Onneksi yhä useampi meistä jo tunnistaa taipumuksen suorittaa. Suorittajan identiteetistä luopuminen on kuitenkin prosessi, joka ei tapahdu yhdessä viikossa, eikä kuukaudessakaan. Se on tutkimusmatka, joka herättää monenlaisia tunteita, epätoivosta pelkoon, helpotuksesta vapautumiseen, tyhjyydestä uuden löytämiseen. Näin sen juuri kuuluu olla. Se saa olla matka, koska se on matka.
Suorittaminen ei ole pelkästään käytösmalli, vaan ihan todellinen selviytymiskeino, jonka takana on ihan oikeita syitä. Suorittamisen takana olevista yleisistä syistä kirjoitin aiemmin täällä.
Tässä kirjoituksessa haluan jakaa 5 tärkeää kysymystä tutkittavaksi sinulle, joka haluat alkaa tekemään tilaa luottamukselle, elämälle ja inhimillisyydelle suorittamisen sijaan.
Voit tutkia näitä kysymyksiä kirjoittaen tai vaikka jutellen ystävän kanssa. Anna näille kysymyksille aikaa.
1. Miksi et enää halua jatkaa kuten ennen?
Auts! Kiperä aloitus. On tärkeää nähdä mitä hintaa maksaa siitä, jos jatkaa kuten ennenkin. Minä en halunnut enää jatkaa koska terveyteni ei kestänyt, olin lopen uupunut lähes jatkuvaan stressiin, ahdistukseen ja yritykseen kannatella maailmaani.
2. Mitä pelkäät, että tapahtuu jos hellität?
Tämä on oikeasti tärkeä tiedostaa. Hyvin usein pelot saavat ohjata toimintaamme alitajunnan kautta. Pelko sanoo, että tapahtuu kauheita jos lopetat. Pelko on melkoinen puskuri. Pelkoa ei voi järkeillä pois, mutta sen tiedostaminen auttaa työstämään sitä. Minä pelkäsin, että en pysty huolehtimaan itsestäni, pelkäsin syyllisyyden tunnetta, pelkäsin etten kestäisi epäonnistumista, pelkäsin arvostelua ja pelkäsin oman mieleni ääniä jotka huutaisivat: ”Sinä laiska vätys!”
3. Mitä on nyt vaikea kohdata itsessä tai elämässä?
Suorittaminen on opittu selviytymiskeino. Mistä yritän nyt selviytyä, huomaamattani? Hyvin usein harhautamme suorittamalla huomiomme pois jostain muusta, jostain, jonka tutkiminen ja työstäminen olisi itseasiassa erittäin tärkeää. Sieltä kumma kyllä löytyy usein myös melkoisia lahjapaketteja. Minun oli vaikea kohdata parisuhteen haasteita, joten suorittamalla pidin ajatukseni poissa. Minun oli vaikea kohdata kehooni kohdistuvaa häpeää ja riittämättömyyden tunnetta, joten suorittamalla pystyin hetkellisesti pitämään nuo vaikeat tunteet poissa. Jep, hetkellisesti.
4. Mille tulisi elämässäsi tilaa jos hellittäisit?
Usein luulemme, ettemme vaan kerkeä, ettei vaan pysty eikä voi. Todellisuus voi olla, että meitä pelottaa. Minun elämässä tuli tilaa ihmissuhteille, ystäväville, harrastuksille, luovuudelle, matkustamiselle, ELÄMÄLLE! Ja kaikkea tätä pelkäsin: Koska ihmissuhteet voi nostaa tunteita esiin. Koska se, että joku on tärkeä, koskettaa syvästi. Koska harrastuksissa saattaa kokea kontrolloimattomuuden tunteita, ainakin jos valitset aloittaa tanssimisen, kuten allekirjoittanut.
5. Mikä on sinulle OIKEASTI luontaista?
Mikä on niin SINUA, että tekisit sitä, vaikka et ikinä saisi siitä ”tunnustusta” tai rahaa? (Voi olla, että saat silti rahaa, mutta se ei ole se pointti).
En usko, että kukaan meistä syntyy suorittamaan. Meillä jokaisella on omia luontaisia taipumuksia, kiinnostuksen kohteita, intohimoja ja niitä juttuja, joita tehdessä tuntee olevansa jotenkin itselleen oikeiden asioiden äärellä. Jollekin se voi olla moottoripyöräilyä, jollekin laulamista, jollekkin syvällisyyksien pohdiskelua, puutarhatöitä, kirjoittamista, lasten kanssa leikkimistä.
Tee sitä. Oikeasti. Tee sille tilaa. Jos et tiedä mitä se on, tutki! Minä en enää muistanut mikä on minulle luontaista. Olin varma, että ei minulla ole mitään todellista sydämen ääntä. Pitkän vastustuksen jälkeen suostuin aloittamaan kokeilun. Palasin niiden asioiden pariin, joista olin nauttinut lapsuudessani. Kokeilin ihan uusia asioita.
Jotkut meni ihan metsään, jotkut saivat sydämen hymyilemään.
Suorittamisen sijaan sinulle tulee aikaa ja aitoa energiaa. Voit nauttia metsässä haahuilusta, suunnittelemattomuudesta ja siitä mikä saa sinut tuntemaan olevasi elossa.
Eevin itsetuntemusohjaukseen skypen kautta voit tutustua täältä
