Ajattelepa, että sinulle on annettu (suomalaisen keskiarvon mukaan) elämässäsi 2,5 miljardia sekuntia. Jokainen noista sekunneista on sinun ikiomasi ja sinä teet joka hetki valintaa siitä, mihin sekuntisi kuluvat. Sinulla ei ole mitään muuta kuin sekunnit. Tik-tak-tik-tak. Ai sinulla on lisäksi auto vai, ja talo? Jaa, ja Marimekon astiasto? Ja sitten ne kirpputorille menevät viisi pahvilaatikkoa.
Kyllä, sinä saatat omistaa vaikka mitä, mutta et omistaisi niitä ilman aikaa. Olet päättänyt, että haluat myydä sekuntejasi ostaaksesi rahaa, jotta voit hankkia auton, talon, astiaston tai ne tavarat, jotka päätyvät eurolla kirpputorille. Kirpputorilla tavara muuttuu taas euroiksi – ehkä vain sadasosiksi siitä, mitä olet itse niistä maksanut, mutta euroiksi kuitenkin. Mutta oletko huomannut, etteivät eurot muutu enää niiksi sekunneiksi, jotka olet tavaroiden eteen menettänyt? Tik-tak, ne menivät jo, hyvästi olkoon.
Oletko parhaillaan töissä? Tik-tak-tik-tak. Sekunnit kuluvat, sinun omasi, ikiomasi. Tavallaan olet kyllä myynyt sekuntisi jollekulle toiselle, joka tekee ajastasi sinulle rahaa kuin Kalevalan Sampo. Mutta päätös on ollut täysin omasi, ikiomasi.
Tänään töissä 28 800 sekuntia. Yrität nukkua vähintään saman 28 800 sekuntia, että jaksat seuraavana päivänä töissä 28 800 sekuntia. Tällä matematiikalla voit käyttää 28 800 sekuntia ihan miten haluat olettaen, että se ei hupene työmatkoihin tai -valmisteluihin. Sekunnit näyttävät kuluvan ripeään, paljonko on vielä jäljellä? Puoltoista miljardia? Miljardi? 200 sekuntia? Kuka tietää.
Samalla kun työnantajasi maksaa sinulle rahalla, sinä maksat hänelle sekunneilla, ainoalla, mitä sinulla on. Työnantajasi voi ottaa tiukan paikan tullen lainaa, sinä vain kulutat omia uusiutumattomia sekuntivarastojasi. Yksi lainattu euro voi muuttua hyvässä lykyssä kymmeneksi, jopa sadaksi. Mutta yksi myyty sekunti on edelleen yksi myyty sekunti, heippa. Tämä pätee sinuun, minuun, naapuriisi, työnantajaasi ja presidenttiimme. Kaikkiin, jotka myyvät sekuntejaan ostaakseen rahaa, ja vaihtaakseen rahan hyödykkeeseen. Myy siis tarkkaan, ja vain sen verran kuin tarvitsee tai tuntuu hyvältä. Älä ole tolvana ja luule, että olisit sekuntibiljardööri.
Sekunneissakin on eroja – aivan kuten autoissa. Toiset sekunnit tuntuvat hyvältä toiset eivät, molemmat silti kuluttavat sekuntivarastoamme saman määrän. Toiset sekunnit kiiltävät, toiset ovat liejussa, molemmat silti kuluttavat sekuntivarastoamme saman määrän. Toiset sekunnit näkevät maisemia, toiset sekunnit eivät, molemmat silti kuluttavat sekuntivarastoamme saman määrän. Nämä ominaisuudet pätevät kaikkiin ikiomiin sekunteihisi – myös myytyihin. Myy vain sellaisia sekunteja, jollaisia itse haluat ja jotka tuntuvat hyvältä, sillä yksi sekunti maksaa yhden sekunnin, oli se aurinkoista tai ikiyötä.
Niin, 2,5 miljardia sekuntia (elämämme numeroina, jos hyvin käy). Tik-tak-tik-tak. Luultavasti elämämme on kuitenkin aivan jotain muuta. Suljepa sekuntikello. Tikitys lakkaa, silti elämä on. Ainakin tällä sekunnilla. Lauloihan Aki Sirkesalokin: ”Jos aikaa jään mä mittaamaan, se karkaa enkä kiinni saa, elämästä tästä ainoasta milloinkaan. En tiedä onko ollutkaan aikaa tätä parempaa, se mittaa meitä joka hetki uudestaan.”
Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.
