Miksi rakkaasi ei huomaa, mitä sinä oikeasti kaipaat

Oletko joskus ihmetellyt, miksi puolisosi käyttäytyy niin kuin tekee tai miksi rakkaasi ei huomaa, mitä sinä oikeasti kaipaat?

Muistan hetken vuosia sitten, kun riitelimme mieheni kanssa viikonlopun suunnitelmista. Hän oli aikeissa lähteä golfaamaan, mihin ilmaisin voimakkaasti ja monisanaisesti tyytymättömyyteni. Olisin halunnut hänen viettävän koko viikonlopun kanssani. Perusteluksi listasin kaikki ne kotityöt, jotka odottivat tekemistä. Aikani minua kuunneltuaan rauhallinen mieheni puuskahti, että minun kanssa yhdessä oleminen oli mattojen ja ikkunoiden pesemistä. Auts! Se sattui ja upposi. Koska se oli niin totta.

Puhtaat matot ja ikkunat ovat minulle hyvän ajankäytön mitä tyydyttävin tulos. Rakastan saada aikaan asioita. Myöhemmin tutustuttuani enneagrammi-persoonallisuusmalliin olen ymmärtänyt sen kuuluvan persoonallisuustyyppini toimintastrategiaan. Ja omalle tyypilleni todellista rakkautta on yhdessä tavoitteiden eteen työskenteleminen, mieluummin jopa ponnisteleminen. Niinpä yritin saada mieheni osoittamaan minulle rakkautta painostamalla häntä mukaan työläisiin kotiprojekteihin, sen sijaan että hän menisi kaverinsa kanssa yhdessä golfaamaan, mikä taas persoonallisuustyyppini logiikan mukaan oli rakkauden jakamista toisaalle.

Meillä on tapana kuvitella, että jokainen käyttäytyy saman logiikan mukaan kuin itse teemme. Näin ei kuitenkaan ole. Olemme toimintatavoiltamme hyvinkin erilaisia, sillä toimintaamme ohjaavat persoonallisuustyyppiemme selviytymisstrategiat. Silti jokainen pyrkii oman logiikkansa ja omien sisäisten sääntöjensä kannalta aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Jokaisella persoonallisuustyypillä on myös oma tapansa kokea ja osoittaa rakkautta, antaa parastaan toiselle.

Parhaaksi ja arvokkaimmaksi yleensä koetaan se, mitä itse eniten kaivataan. Niinpä rakkaudessakin useimmiten tarjoamme toiselle sitä omaa parastamme. Koska selviytymisstrategiamme ovat täysin alitajuisia, mieleemme ei välttämättä ole edes juolahtanut, että kumppanillemme rakkaus tai syvästi kaivatut asiat saattavat olla ihan jotain muuta kuin itsellemme. Kuitenkin oletamme ja odotamme hänen ymmärtävän, mitä me tarvitsemme. Ja jos hän onnistuu täyttämään kaipuumme, tulkitsemme sen rakkaudeksi. Jos ei, koemme yhteyden toiseen rakoilevan ja tunnemme itsemme pettyneiksi, surullisiksi, jopa hylätyiksi. Kuitenkin kyseessä on vain erilaiset tapamme rakastaa.

Mitä eri persoonallisuustyypit kaipaavat ja arvostavat?

Tyyppi 1 – tarkkuutta, täsmällisyyttä sekä sen arvostamista, että hän pyrkii tekemään asiat oikein
Tyyppi 2 – läheisyyttä, huomaavaisuutta sekä kiitosta hänen antamastaan avusta
Tyyppi 3 – tehokkuutta, aikaan saamista sekä kehuja hyvistä tuloksista
Tyyppi 4 – yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden huomaamista sekä tunteiden hyväksymistä
Tyyppi 5 – omaa tilaa ja aikaa sekä hänen yksityisyytensä kunnioittamista
Tyyppi 6 – johdonmukaisuutta ja luotettavuutta sekä yhdessä vaihtoehtojen pohtimista
Tyyppi 7 – valinnanvapautta, vaihtelua, hauskuutta sekä hänen ideoistaan innostumista
Tyyppi 8 – suoruutta ja rehellisyyttä sekä hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittamista
Tyyppi 9- harmonista ja sopusointuista yhdessä olemista sekä hänen läsnäolonsa huomaamista

Jos emme ymmärrä erilaisuuttamme tavoissamme rakastaa, virhetulkintojen mahdollisuus on suuri. Otetaan esimerkiksi pariskunta, jossa toinen on huomaavaisuutta ja läheisyyttä kaipaava ja toinen omaa tilaa ja vapautta arvostava. Kun he molemmat antavat toisilleen omaa parastaan, läheisyyttä arvostava voi tulkita toisen antaman vapauden ja oman tilan hylkäämisenä, kun taas jatkuva läheisyyden tarjoaminen voi tuntua omaa tilaa kaipaavasta epäarvostavana yksityisyyden loukkaamisena. Kuitenkin molemmat pyrkivät osoittamaan rakkautta parhaalla mahdollisella tavalla.

Väärinkäsitysten ja virhetulkintojen ehkäisyssä enneagrammitietämyksestä on suuri apu

Ensinnäkin kun ymmärtää oman persoonallisuustyyppinsä alitajuisen selviytymisstrategian ja tavan toimia, voi vapautua sen määräysvallasta. Silloin ymmärrämme, että sisäinen kaipuumme ja rakkaudettomuuden pelkomme juontuvat oman persoonallisuustyyppimme toiminnasta ja rakkauskäsityksistä, eivät puolisomme tai rakkaamme tavasta toimia. Siksi meidän kannattaa antaa itse itsellemme sitä, mitä eniten kaipaamme, eikä odottaa sitä toiselta.

Toiseksi kun näemme kumppanimme toiminnan taakse hänen persoonallisuustyyppinsä kauniin logiikan ja syvän halun pyrkiä parhaaseen lopputulokseen, opimme arvostamaan myös hänen tapaansa rakastaa ja osoittaa sitä. Opimme ottamaan vastaan – ja ehkä antamaankin – rakkautta, joka on erilaista kuin omamme, mutta yhtä lailla todellista, syvää ja hyvää tahtovaa.

Enneagrammin kautta itse opin ymmärtämään, että tehokas tavoitteiden eteen ponnisteleminen on vain lapsuudessa omaksuttu tyyppini tapa yrittää tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Niinpä osaan jo naurahtaa, kun havaitsen sen touhuamisen. Eikä minun tarvitse enää hätääntyä tyyppini pelkoreaktiosta, kun puolisoni tekee yhdessä asioita muiden kanssa. Koska nykyisin tiedän, että hänelle rakkaus on sopuisaa ja leppoisaa yhdessä olemista, en täytä yhteistä aikaamme pelkällä tavoitteellisella toiminnalla, vaan rauhoitun välillä oleilemaan hänen kanssaan. Ja toisaalta, koska hän ymmärtää, miten tärkeää minulle on saada asiat tapahtumaan, hän antaa minulle välillä touhuvartteja tai –päiviä. Ihan vaan rakkaudesta minuun.


Lisää eri enneagrammityyppien tavoista toimia ja olla vuorovaikutuksessa kirjassani Onni asuu jo sinussa – 9 tapaa olla onnellinen

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: