Suomi on onnellisten ihmisten maa. Täällä on ihmisen hyvä elää ja olla, nauttia luonnosta, elämästä. Suomalainen on löytänyt olennaisen: tasapainon elämässä. Se ulottuu kaikkialle, se näkyy toisen ihmisen kohtelussa, luonnon arvostamisessa ja menestyksessä. Siksi, että suomalainen on maailman onnellisin, Suomi menestyy hyvin. Hyvä luo hyvää, onnellisuus luo onnellisuutta. Ilmassa leijuu keveys, vauraus ja ilo.
Miltä tällainen kuvaus kuulostaa? Onko se totta? Onko se mahdollista? Tänään tai ehkä huomenna, onko se mahdollista? Mitä mielesi sanoo? Kertooko se itsemurhatilastot ja alkoholin keskimääräiskulutuksen? Kertooko se lapsilisien leikkauksen ja näyttää poliitikkojen huolestuneet kasvot? Muistaako mieli luetella ne kaikki iltapäivälehtien uutiset, joita ehkä luet joka päivä? Entä kaikki uhkakuvaotsikot, joita tulee joka tuutista?
Jos ei ajateltaisikaan joka ikistä suomalaista, vaan vaikka sinua itseäsi? Uskotko, että sinun on mahdollista olla onnellinen? Näen, että jokainen uskoo tai haluaa uskoa siihen, että vaikka tällä hetkellä ei koe onnellisuutta, se on mahdollista. Ehkä välillä ajattelee, että onni tulee tietyistä asioista, ja myöhemmin huomaa, että hypoteesi olikin väärä. Ei se mitään, poissulkumenetelmä on myös menetelmä. Mahdollisuus on edelleen olemassa.
Saattaa olla, että tulee käytyä läpi valtava kiekka itsensä ulkopuolella olevia asioita. Poissulkumenetelmän avulla. Kun riittävästi etsii, löytää. Kun on sulkenut kaiken ulkopuolisen pois oman onnellisuuden lähteenä, ei ole enää mitään jäljellä. Ei mitään? Paitsi minä itse, kaikki olennainen. Minun asenteeni, ajatukseni, tunteeni, reaktioni, uskomukseni.
Vaikka en voi muuttaa koko maailmaa tai edes Suomea, voin muuttaa jotain itsessäni. Sen sijaan että kuuntelen loputtomasti mielen ”et kuitenkaan pysty”, ”faktahan on…”, ”ei ole mahdollista”, ”moni asia on niin huonosti”, ”minulta puuttuu”, ”hyvä noiden on…”, ”sitku”*, sanon itselleni joka päivä ja joka hetki:
Olen onnellinen. Minun on hyvä elää ja olla, saan nauttia luonnosta ja elämästä. Olen löytänyt tasapainon elämässäni. Se ulottuu kaikkialle, se näkyy toisen ihmisen kohtelussa, luonnon arvostamisessa ja menestyksessä. Siksi, että olen maailman onnellisin, menestyn. Hyvä luo hyvää, onnellisuus luo onnellisuutta. Ilmassa leijuu keveys, vauraus ja ilo.
Oletteko kuulleet sanottavan: se, mihin ajatuksensa suuntaa, lisääntyy? Siksi kiitollisuus luo kiitollisuutta, hyvä luo hyvää ja onnellisuus lisää onnellisuutta. Mutta mitä tapahtuu, kun luemme ja katselemme joka päivä uutisia, jotka usein suuntaavat vain ongelmakohtiin, uhkakuviin, ristiriitoihin, kamaluuksiin – jotka päivä toisensa jälkeen kertovat, miten huonosti ”meillä” menee? Mitä tapahtuu, kun uskomme tilastoja? Mitä tapahtuu, kun kuuntelemme niitä ajatuksiamme, jotka keskittyvät epäonnistumisen mahdollisuuteen tai puutteeseen?
Jokaisella suomalaisella** on joka hetki mahdollisuus olla onnellinen. Se ei vaadi tilastojen muuttumista, uutisten sisällön muuttumista, jonkin asian saamista tai saavuttamista. Se ei vaadi oman elämänhistorian mitätöintiä. Mutta se saattaa vaatia sen, että lakkaa lukemasta joka päivä ikäviä asioita, myy telkkarin kirpparilla, valitsee elokuvat, joissa ihmisellä on arvo. Se vaatii uskallusta päästää irti ajatuksesta, että ”minulle annettiin huonot eväät elämään”, ja sen tutkailemista, mikä niissä omissa eväissä maistuu parhaimmalle. Se vaatii oman sisäisen puheen muuttamista, uskomus kerrallaan. Mutta se on mahdollista.
Jos jokainen suomalainen suuntaisi kuukauden ajan huomionsa – eli kääntäisi huomionsa valokeilan – hyviin ja kannustaviin asioihin ja ajatuksiin, mitä tapahtuisi? Ainakin Suomi olisi kuukauden ajan onnellisten ihmisten maa.
* Usein kiire, stressi, väsymys ja muut perustarpeiden puutokset saavat negatiivisten asioiden ajatusrumban pyörimään.
** Tarkoitan suomalaisella suomalaista aikuista, joka on vastuussa omasta onnelisuudestaan, jotta voi antaa siitä kokemuksen myös lapsille.
