Pelko on tunne, joka tarttuu. Olen huomannut sen viime aikoina selvästi. Pelko ei ole silti monistunut minuun peilikuvanaan, vaan se on naamioitunut erilaisiin valepukuihin.
Sitä vastoin, että olisin tuntenut varsinaista pelon konkretiaa, pelko on tarttunut minuun toisenlaisina tunteina: aaltoilevana ahdistuksena ja aika ajoin mieleen tarttuvana apeutena, murheverhona.
Ympärillä vilisevät uhkakuvat ovat painautuneet minuun epäselvien musteleimojen lailla. Ne eivät ole suoria kuvia puheenaiheista tai synkistä tulevaisuuden näkymistä. Ne ovat enemmänkin vierailta tuntuvia tunnetahroja, joita on hankala lokeroida.
Kaiken tunnemyrskyn keskellä olen oivaltanut, että pelon tunteet eivät ole osa minua Itseäni. Ne eivät kuulu omaan ytimeeni; olen ennen kaikkea imenyt itseeni ympäristössä vellovia toisten tunteita.
Erityisherkkänä ihmisenä aistin mielialat, asenteet ja tunteet äärimmäisen herkästi. Valitsen menoni ja seuranikin melko tarkkaan, sillä vajoan helposti tunnekuoppaan toisen mukana. Siitä huolimatta, että kuoppa olisi tila, jossa itse en olisi omimmillani.
Olen vuosien aikana koettanut pystyttää suojamuurejakin, joiden avulla osaisin helpommin kuunnella toista ilman, että päästäisin tunnetilaa tarttumaan. Mutta muuri on harvoin vedenpitävä.
Kotona koetan rohkaista impulsiivista puolisoa suhtautumaan asioihin lempeydellä, ystäviä näkemään tilanteissa uhkien sijaan mahdollisuuksia. Jos toinen kokee maailman pessimistin silmin, on itsekin hankalaa olla seesteinen ja luottavainen.
Toki erityisherkänkin kolikolla on valoisa kääntöpuoli; myös positiivinen energia ja into tarttuvat herkästi. Siksi lounashetki optimistisesti ajattelevan ystävän kanssa tai tapaaminen turvallisessa, rakentavia ajatuksia vilisevässä ryhmässä ovat itselleni parasta lääkettä.
Jos tunnistat olevasi minunlaillani tunnemagneetti, kenties alla olevat ajatukset auttavat sinuakin.
- Jos yleisilmapiiri on epävarma, ja ympärillä vellovat pelko ja epävarmuus, älä ahdista itseäsi tapaamalla ihmisiä, joiden tiedät vellovan näissä tunteissa.
- Älä koe velvollisuudeksesi ahdistua ainoastaan kollektiivisen ahdistuksen tähden.
- Säännöstele ikävien uutisten lukemista ja uppoutumista liiaksi asioihin, joihin et voi murehtimalla vaikuttaa. Apeuden keskeltä on hankala auttaa.
- Lue positiivisia hyvän mielen juttuja ja kirjallisuutta, josta saat voimaa ja vertaistukea.
- Muista heikoimmallakin hetkellä, millainen käytös ja mielentila ovat ominaista juuri Sinulle ja kuka Sinä olet sisimmissäsi. Pidä tunnemyrskyjenkin keskellä Itsestäsi kiinni.
- Ärsykepitoinen maailma on täynnä erilaisia tunteita, jotka tulevat ja menevät. Kaikki tunteet ovat lopulta ohikiitäviä, sekä omasi että sinuun tarttuneet.
PS. Älä anna tunteiden määritellä sinua. Tunteet ovat ainoastaan vierailijoita ohikulkumatkallaan.
Kirjoittajan kirjasta Suuria hetkiä – viisautta ja voimaa elämän taitekohtiin löytyy lohdullisia tarinoita ja ajatuksia elämän haastaviin tilanteisiin.
