Kesä on rentoa aikaa. Arjen rutiinit höllenevät ja annamme itsellemme vapauden nauttia elämästä. Tähän liittyy se, että annamme itsellemme luvan toimia ja olla vapaammin. Annamme itsellemme luvan juoda enemmän ja useammin alkoholia. Annamme itsellemme luvan katsoa Netflixin sarjoja maratonityylillä. Annamme itsellemme luvan herkutella ja syödä herkkuja silloin kun huvittaa. Annamme itsellemme luvan käyttää rahaa ilman, että sen kummemmin harkitsemme.
Tämä kaikki on ihan normaalia. Loman tarkoitus on palautua ja usein se on sitä, että haluamme päästää irti arjen tiukemmista normeista. Kesäloma voi olla myös haitallisten tapojen pinttymisen kulta-aikaa.
Usein käy nimittäin niin, että arkeen palaaminen on haasteellista. Emme saakaan itseämme takaisin ruotuun. Tämäkin on ihan normaalia. Kun teemme asioita tietyllä tavalla useamman viikon ajan, niistä alkaa tulla tapoja. Haastavaa on, jos nämä tavat alkavat rajoittaa elämää tai ovat epäterveellisiä tai muuten haitallisia. Silloin voi olla hyvä pysähtyä.
Entä jos emme pysty tästä huolimatta lopettamaan? Miksi lopettaminen on monesti niin vaikeaa?
Järjellä tiedät, mutta pinnan alla tunteet vie
Sinulle tulee hyvä olo, kun uppoudut nautinnon kohteeseesi. Se antaa sinulle rentoutta, vapauden kokemusta, elinvoimaa tai jopa yhteyden toisiin ihmisiin. Taustalla ovat siis inhimilliset tarpeet.
Tiedät toisaalta, että fyysinen ja henkinen terveytesi kärsivät pitkässä juoksussa, jos jatkat samaan malliin. Tiedät, että pikkuhiljaa sinulle tulee lisäkiloja, jatkuva juominen ei ole terveellistä, liika somettaminen vie aikaa päivistäsi ja muodostuu helposti ainoaksi mielihyvän lähteeksi.
Voi olla, että toimia arvomaailmaasi vastaan ja se sattuu. Itsetuntosi alkaa latistua ja saatat tuntea ajoittain itsevihaa ja -inhoa. Ehkä huomaat, että haitallinen tapa vaikuttaa ihmissuhteisiisi, koska joudut pitkässä juoksussa selittelemään itsellesi ja muille käytöstäsi, salailemaan ja keksimään valkoisia valheita.
Järjellä ymmärrät, että ei kannata toimia niin kuin toimit. Et vai osaa toimia eri tavalla. Tiedät, miksi se on sinulle haitaksi, mutta et vain osaa lopettaa.
Häpeät itseäsi ja käytöstäsi
Kokeilet lopettaa. Ei onnistu. Kokeilet uudestaan. Ei onnistu taaskaan. Pakotat itsesi karkkilakkoon tai tipattomalle. Ei onnistu. Viikon päästä olet taas nautintosi parissa. Miksi tämä on vaikeaa? Minussa on pakko olla vikaa. Miksi media on täynnä juttuja, joissa ihmiset näyttävät onnistuvan helposti. Entä jos olen vääränlainen?
Tällainen ajattelu liittyy häpeään. Se eristää sinut muista ihmisistä ja estää pyytämästä apua. Koet olevasi yksin haasteidesi kanssa. Joudut välttelemään ihmisiä ja tilanteita. Sinulla on kenties jatkuvasti epämääräinen huonouden ja ulkopuolisuuden tunne itsestäsi.
Olet yksin haasteidesi kanssa
Sinulla ei ole ketään, kelle puhua. Pelkäät sitä, miten ihmiset suhtautuvat sinuun, jos kerrot heille haasteellisesta tavastasi. Koet sen olevan heikkous ja määrittelevän sinut ihmisenä.
Et koe olevasi riippuvainen. Siksi et halua mennä vertaistukiryhmiin. Et halua puhua lääkärille tai terveydenhoitajalle, ja koska jollain tasolla vähättelet ongelmaasi ja toisaalta olisihan se häpeällistä myöntää, että aikuinen ihminen ei pysty pitämään osteluimpulssia, alkoholinkäyttöä, syömistä tai somen käyttöä aisoissa.
Itselleni suurin este avun hakemiseen oli se, etten kokenut nuorena, naisena ja korkeakoulutettuna olevani koukussa. Nyt en sano, että sinä olet koukussa. Mutta se saattaa olla edessä, jos et hae apua.
Miten sitten lähteä muuttamaan suuntaa?
Jos olet valmis luopumaan haitallisesta tavastasi, mutta avun hakeminen joko hävettää tai pelottaa sinua, et ole yksin. On hyvin yleistä olla puhumatta omista haitallisista tavoista juuri häpeän vuoksi.
Oma kokemukseni on, että jos suun avaa, niin yleensäkin muut ihmiset pystyvät samaistumaan. Tuntuu, että kaikilla on enemmän tai vähemmän jotain sellaisia tapoja, mistä nautintoa haetaan ja minne haastavia tunteita paetaan. Iso osa näistä ihmisistä ei tajua, että tavan toteuttaminen on mennyt jo tietyn rajan yli ja että se on alkanut aiheuttaa haasteita.
Sinä voit onnitella itseäsi siitä, että olet tiedostanut haasteellisuuden ja haluat muutosta. Kaksi suurinta askelta, tiedostaminen ja hyväksyminen, on jo otettu.
Tiedostaminen auttaa sinua oman tilanteesi kartoittamisessa ja toimintasuunnitelman tekemisessä. Onko millään mahdollista kerätä rohkeutta ja kohdata se epämukavuus, joka nousee, kun puhut jollekin läheiselle? Hyväksyminen on sitä, että pyydät apua ja otat apua vastaan. Yksin en selviä.
Voisiko kenties joku ammattilainen auttaa sinua tässä tilanteessa varsinkin, jos sinulla ei ole ketään lähipiirissä, jolle voit tai haluat puhua?
Itsemyötätunto on radikaali teko
Todella tärkeä muutoksen työkalu on itsemyötätunto. Haitallisen käyttäytymisen mekanismit ovat hyvin yleisinhimillisiä. Kaikki ihmiset pakenevat haasteita ja haluaisivat kokea vain hyviä juttuja. Et ole vääränlainen.
Itsemyötätunnon harjoittelun kautta olemaan itsellesi ystävällinen muutoksessa. Opit tukemaan itseäsi sättimisen sijaan. Opit olemaan itsellesi yhtä lempeä, kun olisit hyvälle ystävälle. Kun tulee takapakkeja, et huononna omaa oloasi ja vahvista todennäköisyyttä palata haitalliseen käytökseen olemalla itsellesi ilkeä.
Itsemyötätunto on täsmälääke häpeään. Se on radikaali teko varsinkin meille, joita on kasvatettu häpeällä. On helppo olla itselleen armoton.
Ystävällinen puhe ja ystävällisyyden mikroteot, eli sen tekeminen, mitä aidosti nautit tehdä, itseä kohtaan tuo muutokseen tilaa. Häpeän ja syyllisyyden sijaan asenne alkaa muuttua myönteisemmäksi. Silloin muutoskin on helpompaa.
Miksi ja milloin on tärkeää luopua?
Joku saattaa tässä vaiheessa kysyä, miksi ihmeessä näistä nautinnoista pitää luopua? Eikö voisi vain jatkaa elämää samalla tavalla? Toki voi jatkaa, mutta kannattaa olla herkkänä sille, jos oletusarvoisesti hakee hyvää oloa itsensä ulkopuolelta.
Näistä tavoista, joista olet alunperin nauttinut, saattaa pahimmillaan muodostua elämää rajoittavia ja hallitsevia riippuvuuksia. Silloin ne alkavat hallita elämääsi sen sijaan, että sinä olet puikoissa. Tällöin tämä kyseinen asia tai toiminto ei enää tuo sinulle pelkkää helpotusta ja nautintoa, vaan myös enemmän ja enemmän haittoja.
