Kun ihminen huomaa olevansa uupunut, sen jälkeen hän muuttaa tapansa, hiljentää tahtiaan ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti?
Ihanne-elämässä ehkä, tosielämässä harvemmin.
Ensin opetellaan hiljentämistä, ja se voi kestää pitkään. Sitten kun lopulta pysähtyy, todellinen toipuminen voi kestää pitkäänkin. Mutta vähitellen keho ja mieli alkavat kaivata jälleen haasteita – ja kuinka helppo silloin onkaan eksyä vanhoihin kaavoihin? Erittäin helppo… olen saanut huomata, että eivät ne vanhat taipumukset ole mihinkään hävinneet.
Onneksi kuitenkin kokemus on opettanut kuuntelemaan sisäisiä viestejä paljon herkemmin kuin ennen – ja reagoimaan niihin nopeammin.
Mistä tunnistaa, milloin on oikea hetki haastaa itseään? Ja milloin on taas aika päästää irti? Taikaelämää-podcastissa ajatuksia elämästä uupumuksen jälkeen. Kuuntele ja ammenna ajatuksia oman tasapainosi löytämiseen:
