Feminiinistä energiasta puhutaan tällä hetkellä paljon. Naiseuteen liittyy myyttejä, stereotypioita, joihin sorrumme arkiajattelussa jatkuvasti. Aihepiiri on valtava, mutta otetaan tarkasteluun niistä muutama.
1. Nainen on lempeä
Ensimmäinen myytti on ajatus Äitiydestä, hoivanpidosta ja lempeästä rakkaudesta. Mutta jos ajatellaan laajemmin, on suurin äitimme Äiti Maa, joka pitää sisällään tuhon ja uuden synnyn, meren tyyneyden ja laivat upottavat myrskyt. Viljaisat, hedelmälliset maat sekä kaiken alleen peittävän tulivuoren tuhkan.
Äitiyden alku on synnytys, jolloin naisesta purkautuu ulos villi huuto. Silloin hän on erottamattomasti osa luontoa, eikä palvele kuninkaita tai hae kunniaa. Synnytyksessä samanaikaisesti luovutaan vanhasta elämästä ja avaudutaan uudelle. Villi nainen on tietoinen luonnollisesta syklisyydestä. Se ei erottele, vaan ottaa kaiken sisäänsä, niin elämän ja kuoleman, sekä valot ja varjot. Joogan traditio pitää sisällään jumaltaruja, jotka edustavat ihmisyyden kaikkia puolia. Yksi hurjimmista hahmoista on tuhon jumalatar Kali-Ma, joka puolustaa raivoisasti heikompia, mutta samalla herkuttelee sodan uhreilla. Äitiys ei ole vain pehmeää silittelyä, vaan myös raivoisaa puolustamista.
2. Heikko nainen
Toinen myytti liittyy alistumiseen ja heikkouteen ja kontrollista luopumiseen. Alistuminen sekoitetaan antautumiseen, joka itseasiassa on vahvuutta. Se on luottamusta siitä, että elämä kantaa, eikä kaikkea tarvitse kontrolloida tai edes ymmärtää. Antautuminen nautintoon, tuskaan, ja kaikkiin tunneskaaloihin on voimallista fyysisyyttä. Villi nainen on kehollinen olento ja käsittelee tunteitaan koko kehonsa voimalla – välillä jopa luhistuen, eikä patoa sisäänsä sairastuttavaa stressiä. Kyyneleetkin ovat vahvuuden merkki ja kertovat vapaudesta. Onko mikään voimallisempaa kuin vapaus ilmaista? (Lue lisää itkun voimasta aiemmasta kirjoituksestani täältä.)
3. Siloiteltu nainen
Median luoma kuva naisesta on karvaton, kemikaalien kuorruttama ja kieli vyön alla muodin perässä juokseva, muovinen ihmisen varjo. Tässä kaikessa ei ole tietenkään mitään väärää, mutta on hyvä pysähtyä ajattelemaan onko se kuitenkaan ainoa tapa jolla tuomme itsemme näkyväksi maailmaan? Katso ympärillesi, me olemme kaikki erilaisia. Jokaisen ihon alla on tunteva, monimutkainen olento.
Puunaako nainen itseään miellyttääkseen muita? Vai olisiko kampaajalla istuminen yleisesti hyväksyttyä oman ajan ottamista, pois perheen vaatimusten luota? Entä jos itsensä hierominen tuottaa nautintoa naiselle itselleen, eikä ole ihon pehmentämistä muiden kosketusta varten? Saan itse valtavasti visuaalista mielihyvää kun lakkaan kynteni huolellisesti kauniilla sävyllä. Koen luksuksena aamut, jolloin minulla on aikaa rajata silmät ajan kanssa. Nautin täysin rinnoin kaunistautumisesta, kun saan tehdä sen omilla ehdoillani. Luo oma totuutesi ja kauneudenkäsityksesi, äläkä vaadi muita astumaan muottiin, joka itselle tuntuisikin sopivalta.
4. Nainen puukottaa selkään toista naista
Minulla on paljon menestyviä naisystäviä, siskoja. He ovat kauniita ja kertakaikkiaan hurmaavia ihmisiä. Jo teininä, jolloin itsetuntoni oli hyvin horjuva, huomasin miten voin loistaa heidän valossaan. Heidän luonnollinen hehkunsa valaisee kaikkea ympärillään. Olen oppinut että menestyneen siskon ilo ja onnellisuus tarttuvat! Jos kuitenkin tunnet kateutta, kannattaa tehdä varjotyötä ja tiedostaa miksi ei voi nauttia toisten naisten onnistumisesta? Onko se todella itseltä pois? Opetellaan ilmaisemaan pettymyksen tunteita, niin ettemme siirrä sitä muihin. Kiitetään toisiamme ja huomataan lahjakkuudet ympärillämme. Puukko pysyy tupessa, kun ymmärrys laajenee. Päätä kannustaa, älä lannistaa.
<<<<<<<< >>>>>>>>
Lue lisää alati laajentuvasta naiseuden kokemisesta kirjastani Lumoava nainen – Tunne villi voimasi.
Rakkaudella tervetuloa workshoppeihini – naisten piirit, mandalan luomistyöpajat ja Vapauden joogaa löydät täältä!
Valokuvat: FreePhotos / PixaBay
