Denis Vinokur on hoitanut asiakkaitaan akupunktiolla yli 25 vuotta. Monilla hänen asiakkaistaan on väsymysoireita, flunssakierteitä, burnout- ja uupumusoireita sekä erilaisia jännitystiloja. Hän kouluttaa ja luennoi mm. stressinhallinnasta, kiinalaisista itsehoitomenetelmistä, ravinnosta ja meditaatiosta.
Vinokur on kirjoittanut kirjat Terveyden kiinalainen käsikirja ja Tuli, maa, vesi. Hänen uusin tietokirjansa Wu wei – hellittämisen taito ilmestyy 11/2026.

Se joka ui hyvin, on unohtanut veden. – Zhuangzi
Mitä wu wei tarkoittaa?
Wu wei on periaate, joka tarkoittaa suoraa käännettynä ei-tekemistä. Käytännössä se on juurikin tekemistä, jossa ei yritetä liikaa ja jota ei suoriteta tavoite mielessä. Wu wein juuret ovat tuhansien vuosien takana klassisessa taolaisuudessa. Samankaltaista kaltaista ajattelua esiintyy vedisessä perinteessä sekä antiikin Kreikan filosofiassa.
Ydin wu weissa on, että tekeminen tuntuisi vaivattomalta ja olisi mahdollisimman vapaa rajoittavista ajatuksista. Toisin sanoen ei ajatella mitä ollaan juuri nyt tekemässä, vain tehdään.
Vähemmällä vaivalla tekeminen kuulostaa hyvältä. Wu wei lienee syntynyt niin kuin taolainen ajattelu yleensäkin, luontoa tarkkailemalla. Se korostaa harmoniaa ympäristön kanssa ja sen kokemuksellinen seuraus voi olla flow-tila.
Flow’ta ei voi pakottaa
Flow -tila on tuttu kaikille, etenkin taiteilijoiden ja urheilijoiden tekemisissä, vaikka maalatessa tai surffatessa. Mutta miten siihen mennään – ei ainakaan kovasti yrittämällä.
Pyöräily on suunnattoman tehokas liikkumisen muoto suhteutettuna siihen käytettävään energiaan. Lähes kaikki osaamme ajaa pyörällä, mutta kenellekään se ei aluksi ollut helppoa. Vaati monta pientä taitoa oppia ylläpitämään tasapainoa ja ohjausta. Oppimisen jälkeen pyörällä ajamista tarvitse enää juurikaan miettiä. Taito sujuu sen paremmin, mitä vähemmän sitä ajattelee hallitsevansa.
Ensin harjoitellaan, sitten unohdetaan
Taidon kehittymisen alkumetreillä, kun tietoisuutta ohjaa fyysiseen suoritukseen, sen mekaniikkaan, tahdonvoimalla on usein paikkansa. Toistoja ja lisää toistoja. Myöhemmin kun kyse on osaamisesta tai ammattilaisuudesta, tahdonvoimalla voi olla suoritusta heikentävä vaikutus. Huomion kohdistaminen ympäristöön on tekemisen kannalta tehokkaampaa kuin sen kohdistaminen kehon ja mielen toimintaan.
Oman kehon sisäisiin toimintoihin keskittyminen häiritsee pehmeitä, automaattisia toimintaketjuja. Silloin tulee sallineeksi omien epäilyjen, odotusten ja paineiden ujuttautumisen tekemiseensä.
Tunnetun psykologin Mihaly Csikszenmihalyin flow-teoriassa syvä keskittyminen on erityisen tärkeää. Flow on kognitiivinen tila, jossa mieli on täysin uppoutunut toimintaan. Siinä kadotetaan ajan ja itsen tuntu.
Tilanteen mukana, ei sitä vastaan
Taolainen kulma korostaa tilanteen mukana elämistä, luonnon rytmin löytämistä. Sopiva rytmi löytyy aina vallitsevasta ympäristöstä. Siitä syntyy flow-ilman minkäänlaista pakottamista. Näin säästyy energiaa, käytetään aikaa ja tilaa hyväksi. Energia kulkee sieltä mistä se sujuvasti mahtuu.
Erilaisissa konflikteissa, kun tuntuu hetkellisesti, että seinä on vastassa, tilannetta seurataan ja kun tilaan raottuu, toimitaan sen sallimissa rajoissa. Wu wein viisauteen kuuluu, että osaa käyttää muiden käytössä olevaa voimaa. Jos joku tulee voimakkaasti päälle, sen pehmeämmin siihen reagoidaan. Voima tulee ympäriltämme, itse ei tarvitse tehdä väkisin. Tavallaan sopeudutaan koko ajan.
Perustaitojen oppimisen jälkeen pyöräily on yksi tehokkaimpia oman käyttövoiman kulkemistapoja. Kun kokenut pyöräilijä polkee tiellä vehreässä luontomaisemassa tuulen viilentäessä auringon lämpöä iholla, hän on yhtä pyörän, tien ja liikkeen kanssa. Erillistä itseä siinä ei enää ole.
Taolaisessa ajattelussa flow:n mukana kulkeminen on luonnollinen tila. Tilan menettää, jos ajattelee tiukasti tavoitetta ja tekemisen mekaniikkaa. Tekeminen sujuu omalla painollaan, siinä on spontaaniutta mukana ja se vaatii vain aavistuksen vaivaa.
Tuhatjalkaisen opetus
Vanha afrikkalainen pikkutarina kuuluu: Utelias sammakko tapasi tuhatjalkaisen. Hetken tuhatjalkaista tarkasteltuaan sammakko kysyi, miten se osasi asettaa lukemattomat jalkansa juuri oikein, sopivassa järjestyksessä, jotta pääsi sujuvasti eteenpäin. Tuhatjalkainen alkoi miettiä asiaa, eikä enää päässyt liikkeelle.