiden kustannuksella ja vastakkainasetteluihin, sekä joskus myös itsen ympärillä pyöriessään ahdistuneisuuteen, negatiivisten asioiden hautomiseen ja muiden syyttelyyn. Paradoksaalista on, että koska huolestuneita ihmisiä on helpompi johdatella, meitä systemaattisesti kuormitetaan huolestuttavilla mediaviesteillä. Tästä syystä politiikassa ja agressiivisessa markkinoinnissa usein lähestytään ihmisiä luomalla ensin uhkakuvia. Tällaista viestintää kohdatessaan on hyvä aina aluksi kysyä: kuka tästä hyötyy?
Jotta pystyisi neutraalisti erottamaan itsellisyyden itsekeskeisyydestä, on hyvä ensin kehittää omaa tasapainoaan. Kun oivallamme oman hyvinvointimme lisääntyvän tuottaessamme hyväntekeväisyyden kautta iloa muille, voimme saada alkuun positiivisen kierteen. Tärkeää on kuitenkin aloittaa omasta olotilasta, samoin kuin lentokoneen turvaohjeissa: happinaamari ensin omille kasvoille.
Kärsimys, kipu ja sairaudet ovat väistämättömiä elämässämme. Emme haluaisi niitä kohdallemme, mutta niillä on myös voimakas ja usein hyödyllinenkin vaikutus. Kivun välttämättömyyden ymmärtäminen voi olla voimakkaasti oivalluttava ja syvällinen kokemus. Onnellisuutta haluavat kaikki; kipua ei kukaan. Kun ymmärrämme tämän syvällisesti, alamme myös aktiivisesti valita ettemme satuta muita. Tulemme tietoisemmaksi ruoasta jota syömme, sanoista joita puhumme ja teoistamme. Silloin alamme kutoa uudenlaista tarinaa itsellemme: tapaa elää jossa kuljemme kevyesti, puhumme tietoisesti ja myötätuntoisesti, toimimme tiedostaen ja rakkaudella.
Itselliselle ihmiselle ulkoisen ja sisäisen informaation seulonta on luontevaa, tekemisen priorisointi helppoa, eikä hänen tarvitse kantaa omatunnollaan oman vaikutuspiirin ulkopuolella olevia ongelmia.
Lähdekirjallisuutena ja innoittajana Emma Seppälän artikkeli: 5 no-nonsence steps to conquering information overload
