Hidastaminen – resepti työelämän menestykseen?

MARI_BLOGI

”Mitä töihin kuuluu?”

”Kiirettä, kiirettä…”

 Tällaisen keskustelun olen käynyt tai kuullut lukuisia kertoja tämänkin syksyn aikana.

Kun uutisia seuraa, työelämän tilanne näyttää synkältä: Suomen talous matelee, yritykset vähentävät työntekijöitä ja samanaikaisesti pienemmällä määrällä työntekijöitä pitäisi saada aikaan lisää tulosta. Puhumattakaan innovaatioista ja uuden luomisesta, jotka oikeasti saisivat Suomen talouden nousuun.

Voisi ajatella, että yhtälössä, jossa pienempi määrä työntekijöitä tekee samat työt kuin aikaisemmin ja vielä luo uutta kasvua, ei olisi tilaa hidastamiselle. Hidastamisestahan tulee mieleen hyppääminen pois oravanpyörästä ja sapattivapaa, ei esimerkiksi digitalisoitumisen mahdollisuuksien käyttäminen luovasti viennin kasvuun.

Mitä jos hidastamisesta ja pysähtymisestä seuraisikin menestystä? Voisiko hyvinvoiva, itsensä kanssa yhteydessä oleva työntekijä ollakin tuottavampi kuin kiireen ja stressin kourissa painiskeleva?

Tutkitusti näin on. Kun ihminen on opettelee pysähtymään ja harjoittamaan mieltään tekemällä säännöllisesti mindfulness-harjoituksia, tästä seuraa lukuisia hyötyjä: keskittymiskyky ja fokusoituminen olennaiseen paranevat, luovuus kasvaa, vuorovaikutustaidot kohenevat, onnellisuus lisääntyy… Onnellisempi työntekijä on tutkimusten mukaan tuottavampi.

dingle-mindfulness2

Samanaikaisesti tiedetään, että stressi on pahin luovuuden tappaja. Työelämän kiireen ihannointi ja viimeisten mehujen puristaminen työntekijöistä ei siis ainakaan voi olla resepti kestävään menestykseen. Se johtaa vain unettomiin öihin ja rutiininomaiseen suorittamiseen.

Onneksi edelläkävijäyritykset Suomessakin alkavat jo ymmärtää mielen harjoittamisen, henkisen hyvinvoinnin ja menestyksen yhteyden. Esimerkiksi sosiaalisen liiketoiminnan kasvuyritys Dingle tarjoaa työntekijöilleen mindfulness-ohjelmaa.

”Minulle mindfulness ei ole vain työntekijöille tarjottavaa virkistystä, vaan aidosti pyrkimys kehittää yrityksemme luovan työn ydintaitoja: parempaa keskittymiskykyä, stressinsietoa, ideointia ja ihmissuhdetaitoja”, kirjoitti Dinglen toimitusjohtaja Juho Jokinen blogissaan.

Alkaisimmeko olla valmiita aikakauteen, jossa yritykset ymmärtävät, että työntekijöiden hyvinvointiin ja onnellisuuteen kannattaa panostaa? Ei pelkästään pehmeiden ja humaanien arvojen takia, vaan myös ”kovien”, talouden mittareiden kannalta.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: