Opettaja: ”Leikki on lapselle parasta mindfulnessia”

Kirjoittaja Maria Mäkelä on espoolainen viiden leikki-ikäisen lapsen äiti. Tällä hetkellä kotiäitinä oleva uskonnon, psykologian ja luokanopettaja on mukana luovaa leikkiä tukevassa Playin’Story -hankkeessa, jonka tavoite on lisätä aikuisten tietoisuutta omaehtoisesta leikistä ja sen merkityksestä lapsille ja antaa aikuisille vinkkejä leikin tukemiseen.


Luova, omaehtoinen leikki on lapselle parasta mindfulnessia. Kun leikki saa rönsyillä luonnollisesti, lapsen kokemus on kuin jatkuva virtaus, aaltoilu, elämän flow. Omaehtoisessa leikissä lapsi elää voimakkaasti mukana. Hän ottaa tavallisesti jonkin roolin itselleen ja eläytyy tuon roolin mukaisesti. Omaehtoinen leikki ei ole aikuisen johtamaa leikkiä, vaan sen tarve ja ideat syntyvät lapsen omassa mielessä.

Lapsi oppii leikkien

Leikki on lapselle totta, ja aikuisen ei kannata vähätellä tuota tunnetta. Esimerkiksi sohvasta tehty lentokone lapsen mielestä oikeasti lentää. Ja lapsi lentäjän roolissa todella osaa sitä ohjata. Hän voi helposti matkustaa sillä vaikka Australiaan kenguruita tapaamaan, jos se on hänelle sillä hetkellä kiinnostava kohde.

Omaehtoisessa leikissä on se ihana ominaisuus, että sen lisäksi että lapsi nauttii siitä, se myös kehittää lasta hyvin monipuolisesti. Sosiaaliset, motoriset ja tunnetaidot kehittyvät luonnollisella tavalla ja siinä aikataulussa, johon lapsi on valmis. Onnistumisen kokemukset leikissä vahvistavat tutkimusten mukaan lapsen itsetuntoa jopa enemmän kuin jos hän oppisi nuorena lukemaan tai jos hän piirtäisi hienon piirustuksen. Onhan huikea kokemus osata lentää!

leikki1

Ole kuulolla, aikuinen!

Leikin aiheet lapsi ottaa omista kokemuksistaan, kuulemistaan keskusteluista, luetuista kirjoista ja niin edelleen. Aikuisen olisi tärkeä tunnistaa lapsen leikkimistarpeet ja antaa niille tilaa ja aikaa. Jos lapsi saa leikkiä niitä leikkejä, mitä hän luonnostaan leikkii, samalla hän myös käsittelee asioita. Leikkiminen on lapsen paras prosessointikeino. Usein aikuinen, joka tietää mitä lapsi milloinkin leikkii, pystyy myös myöhemmin palaamaan samoihin aiheisiin jutellen lapsen kanssa.

Jos aikuinen on kartalla siitä, mitä lapset milloinkin leikkivät, hänellä on myös hyvät mahdollisuudet hoitaa siirtymätilanteet kuten nukkumaanmenot, ruoka-ajat tai asioille lähteminen leikkiä kunnioittaen. Taitavasti juoneen mukaan lähtemällä aikuinen voi hoitaa välttämättömät keskeytykset niin, että lapsen näkökulmasta leikki jatkuu vaikka muuttaakin vähän muotoaan. Tällainen aikuinen välittää lapselle kokemuksen siitä, että leikki on tärkeä asia ja tuo arvostus tukee suoraan lapsen itsetuntoa.

leikki2

Luova joutilaisuus

Leikkiminen on lapsen tapa elää, ja turvallisessa ympäristössä hän kehittää aivan mahtavia mielikuvitusleikkejä. Jos me aikuiset ymmärrämme, mistä on kyse ja jos meillä on halua tukea näitä lapsen omia leikkiaiheita, lapsi jatkaa niitä. Joskus kuitenkin käy niin, että aikuinen huomaamattaan tai tahallaan katkaisee lapsen leikin yhä uudelleen. Silloin lapsi vähitellen joutuu eroon leikin maailmasta, ja menettää samalla hänelle ominaisimman tavan olla, elää, kokea ja käsitellä tunteitaan.

Koko perheen kalenteriin olisi hyvä varata aikaa luovalle joutenololle. Sen kautta lapsi voi löytää taas luovan, omaehtoisen leikin maailman, jos hän on sen kadottanut. Aikuinen, joka osaa olla rauhassa, hyväksyy keskeneräisyyden ja keskittyy positiivisiin asioihin, on hyvä malli kasvavalle lapselle. Jos aikuinen osaa olla rauhassa, lapsi kokee että ei ole hätää, ei ole kiirettä, kaikki on hyvin. Ja sitten lapsi alkaa leikkiä.

Opi lapselta onnellisuutta!

Lisäksi aikuinen voi oppia paljon leikkivältä lapselta! Utelias, kekseliäs, luova ja joustava suhtautuminen eteen tuleviin asioihin on lapsille ominaista. Leikkivä lapsi on onnellinen. Jos aikuinen oppii lapselta tällaisen suhtautumistavan elämään, voisiko se lisätä myös aikuisen onnellisuutta?

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: