Kirjoittaja Tanja Moring on helsinkiläinen rakkaus- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja seksuaaliväkivallan asiantuntija, kriisityöntekijä, sertifioitu Mind-Body Bridging -terapeutti, MBB®. Pohjakoulutukseltaan hän on sosionomi/diakoni (AMK).
Ihastuminen terapeuttiin on yllättävän tavallista
Saatamme odottaa tapaamisia innostuneina, muistella keskusteluja jälkikäteen tai huomata palaavamme mielessämme hetkiin, jotka ovat tuntuneet erityisen merkityksellisiltä. Tunteisiin voi liittyä romanttisia mielikuvia, seksuaalisia fantasioita, voimakasta kaipuuta tai halua olla terapeutille erityinen.
Kerro tunteistasi terapeutille
Kaikki tämä hämmentää meitä: mitä minussa oikein tapahtuu, miksi tunnen näin ja onko minussa jotakin vialla? Saatamme tuntea myös häpeää tunteistamme. Osa meistä vaikenee ja vaihtaa terapeuttia tai lopettaa terapian kokonaan. Vaikka tunteista puhuminen saattaa tuntua vaikealta, juuri niistä olisi tärkeää kertoa myös terapeutille.
Ihastuminen terapeuttiin on terapiassa yllättävän tavallista, eikä siinä ole mitään väärää tai hävettävää.
Terapiassa tapahtuu jotain poikkeuksellista
Terapiassa kohtaamme ihmisen, joka kuuntelee meitä ja haluaa aidosti auttaa. Hän muistaa asioita elämästämme, on kiinnostunut kokemuksistamme ja pyrkii ymmärtämään niitä ilman arvostelua tai vähättelyä. Kun tällainen turvallinen ja hyväksyvä suhde syntyy, on luonnollista, että se saattaa herättää hyvin voimakkaita tunteita.
Älä pelästy tunteita
Moni meistä pelästyy omia tunteitaan ja saattaa ajatella, että niissä on jotakin väärää. Todellisuudessa tällaiset tunteet ovat hyvin tavallisia terapiassa. Ne eivät tee meistä outoja eivätkä tarkoita, että meissä olisi jotain vialla. Päinvastoin. Hyvin usein tällaiset tunteet syntyvät juuri silloin, kun terapiasuhteessa on riittävästi turvallisuutta. Kun uskallamme kiintyä, kaivata tai ikävöidä, tulemme samalla kosketuksiin kaikkein herkimpiin osiin itseämme.
Transferenssi
Tällaisia ilmiöitä kutsutaan terapiassa transferenssiksi. Siinä ihminen alkaa tiedostamattaan liittää terapeuttisuhteeseen tunteita, tarpeita, odotuksia ja kokemuksia, joiden juuret ovat muualla hänen elämässään ja ihmissuhdehistoriassaan. Kyse ei ole terapeutista henkilönä, vaan siitä, mitä terapiasuhde herättää meissä ja mitä se tuo näkyväksi.
Vaikka moni meistä on ajatellut olevansa ainoa, joka on ihastunut terapeuttiinsa, kyse on yhdestä tavallisimmista ilmiöistä terapiassa. Silti siitä puhutaan yllättävän vähän ja siksi moni jää yksin hämmennyksensä kanssa.
Ammatilliset rajat tekevät terapiasuhteesta turvallisen
Vaikka tunteet ovat todellisia ja ymmärrettäviä, terapeutin tehtävänä ei ole vastata niihin romanttisesti tai seksuaalisesti. Juuri ammatilliset rajat tekevät terapiasuhteesta turvallisen ja mahdollistavat sen, että näitä tunteita voidaan tutkia yhdessä.
Tämä on myös yksi terapiasuhteen tärkeimmistä vastuukysymyksistä. Terapeutin vastuulla on huolehtia siitä, että ammatilliset rajat säilyvät selkeinä myös silloin, kun terapiasuhteessa herää voimakkaita tunteita.
Ihastuminen voi olla ovi toipumiseen
Terapeuttiin ihastuminen saattaa avata oven sellaisten tunteiden, tarpeiden ja haavojen äärelle, joita olemme kantaneet mukanamme vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Terapiassa on tärkeää tutkia yhdessä terapeutin kanssa sitä, mihin nämä tunteet, tarpeet ja kokemukset todellisuudessa liittyvät. Tällaiset tilanteet ovat usein juuri niitä kohtia, joissa syntyy merkittävää ymmärrystä, muutosta ja toipumista.
