Entä jos titteleiden ja taloudellisten saavutusten sijaan tavoittelisimme hyvää elämää?
Entä jos jatkuvan kuluttamisen ja aina vain suurempien elämysten perässä juoksemisen sijaan opettelisimme taas nauttimaan pienistä asioista?
Entä jos erojen etsimisen ja raja-aitojen rakentamisen sijaan näkisimmekin kaiken sen hauraan ja inhimillisen, joka meitä yhdistää?
Entä jos nostaisimme hetkeksi katseet ruuduilta?
Entä jos alkaisimme taas liikuttamaan kehojamme ja käyttämään kaikkia ihmeellisiä lihaksiamme?
Entä jos päiden sijasta käyttäisimme enemmän sydämiämme?
Entä jos pommien ja pakokaasujen sijaan tykittäisimme taivaalle biohajoavia konfetteja?
Entä jos kyynisyys menisi pois muodista?
Entä jos menisimme kaikki metsään?
Entä jos hidastaisimme elämää?
Entä jos pörssikurssien sijaan kasvattaisimme inhimillistä pääomaamme?
Entä jos muistaisimme taas miltä tuntui olla lapsi?
Entä jos luopuisimme kaikesta ylimääräisestä?
Entä jos jokainen tekomme lähtisi rakkaudesta?
Millaisessa maailmassa me silloin eläisimme?
Kiinnostaisi tietää.
