Maailma tuntuu välillä julmalta paikalta.
Ajattelen kuitenkin, että maailma muodostuu meistä kaikista. Sinusta, minusta, meistä.
Mietin usein, mitä voisimme tehdä, jotta maailmasta tulisi parempi meille kaikille.
Uskon, että paha saa alkunsa siitä, että jotain hyvää puuttuu. Jos joku jää jotain vaille, pelko saa vallan. Hyväksynnän, rakkauden ja luottamuksen puute nostavat esiin kiukun ja katkeruuden. Kipua, heikkoutta ja haavoittuvuutta on vaikeampi näyttää ja myöntää – viha tuntuu vahvemmalta ratkaisulta.
Mutta jos vihaa ja taistelee, se tuo vain maailmaan lisää vihaa ja taistelua.
Me voisimme kaikki ymmärtää toisiamme vähän paremmin.
Voisimme muistaa, että se toinen, erilainenkin, on lopulta ihan samanlainen.
Hän haluaa vatsansa täyteen, mielekästä tekemistä, illalla ympärilleen peiton ja rakkaan ihmisen sylin.
Ihan niin kuin sinä ja minä.
Hän haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, niin kuin me kaikki.
Aloita maailman parantaminen itsestäsi.
Jos sisimpään sattuu, se kannattaa myöntää.
Hae haavoihin rohkeasti apua – paraneminen tervehdyttää myös ympäristöäsi.
Anna itsellesi rakkautta ja hoivaa. Ehjänä ymmärrät ja osaat auttaa paremmin muitakin.
Suuretkin rakenteet voivat murtua, kun aloitamme pienestä.
Kuljeta mukanasi sitä, mitä elämältä ja maailmalta haluat.
Kun haluat lisää hyvää, ole sinä hyvä.
Me olemme täällä kaikki yhdessä.
Kuvat: Depositphotos.com
