Puhelimeen kilahtaa lyhyt viesti esihenkilöltä: Voidaanko jutella? Et tiedä, mistä on kyse, mutta hetkessä olet rakentanut päässäsi tarinan: Olen tehnyt jonkun virheen. Minuun ollaan tyytymättömiä. Ehkä minut irtisanotaan.
Jos tunnistat tämän, kyse ei välttämättä ole siitä, että olisit vain taipuvainen ajattelemaan kielteisesti. Joskus aivan neutraali tilanne käynnistää hermostossa hälytyksen.
Nytkö saan potkut?
Terapeutti ja kirjailija Marika Rosenborg kertoo kirjassaan Muita herkempi – Miten elää tunnehaavoittuvuuden kanssa (Bazar/Hidasta elämää, 2026) työskennelleensä vuosia tuntiopettajana, kun tiimin uusi esihenkilö pyysi häntä tapaamiseen.
Rosenborg ei ollut päässyt vastaamaan tämän puheluun, joten esihenkilö pyysi tapaamista lyhyellä viestillä. Siitä ei selvinnyt, mitä asiaa hänellä oli.
Ajatukset lähtivät nopeasti lentoon. Rosenborg alkoi pelätä tehneensä jonkin virheen. Hän mietti jopa, joutuisiko lähtemään itselleen mieluisasta työstä. Tapaamisen sopiminen alkoi tuntua niin vaikealta, että hän pitkitti sitä ja vältteli koko asiaa.
Lopulta kohtaamista ei voinut enää siirtää. Rosenborg käveli jännittyneenä sovittuun tapaamiseen Sellon kauppakeskukseen.
Vastassa ei kuitenkaan ollut pettynyt tai vihainen esihenkilö. Tilanne olikin se, että Rosenborgin ohjaamilta ryhmiltä oli saatu niin hyvää palautetta, että hänelle haluttiin antaa palkankorotus.
Tapaus jäi mieleen, koska uhka oli tuntunut niin todelliselta – ja silti tulkinta oli ollut aivan väärä.
Tunne voi syntyä kuin tyhjästä
Tunnehaavoittuvalla ihmisellä sosiaaliseen uhkaan reagoiva järjestelmä voi olla erityisen herkkä. Silloin arvostelun, torjunnan tai hylkäämisen mahdollisuus ei tunnu pelkästään epämiellyttävältä ajatukselta, vaan nopeasti käynnistyvältä oikealta vaaratilanteelta.
Kokemuksen taustalla voi olla RSD eli Rejection Sensitive Dysphoria. Sillä tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta emotionaalista kipua tilanteissa, joissa ihminen kokee tai pelkää tulevansa torjunnan, hylkäämisen tai arvostelun kohteeksi. RSD ei ole diagnoosi, ja sitä koskeva tutkimustieto täydentyy edelleen. Piirre tunnistetaan erityisesti ADHD:n yhteydessä.
RSD-reaktio ei välttämättä näytä ulospäin miltään. Ihminen voi vaikuttaa aivan rauhalliselta samalla, kun hänen sisällään tapahtuu jotakin, mitä Rosenborg kuvaa sisäiseksi maanjäristykseksi.
Tunne voi herätä, kun ystävä ei vastaa viestiin, esihenkilö pyytää keskustelemaan, oma ehdotus ei saa kokouksessa kannatusta tai tuttu ihminen valitsee lounasravintolassa toisen pöydän. Pelkkä katse, äänensävy tai vastauksen puuttuminen voi riittää.
Turvatutka etsii vaaroja joka puolelta
Tunnehaavoittuva mieli tarkkailee herkästi merkkejä siitä, mitä muut ajattelevat. Eräs Muita herkempi -kirjaan kokemuksensa kertonut nainen kuvaa, kuinka hänen mielessään aktivoituu ihmisten seurassa kokonainen ”assistenttiparvi”. Se alkaa tutkia muiden ilmeitä ja käyttäytymistä etsien vihjeitä siitä, kuinka häneen suhtaudutaan.
Tällainen tarkkaavaisuus voi olla myös vahvuus. Se auttaa aistimaan tunnelmaa ja huomaamaan pieniä vivahteita. Jos turvatutka on kuitenkin virittynyt odottamaan torjuntaa, epäselvät tilanteet alkavat helposti näyttää kielteisiltä.
Vastaamaton viesti muuttuu merkiksi siitä, ettei toinen halua olla yhteydessä. Neutraali palaute kuulostaa moitteelta. Toisen ihmisen väsynyt ilme alkaa tuntua arvostelulta.
Joskus tulkinta osuukin oikeaan: joku torjuu, kohtelee epäoikeudenmukaisesti tai ei osoita arvostustaan. Tunnehaavoittuvuuden tunnistamisen tarkoitus ei ole opettaa epäilemään jokaista omaa kokemusta.
Tärkeää on oppia erottamaan toisistaan tapahtuma, siitä tehty tulkinta ja kehossa herännyt reaktio.
Väkisin tsemppaaminen ei auta
Kun esihenkilön viesti herättää pelon potkuista, pelko on todellinen, vaikka potkuja ei olisi tulossa. Sydän hakkaa, vatsaa puristaa. Mieli valmistautuu puolustautumaan, pakenemaan tai lamaantumaan.
Siksi tunnehaavoittuvaa ihmistä ei yleensä auta kehotus olla ajattelematta asiaa tai ottaa vain rennommin. ”Reipastuminen” ei sammuta hermoston hälytystä.
Rosenborgin mukaan muutos alkaa siitä, että ihminen tunnistaa oman reagointinsa ja suhtautuu siihen tuomitsemisen sijaan uteliaasti:
Mitä minussa tapahtui juuri nyt? Mitä tiedän varmasti – ja mitä olen vasta tulkinnut? Mitä pelkään tämän tilanteen kertovan minusta tai asemastani toisen silmissä?
Tavoitteena ei ole pyyhkiä tai pakottaa tunnetta pois. Ensin voi antaa kehon rauhoittua ja pidättäytyä ensireaktiosta: vetäytymisestä, puolustautumisesta, selittelystä tai ennenaikaisesta anteeksipyynnöstä. Sen jälkeen on helpompi tunnistaa, mitä tilanteessa todella tapahtuu.
Näin uudenlainen kokemus pääsee syntymään. Vaikeaksi tulkittu tapaaminen voikin sisältää hyviä uutisia. Vastaamaton viesti ei ehkä kerro suhteesta mitään. Eriävä mielipide ei välttämättä johda hylkäämiseen.
Jokainen tällainen kokemus opettaa hermostolle vähitellen, ettei hälytys aina merkitse vaaraa.
Toimi näin, kun turvatutka hälyttää
Tunnehaavoittuvuuden tai RSD:n tunnistaminen voi olla suuri helpotus ihmiselle, joka on pitkään ihmetellyt omien reaktioidensa voimakkuutta. Se auttaa ymmärtämään, miksi pieni arvostelun mahdollisuus voi vallata koko mielen ja miksi tilanteesta irrottautuminen vie joskus useita päiviä.
Vaikka selitys löytyisi, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö omiin toimintatapoihin voisi vaikuttaa. Päinvastoin: vasta kun näkymätön suodatin tulee näkyväksi, sen läpi syntyviä tulkintoja voi alkaa tarkastella.
Entäpä jos seuraavassa epäilyttävässä tilanteessa ei tarvitsekaan päättää heti, että nyt toinen varmasti ajattelee näin? Kokeile sen sijaan pysähtyä ja todeta tilanne:
Tunne kertoo, että pelkään torjuntaa. Se ei vielä kerro, että minut on torjuttu.
Marika Rosenborg käsittelee kirjassaan Muita herkempi tunnehaavoittuvuutta, RSD-piirrettä ja niitä tapoja, joilla torjunnan ja arvostelun pelko voi vaikuttaa ihmissuhteisiin, työhön ja käsitykseen omasta itsestä.
Omakohtaisten kokemusten, asiakastarinoiden ja harjoitusten avulla kirja auttaa tunnistamaan liian herkästi hälyttävän turvatutkan ja löytämään keinoja elää sen kanssa rennommin ja huolettomammin.
Tutustu Muita herkempi -kirjaan Hidasta elämää -puodissa TÄÄLLÄ.
