
Mitä yhteistä on hauella ja ihmisellä? Useimpien mielestä ei yhtään mitään. Hauki on kala ja ihminen on… no, ihminen. Mitä yhteistä kahdella näin erilaisella otuksella voisi muka olla? Toinen meistä elää vedessä ja toinen maan päällä. Olemme sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti “eri maailmoista”.
Jotain yhteistä meillä silti on.
On nimittäin yksi piirre, joka meillä kummallakin on. Yksi keskeinen ominaisuus, joka on pitänyt meidät hengissä jo pitkään ja ratkaisee myös tulevaisuutemme.
Tämä kyseinen piirre on tärkeä niin yksittäiselle ihmiselle ja hauelle kuin myös koko yhteisölle ja lajipopulaatiolle. Se mahdollistaa venymisen ja joustamisen aikakausina, jolloin sitä tarvitaan.
Meillä molemmilla, sekä ihmisellä että hauella, on arvokas kyky hyödyntää olemassa olevaa.
Positiivinen opportunisti näkee mahdollisuudet
Opportunisti kykenee hyödyntämään käsillä olevaa edukseen. Hän näkee maailman realistisena ja hahmottaa edessään olevat mahdollisuudet. Ne eivät aina ole ideaaleja tai toivotunlaisia, mutta siitä huolimatta opportunisti osaa käyttää ne hyödykseen.
Opportunismi esiintyy terminä usein enemmän negatiivisessa kuin positiivisessa valossa, jolloin se nähdään synonyymina ahneudelle ja häikäilemättömyydelle.
Samalla on tärkeää havaita, kuinka positiiviseen opportunismiin kiteytyy kyky selviytyä monenlaisissa ympäristöissä ja kulkea läpi erilaisia elämänvaiheista. Kyse on evoluutiosta, jossa pärjäävät parhaiten sopeutuvimmat.
Ei siis vahvimmat ja voimakkaimmat tai viisaimmat, vaan sopeutuvimmat.
Suureellisen lajikohtaisen ajattelun ohella tämä näkyy myös yksittäisen ihmisen arjessa. Etenkin aikakautena, jolloin maailma pursuaa eriasteista pelkoa ja epävarmuutta.
Täydellisyyden sijaan etsi käsillä olevia mahdollisuuksia
Maailma muuttuu jatkuvasti ja elämä virtaa eteenpäin. Kaiken tuoksinnassa käy nopeasti selväksi, että emme voi pitää uppiniskaisesti kiinni kaikista unelmistamme tai tavoitteistamme.
Yksi merkittävä ihmistaito modernissa maailmassa onkin kyetä adaptoimaan omaa osaamistaan ja hyödyntämään käsillä olevia mahdollisuuksia. Näkemään uusissa tilanteissa piilevän potentiaalin, eikä keskittymään niissä piileviin uhkakuviin.
Hauen eteen ei ui kaislikossa aina sille mieluisinta ravintoa. Tämän seurauksena se on oppinut tyytymään saatavilla olevaan. Hauki ei ole nirso vaan sille maistuu monenlainen vedenelävä tai pinnalla polskiva syötäväksi. Näin ollen se kykenee selviytymään erilaisissa olosuhteissa.
Sama piirre näkyy myös ihmisen lajikehityksessä. Se on myös ratkaiseva ero eri yksilöiden välillä.
Kun maailma myllertää ja turvalliset tottumukset karisevat, tapahtuu kahdenlaista liikehdintää. Osa ihmisistä murtuu epävarmuuden edessä ja keskittyy ruokkimaan tulevaisuuden näköalattomuutta. Osa taas alkaa hahmottamaan olemassa olevia mahdollisuuksia ja uusia polkuja, joita pitkin voi löytää elämälleen merkitystä.
Ole siis kuin hauki ja uskalla epävarmuuden keskellä nähdä mitä kaikkea hyvää ja potentiaalista ympärilläsi onkaan. Saatat yllättyä!
Harri-Pekka Pietikäisen tuorein kirja Myyttinen hauki – Järvien saalistajan tarina ja perintö (Bazar) käsittelee haukea kokonaisvaltaisesti ja kuvaa muun muassa sen mielenmaisemaa sekä kulttuuriperintöä.



