Kehomieliyhteys, yksinkertainen sana, joka sisältää lukemattomia määriä uskomuksia, tunteita, haasteita ja mahdollisuuksia. Se on jokaiselle hyvin henkilökohtainen kokemus: ovatko kehosi ja mielesi linjassa keskenään, vai vallitseeko niiden välillä ristiriitoja? Mitä ajattelet ja tunnet kehostasi? Miten suhtaudut itseesi ja kuinka tietoinen olet ajatustesi laadusta? Ja se kaikista tärkein: tunnistatko ja kunnioitatko todellisia tarpeitasi?
Uupumuksesta toipuessa kehomieliyhteyden vahvistaminen on keskiössä, sillä suurin osa uupuneista on laiminlyönyt omia fyysisiä ja psyykkisiä perustarpeitaan. Olemme ihmisinä kokonaisuuksia, joten toipuminen on usein hyvin kokonaisvaltainen matka omaan itseen. Toipuminen on myös erottelukykyä ja tasapainottelua: “mitä vanhaa ja haitallista voin jättää taakse ja mitä uutta olen valmis ottamaan vastaan?”
Keho on tunteiden koti, joten kehomieliyhteyden vahvistaminen käytännössä on padottujen ja piilotettujen tunteiden kohtaamista sekä irtipäästämisen taidon opettelua. Kun pitkään jähmettyneet tunteet tulevat hiljalleen kohdatuksi, se on kuin seisova vesi sisälläsi alkaisi jälleen virrata. Matkalla on paljon patoja, mutta yksi kerrallaan ne on mahdollista murtaa.
Mitä sitten todellisuudessa kohtaat, kun opettelet tuntemaan? Kohtaat oman itsesi luoden tunteillesi tietoisesti tilaa ja havaitset sekä tarvittaessa kyseenalaistat omia ajatuksia ja tulkintoja. Nykyihmiset ovat niin tottuneita elämään järjen maailmassa, että tunteiden äärelle on pysähdyttävä ja luotava turvaa.
Tunteet tarvitsevat tietoisesti luotua tilaa erityisesti silloin, kun olet liiaksi uppoutunut oman mielesi syövereihin ja kompastunut omaan yliajattelun kehään. Tunteet saattavat silloin tuntua erityisen turvattomilta kohdata. Ahdistuneisuus voi olla merkki tästä.
Hassua kyllä, liiallinen ajatuksiin uppoutuminen voi eristää sinua tunteista ja kehoyhteydestä. Järkeily voi olla haitallinen defenssi, jonka avulla torjut todellisia tunteitasi. Jos sinulla on taipumusta aina selitellä tunteitasi itselle tai muille, voi se olla merkki liiallisesta järkeilystä ja ylianalysoinnista.
Joskus tunteet ja reaktiot kumpuavat niin kaukaa menneisyydestä, että emme edes tietoisella mielellä muista niiden alkuperää. Keho muistaa kuitenkin aina, sillä se on “toinen alitajuntamme”, johon elämänkokemukset tallentuvat. Keholla on uskomaton kyky säilyttää ja kantaa asioita, joita psyyke pyrkii torjumaan. Traumat ovat yksi esimerkki tästä. Selittämättömän voimakkaat triggerit johdattelevat meitä sisäisten haavojemme äärelle.
Mikä on kehomieliyhteyden merkitys uupumuksesta toipumisessa? Vielä joitakin vuosia sitten jopa lääketiede erotti visusti kehon ja mielen toisistaan. Nykyään tietoisuus on onneksi lisääntynyt ja vähitellen ihmisyyttä ymmärretään enemmän moniulotteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Keho ja mieli ovat koko ajan yhtä. Niiden jakaminen erillisiksi toisistaan on mielestäni jossain määrin keinotekoista.
Ajatukset, tunteet ja keholliset kokemukset ovat jatkuvassa katkeamattomassa vuorovaikutuksessa sekä biologisesti että henkisesti. Stressi on tästä oiva esimerkki: mielen ollessa kuormittunut myös keho muuttuu jäykäksi, kireäksi ja ylivirittyneeksi. Rentouttamalla mieltä kehokin rentoutuu ja toisinpäin.
Uupuminen voi olla uusi mahdollisuus opetella omia rajoja: kun olet kerran (tai kenties useamminkin kuten minä) jo ylittänyt omat jaksamisen ja sietokyvyn rajat, alat herkemmin huomata kehomielen hienovaraiset varoitusmerkit. Sisäiset hälytyskellosi soivat herkemmin ja osaat painaa jarrua jo ennen kuilun reunaa. Opit olemaan rehellisempi itsellesi ja muille sekä ihannetilanteessa kommunikoimaan omista tarpeista avoimesti.
Ilman säännöllistä pysähtymistä itsensä äärelle voi olla vaikeaa havaita uupumisen merkkejä, mikäli olet sujuvasti tottunut ohittamaan todellisia tarpeitasi. Ole siis kärsivällinen ja myötätuntoinen itsesi suhteen. Rajojen ylittämistä käytännössä on esimerkiksi omien perustarpeiden ohittaminen: suoritat, vaikka tarvitset lepoa.
On tärkeää oppia tunnistamaan oma todellinen vastuu sekä vaikutusmahdollisuudet. Kun tunnet voimattomuutta, voit esimerkiksi kysyä itseltäsi: “mihin voin tässä hetkessä vaikuttaa?” Muita ihmisiä et voi koskaan muuttaa, vaan ainoastaan omaa itseäsi ja suhtautumistasi. Joskus suurinta rakkautta on hyväksyä, antaa anteeksi ja päästää irti…
Toisinaan vastuunotto voi tarkoittaa irtipäästämistä myrkyllisestä ympäristöstä, ihmissuhteesta tai työpaikasta. Se on terveellä tavalla itsensä puolelle asettumista ja uhrin asemasta irrottautumista. Vaikka valinta tekisi hetken kipeää, tiedät, että se on välttämätöntä oman hyvinvointisi kannalta. Pitkässä juoksussa tämä vahvistaa omanarvontuntoa ja pystyvyyden kokemusta. Kun oivallat omat vaikutusmahdollisuudet, löydät itsestäsi uudenlaisen pystyvyyden kokemuksen. Se tuo sinulle toivon kipinän ja voimaantumisen tunteen.
Olen havainnut asiakastyössäni, että edellytyksenä uupumisesta toipumiselle on aina se, että opit kuuntelemaan itseäsi ja tarpeitasi herkemmin ja vastaamaan niihin rohkeammin. Tunnetaitojen opettelu on siksi niin tärkeää, koska käytännössä tunteet ovat aina viestejä tarpeistamme. Tunteiden jähmettäminen tarkoittaa vertauskuvallisesti yhteyden katkaisemista omaan inhimilliseen ja haavoittuvaan puoleen. Siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää.
Toipumisen matka tarkoittaa itseymmärryksen ja tunnetaitojen vahvistamista eli itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tietoisuustaitojen opettelua. Se on uudenlaisen yhteyden luomista oman sisimmän kanssa ja tiedostamattomien haitallisten rajoitteiden purkamista. Toipuminen on omien henkisten ääriviivojen piirtämistä uudelleen.
Tässä vielä muutamia vinkkejä kehomieliyhteyden vahvistamiseen käytännössä:
- Päivittäinen lyhyt pysähtymishetki kuten hengitys- tai rentoutusharjoitus, mindfulness tai meditaatio
- ”Miten voin tänään?”-kysymyksen esittämistä itselle tai kehoskannaus-harjoitus
- Liikkumista oman kehon ehdoilla lempeästi sekä tarvittavan levon sallimista
- Jatkuvasta suorittamisesta ja itsensä kurittamisesta luopumista ja velvollisuuksien karsimista
- Intuitiivisempaa syömistä: ”mitä ravintoa kehoni tarvitsee?”
- Älypuhelinpaasto ja keskittyminen läsnäoloon. Jatkuva puhelimen vilkuilu vie huomion pois itsestä ja voi olla tiedostamaton keino torjua tunteita
- Itselleen hyvien asioiden ja nautinnon sallimista
- Jonkun uuden hyvän ja helpon rutiinin ottamista arkeen
- Itselle toimivan kehollisen hoitomenetelmän löytymistä
- Tunteiden validointia ja kokemista kehollisesti sekä sanoittamista muille
- Terapiatyöskentelyä tai tunnetaito-ohjausta yksin tai ryhmässä
- Joku muu sinulle toimiva keino?