“En voi rikkoa omaa perhettäni. En voi viedä lapsilta toista vanhempaa. Olen aina halunnut kokonaisen perheen ja nyt minulla on sellainen.”
“Perhe on yksi tärkeimmistä elämänarvoistani ja tuntuisi suorastaan rikolliselta mennä rikkomaan se ja erota.”
Mitä merkityksellisempi ja tärkeämpi oma perhe itselle on sitä vaikeampi on luonnollisesti ajatella eroamista tuosta itselle tärkeästä yksiköstä.
Ja jos perheeseen kuuluu lapsia on eron ajatteleminen usein sitäkin vaikeampaa ja raskaampaa.
Satuttavissa suhteissa (suhteissa joissa on narsistista kaltoinkohtelua, lähisuhdeväkivaltaa ja traumasidosta) yritetään usein viimeiseen asti saada satuttava osapuoli ymmärtämään toksista käyttäytymistä ja sen vaikutuksia koko perheeseen.
Tämä työ on valitettavasti täysin turhaa silloin, jos satuttava osapuoli ei ole valmis katsomaan rehellisesti itseä ja omaa toimintaansa.
Muutosta ei tapahdu, ellei ihminen itse tunnista itsessään haitallisia piirteitä, joita haluaisi alkaa työstämään ja muuttamaan.
Ajatus ydinperheen “säilyttämisestä” on kaunis, mutta satuttavassa suhteessa tuota ajatusta on hyvä ravistella ja voimakkaasti.
Kodin jatkuva kireä ilmapiiri, vanhemman arvaamaton käytös, vanhempaan kohdistuvan väkivallan näkeminen ja kuuleminen on lapselle aina henkisen väkivallan kokemus, joka voi aiheuttaa lapselle samantapaisia oireita kuin fyysinen väkivalta.
Jos siis ajattelit, etteivät lapset ehkä huomaa tai kuule satuttavan vanhemman käyttäytymistä on se fakta hyvin tiedossa, että lapset kyllä ovat tietoisia ja he vaikuttuvat aina jollain tapaa satuttavasta ilmapiiristä ja vanhemmasta.
Kun pohdit irtaantumista tai irtaannut satuttavasta suhteesta, älä syytä itseäsi perheen hajottamisesta tai siitä, että viet lapselta mahdollisuuden molempien vanhempien kanssa elämiseen, vaan kiinnitä huomiosi faktoihin, jotka tukevat myös lapsen kehitystä ja kasvua, kun lapsen ei tarvitse enää jatkuvasti elää vanhempien välisen satuttavan ilmapiirin alla.
Se voi vaatia sinulta kymmenkertaisen työn verrattuna “normaaliin ja terveeseen” parisuhteeseen ja eroon ja lukemattomia määriä avoimia keskusteluja yhdessä lapsen kanssa, sekä ulkopuolisen avun pyytämistä itselle ja lapselle, mutta kaiken tämän sinä varmaankin lapsesi ja itsesi eteen olet valmis tekemään.
Miksi pyrkiä säilyttämään ja syyllistämään itseä sellaisesta, joka ei ole omissa käsissä ja joka aiheuttaa jatkuvaa haittaa kaikille perheenjäsenille?
Lisää ymmärrystä, lohtua, tukea ja tietoa satuttavista suhteista, sekä irtaantumisesta ja uuden elämän rakentamisesta ja myös terapeuttisia tehtäviä löydät uutuuskirjastani Toivu satuttavasta suhteesta!
