Elämme nopeassa kulutuskulttuurissa joka mielellään luo meille kuvaa siitä että elämän ja ihmissuhteiden pitäisi olla kuin ihana päivä rannalla, kevyttä, kivaa ja ihanaa. Erityisesti sosiaalinen media on taipuvainen luomaan rakkaudesta ja parisuhteesta kuvaa, joka on varsin epärealistinen.
Yksi myytti rakkaudesta on, että se olisi tunne. Todellisuudessa rakkaus on valintaa, tekoja, arvojen mukaista toimintaa ja sitoutumista. Sitoutuminen rakkauteen tuo elämään syvää merkityksellisyyttä. Rakastuminen ja ihastuminen ovat tunteita, joissa hormonit puuttuvat peliin. Kuten vanha sanonta menee: Rakastunut näkee vaaleanpunaisten linssien läpi. Ehkä aluksi ne vaaleanpunaiset linssit ovat hellyyttävät ja ihanat, mutta rakastumisen muuntaminen valinnaksi rakastaa kysyy meiltä realistisempaa käsitystä rakkaudesta.
Todellisuudessa ihmissuhteet eivät ole aina helppoja. Parisuhde kysyy paikoin kompromiseeja. Se kysyy joskus luopumaan omista itsekkäistä haluista. Se kysyy haavoittuvaisuutta, se kysyy sopimista, se kysyy omien uskomusten tarkastelua.
Aito ja läheinen parisuhde kysyy uudelleen määrittelemään ihannekuvaa rakkaudesta, jonka kulttuurimme on luonut.
Se että parisuhteet eivät ole ihan helppoja, ei ole mitenkään huono uutinen. Aikuinen parisuhde, jossa kummatkin haluavat vilpittömästi kasvaa, on äärimmäisen palkitseva ja merkityksellinen asia – syvällä tasolla.
Voidaksemme murtaa epärealistista rakkauskäsitystä, avataan hieman muutamaa haastavaakin totuutta parisuhteista. Näiden tarkoitus ei ole latistaa, vaan auttaa meitä enemmänkin kypsymään aikuiseen rakkauteen – joka on valinta.
1. Et aina pidä kumppanistasi tai tunne vetoa häntä kohtaan. Joskus tulet suorastaan olemaan ärsyyntynyt, kyllästynyt ja tympääntynyt.
Ja se ei tarkoita, että et olisi sinulle hyvässä suhteessa. Joskus sydämemme on avoinna, joskus suljettuna. Joskus reagoimme ja näemme toisen heikoimmillaan. Miten suostumme yhä uudelleen ja uudelleen kurottamaan kohti yhteyttä? Miten kieltäydymme leimaamasta kumppaniamme tietynlaiseksi?
2. Tulet joskus tuntemaan yksinäisyyttä ja mitä luultavimmin joskus kyseenalaistat suhteenne
Suhde ei ole lääke joka poistaa vaikeat tunteet. Parhaimmillaan tasapainoisessa suhteessa on tilaa tulla kuulluksi ja nähdyksi ja siitäkin huolimatta tunnemme joskus yksinäisyyttä. Se on ok. Luultavasti tulee myös aikoja jolloin mielemme tarjoaa ajatuksia, että ehkä et olekaan oikeassa suhteessa. Ehkä mieli tarjoaa ajatuksia että jonkun toisen kanssa olisi parempaa. Nämä ajatukset ovat ajatuksia, eivätkä ne itsessään ole luotettava tiedon lähde. Sitoutuminen suojaa sinua tekemästä äkillisiä valintoja hetkellisten ajatusten sijasta.
3. Teillä tulee olemaan konflikteja. Ja ne herättävät kipua.
Tätäkin on joskus intiimiys. Se ei tarkoita että olisi oikeutettua satuttaa toista sanoin (tai muutenkaan), ja silti on inhimillistä että niin ihmiselle joskus käy. En ainakaan ole vielä koskaan tavannut ihmistä, jolle näin ei olisi käynyt. Miten te yhdessä omistatte, käsittelette ja harjoittelette viisasta konfliktien käsittelyä? Se on taito, jota on kultaakin kalliimpaa harjoitella yhdessä.
4. Rakkauden kanssa tulee pelko, josta ei ole mahdollista päästä täysin eroon.
Kokonainen ihmisyys sisältää myös epämieluisia tunteita. Rakkaus ja kiintyminen tuovat mukanaan myös menettämisen pelon. Se on ihan ok. Joskus pelko pukeutuu valevaatteisiin vihana, kontrollointina, ärsyyntymisenä tai ahdistuksena. Onko teidän suhteessa tilaa ilmaista myös rehellisesti, että joskus pelottaa?
5. Tulette kumpikin tuomaan menneisyytenne lastia suhteeseen.
Suhteeseen tulee mukanamme myös menneisyydessä syntyneitä pelkoja, epävarmuuksia ja haavoja. Se miten herkästi, avoimesti ja kunnioittaen voimme näistä kommunikoida on tietoinen lahja suhteellenne. Suhteessa on mahdollista saada korjaavia kokemuksia, vaikka ketään ei voi eikä tarvitse pelastaa. Mutta on aikuista ymmärtää, että jokaisella on haavoja ja pelkoja.
Aito intiimiys on kaikkea muuta kuin helppoa, ja silti se on suuri, kaunis, arvokas kutsu kasvaa. Kasvaa anteeksiannossa, kasvaa rakkaudessa, kasvaa inhimillisyydessä, kasvaa kommunikaatiossa, kasvaa yhdessä.
Siksi uskon, että aito ja läheinen parisuhde on syvästi henkinen harjoitus, joka kysyy kärsivällisyyttä, rehellisyttä ja sitoutumista. Se kysyy ehkä ihan uusien taitojen harjoittelua.
