Kun lapsi ei kestä pettymyksiä, kyse voi olla tästä – 6 toimivaa tapaa tukea itsetuntoa

Kaupallinen yhteistyö Kirjapajan kanssa.

Kirjoittaja Riikka Riihonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti ja tietokirjailija, jonka uutuuskirja on Täysillä tyttö – Miten tukea itsetuntoa sekä muita asioita, joita vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024). Riihonen on kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten tunnesäätelyn kehityksestä ja tukemisesta sekä myönteisestä vanhemmuudesta. Aiemmin hän on kirjoittanut kirjat Kuinka kiukku kesytetään (2020) ja Aada ja kiukkuleijona (2020). 

Itsetunto on eräs tyypillisimmistä teemoista, joita mietitään lastenpsykiatrin vastaanotolla. Vanhemmat tai ammattikasvattajat ovat saattaneet havaita, että lapsi ei kestä pettymyksiä kovin hyvin. Lapsen voi olla haasteellista kokeilla uusia taitoja. Hän ei välttämättä uskaltaudu leikkiin muiden kanssa. Voi olla, että pettymys itseen purkautuu vihamielisenä käytöksenä toisia kohtaan tai vaikkapa itsen satuttamisena. Näissä tilanteissa aikuiset ovat yleensä huolissaan lapsen huonosta itsetunnosta.

Hyvä itsetunto auttaa kestämään mokat ja vastoinkäymiset

Itsetunto on arvio siitä, minkälainen olen ja mitä ominaisuuksia, taitoja tai puutteita minulla on. Itsetunnon voi sanoa olevan hyvä silloin, jos pidän ominaisuuksista, joita minulla on. Matala itsetunto tarkoittaa siis sitä, että en pidä ominaisuuksista ja piirteistä, joita itselläni näen.

Kukaan tuskin kokee itseään vahvaksi ja taitavaksi joka asiassa. Aivan pikkulapsien minäkäsitys on kuitenkin vielä melko mustavalkoinen, ja useimmat heistä todella rakastavat itseään sellaisena kuin ovat. Tätä on aikuisena ihana seurata vierestä! Kun lapsi hieman kasvaa, minäkuvaan tulee harmaankin sävyjä: lapsi huomaa, että joku luokkatoveri saattaa sittenkin olla häntä parempi matematiikassa, tai hän voi itse olla parempi juoksija kuin naapurin Jesperi. Aletaan ensimmäistä kertaa verrata itseä muihin. Siksi kouluikä on itsetunnon kannalta usein haasteellista aikaa.

Hyvä itsetunto on sellainen, jota ei tarvitse paljonkaan ajatella. Hyvä itsetunto mahdollistaa suoriutumisen omalla tasolla: ei tule otettua liikaa paineita onnistumisesta, mutta myöskään alisuoriutuminen ei ole todennäköistä. Olennaista hyvässä itsetunnossa on mielestäni, että se mahdollistaa uusien asioiden kokeilemisen eli epämukavuusalueelle menemisen.

Tällä on merkitystä, sillä suurin osa ihmiselämästä vietetään jollain tavalla epämukavuusalueella. Jos jokainen pieni virhe tai moka vie pohjan pois kaikelta, arjesta tulee hyvin raskasta. Jos taas kestää pienet mokat ja vastoinkäymiset, se suojaa psyykkiseltä kärsimykseltä.

Mitään taikanappia ei valitettavasti itsetunnon kohottamiseen ole. On kuitenkin useita asioita, jotka auttavat itsetunnon vahvistamisessa.

Mielestäni itsetunnon kanssa työskentely on kuin isohkon talon rakennusprojekti: on aloitettava perustuksista ja jatkettava sitkeästi tiili tiileltä. Palkinto eli hyvin rakentunut itsetunto saavutetaan ehkä vasta pitkällä tulevaisuudessa. Silti on aikuisena uskottava, että itsetunnon talo on mahdollista pystyttää.

Miten lapsen itsetuntoa voi tukea?

Tässä tapoja kohottaa lapsen itsetuntoa – nämä keinot sopivat vanhemmille sekä kaikille lasten kanssa tekemisissä oleville aikuisille.

1. Aito välittäminen

Erityisesti pienen lapsen itsetunto rakentuu hoivasuhteessa tärkeimpien hoitajien, eli useimmiten vanhempien kanssa. Pieni lapsi tarvitsee miellyttäviä, lempeitä ja kokonaisvaltaisia hoidetuksi tulemisen kokemuksia päivittäin. Ne voivat olla ihan tavallisia leikki-, syömis- tai nukkumaanmenotilanteita, joissa lapsi ja vanhempi jakavat iloa ja lapsi kokee lämmintä huolenpitoa. Näiden kokemusten kautta hän kokee itsensä myönteisenä – rakastamisen arvoisena. Siksi pienelle lapselle ei voi koskaan osoittaa liian paljon hellyyttä ja välittämistä. Hellyys ja välittäminen kuuluvat kuitenkin myös isommille lapsille ja nuorille.

2. Myönteiset kokemukset elämästä ja maailmasta

Myönteisten kokemusten voima on mahdollisuus, jonka avulla voidaan korjata paljon silloinkin, jos lapsen itsetuntoa ei ole voitu pienempänä vahvistaa tai jos lapsi on joutunut kasvamaan turvattomasti. Tarjoamalla lapselle omantasoisia haasteita, mahdollisuuksia oppia uusia taitoja, mukavia leikkitilanteita sekä pieniä seikkailuita, voidaan kohottaa lapsen itsetuntoa.

Jokainen kokemus esimerkiksi vaikeasta tilanteesta selviämisestä, jonkin asian yrittämisestä tai onnistumisesta ovat tiiliä, joilla itsetunnon taloa muurataan. Suoriutuminen vaikkapa aamutoimista, kouluunlähdöstä, kokeeseen valmistautumisesta, esiintymistilanteesta tai vaikka ruuanlaitosta perheelle voivat olla tällaisia minäpystyvyyttä vahvistavia kokemuksia.

3. Runsas ja aito myönteinen palaute

Aito myönteinen palaute on itsetunnolle tärkeää. Myönteinen palaute voi olla spontaania lapsen tekemisten ihastelua, tai kehuminen voi olla tietoinen ratkaisu silloin, kun lapsi tekee jonkin aikuisen toivoman asian, kuten pienen kotityön.

Myönteinen palaute toimii erityisen hyvin, kun se liittyy johonkin lapsen tekemiseen tai toimintaan. Tällainen kohdennettu myönteinen palaute rakentaa sekä itsetuntoa että lisää todennäköisyyttä siihen, että lapsi tai nuori toimii samalla tavalla uudelleenkin. Huomaa, että epäaidot tai falskit kehut ja sarkastiset palautteet eivät vahvista itsetuntoa.

4. Mokien ja virheiden normalisointi

Jokainen epäonnistuu ja tekee virheitä. Uuden taidon oppiminen vaatii yleensä sekä harjoittelun palastelua pienempiin osiin, säännöllistä taidon treenaamista että kykyä kestää ne kerrat, jolloin onnistumisia ei heti tapahdu. Jos jokainen pieni virhe tai epäonnistuminen merkitsee maailmanloppua, on väistämätöntä, että kaikki psyykkiset voimavarat kuluvat näistä toipumiseen.

Olisi tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat kääntämään vastoinkäymiset kokemuksiksi, jotka ovat tärkeitä, ehkäpä väistämättömiä tai ainakin ihan tavallisia palasia uuden oppimisessa. Olisi myös hyvä, että elämään ei suhtautuisi liian vakavasti. Itselleen voi oppia nauramaan, ja omia huonoja puolia ja heikkouksia sietämään ja ymmärtämään tai ehkäpä jopa lempeästi sallimaan. Tällaiseen suhtautumiseen tarvitaan mallia aikuisilta. Yritä siis aikuisena elää todeksi sellaista ajatusta, että virheet välttää ainoastaan, jos ei tee mitään. Lapsi tai nuori huomaa sallivan suhtautumisesi virheisiin ja pystyy soveltamaan sitä itsekin.

5. Joustava ajattelu

Kognitiivisena psykoterapeuttina minusta on mahtavaa tutkia ajatuksia ja mielikuvia. Mielensisällöt ovat ihmisen luovuuden ytimessä – ajattelu on kiehtova psyykkinen voimavara. Ajatukset itseen, muihin ja maailmaan liittyen eivät silti aina ole täyttä totta, vaan vain hetkellinen arvio tilanteesta.

Usein tartumme liian tiukasti negatiivisiin ajatuksiimme ja uskomme erityisesti ne täytenä totena. Itseen kohdistuvat negatiiviset ajatukset ja mielikuvat saavat aikaan vaikeita tunteita, kuten surua, syyllisyyttä, pettymystä, häpeää ja vihaa. Niin liian kriittiset ajatukset voivat olla mukana heikentämässä minäkuvaa ja itsetuntoa. Olisikin tärkeää, että yrittäisimme luoda joustavan suhteen ajatteluun ja ymmärtäisimme ajatusten ja mielikuvien dynaamisen muuttuvan luonteen.

Ajatukset eivät ole todellisuus, vaan ne ainoastaan heijastavat todellisuutta ja usein vieläpä hiukan vääristyneesti. Jos voisimme testata ajatusten paikkansa pitävyyttä, saattaisimme todeta vain osan vastaavan todellisuutta. Kouluikäisen lapsen itsetunnon tukemisessa on siksi paikkansa ajatuksia koskevalla tiedolla: lapset tarvitsevat tietoa, että kaikki päähän pälkähtävä ei aina ole aivan totta, ja että itseen kohdistuvia ajatuksia saa ja voi
kyseenalaistaa.

6. Aikuisen usko lapseen

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä haluaisin sanoa meille kaikille vanhemmille, miten tärkeää on, että uskomme lapselle olevan mahdollista saavuttaa hyvä elämä. Lapsi vaistoaa, uskommeko hänen pärjäämiseensä tai siihen, että hän voi selvitä vaikeista asioista. Jos luovutamme lapsen suhteen, hänen on vaikea itsekään löytää itseluottamusta.

On myös tärkeä huomata lapsen vahvuudet ja tukea niitä. Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa vahvuudet ja kyvyt: on yhtä arvokasta olla loistava kokki kuin haka matematiikassa tai kuvataiteen taituri. Hyvä itsetunto syntyy myös siitä, että arvostamme erilaisuutta ja näemme arvokkuutta jokaisessa ihmisessä.


Jos sinulla on tytär tai lähelläsi kasvaa tyttöjä, lastenpsykiatri Riikka Riihosen uutuuskirja Täysillä tyttö avaa näköalan tyttöjen maailmaan tässä ajassa. Kirja kertoo tyttöyden voimasta, tyttöjen kasvun haasteista sekä aikuisten mahdollisuuksista olla tuki ja turva erilaisten paineiden keskellä:

Täysillä tyttö – Miten tukea itsetuntoa sekä muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024)

  • antaa vanhemmille ja kasvattajille konkreettisia keinoja tyttöjen itsetunnon, rohkeuden ja oman äänen tukemiseen
  • kannustaa vanhempia ja tytön läheisiä huomaamaan omien uskomustensa ja totunnaisten tapojen merkityksen tytön kasvulle ja identiteetille
  • auttaa hahmottamaan tyttöjen psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksiä ja niitä ristiriitaisia odotuksia, joita moni tyttö nykypäivänä kohtaa
  • antaa tietoa myös mielen oireista ja siitä, miten vanhempi voi tukea tyttöä vaikeuksissa.

Löydät kirjan Kirjapajan verkkokaupasta TÄÄLTÄ.

HUOM! Koodilla TYTÖT kirjan hinta 25,40 €

Synttärikampanjan viimeinen viikonloppu!
PUOTIIN
close-image
-20% alennusta tarjouspaketeista etukoodilla TARJOUS20 
PUOTIIN
close-image
Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image
Saat kaupan päälle TSEMPPITARRAT kun ostat Perhekalenterin tai Hidasta elämää -kalenterin
PUOTIIN
close-image
24 tunnin ajan -50% etukoodilla TAKATALVI Pipo ja huivi -paketti 
PUOTIIN
close-image
ALE! -20% yli 40€ ostoihin!
PUOTIIN
close-image
OSTA 3 MAKSA 2  kirjat & kortit 
PUOTIIN
close-image
10€ OSTOSRAHAA etukoodilla FESTARIT10 
PUOTIIN
close-image