Miksi syön elämää


Isäni kuollessa n. 12 vuotta sitten muutin vahvasti sitä, miten näin terveyden. Hetki pysäytti minut miettimään myös ruokavalintojani. Siitä hetkestä lähtien lopetin pikaruuan syömisen, lähes kaiken valmisruuan sekä siihen aikaan ”epäterveelliseksi” näkemäni ruuat. Sanomattakin selvää, että vuosien mittaan olen mennyt metsään monta kertaa omissa valinnoissani. Ehdottomuus ei toiminut, vaan aiheutti enemmän kaaosta ja epäjärjestystä elämääni. Nyt viimeiset pari vuotta on vasta tuntunut siltä, että olen pystynyt sisäistämään vuosien opiskelut sekä omat kokeilut ravinnosta ja hyvinvoinnista. Yksi asia, minkä jätin n. 12 vuotta sitten, oli punainen liha. Ajattelin sen olevan pahasta ihmiselle, ympäristölle sekä kaikelle elämälle. Ja nyt syön lihaa, mitä tapahtui?

Epäterveellisyys

Monessa yhteydessä mainitaan, että punainen liha olisi epäterveellistä ihmiselle. Kuitenkin koen, että tässä yhtälössä on unohdettu muutama tärkeä asia. Lyhykäisyydessään ihmiset ovat aina syöneet eläimiä, sillä metsästäjä-keräilijä kaikkialla maailmassa on koostanut ruokavalionsa suuresti eläinkunnan tuotteista. Samaan aikaan näillä alkuperäiskansoilla ei ole löydettävissä meidän länsimaalaisia terveyshaasteita. Esim. syöpä, jota lihan syönnin sanotaan aiheuttavan, puuttuu alkuperäiskansoilta lähes kokonaan. Tämä oli itselleni iso ristiriita, joka ei kuitenkaan vielä saanut minua syömään lihaa. Pärjään ilmankin, ajattelin. Ja niin lihattomuus jatkui edelleen.

Muutos

2010 olin ollut pitkään raakaravinnolla ja aloin kokemaan erilaisia terveyshaasteita. Lihasmassani oli pienentynyt suunnattomasti, yhdessä luumassani kanssa. Olin rappeutumassa ennen 30 vuoden ikää. En sitä heti tietenkään tajunnut, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli selkeää. Jatkoin kuitenkin treenaamista sekä aktiivista elämäntapaani. Muistan hetken, kun söin muutaman pitkän tauon jälkeen jälleen kananmunia. Tunsin lämpöä sekä spontaanin erektion, joka kesti useita minuutteja. Kehossani tuntui hyvältä. Jälleen kerran sain hetken ajatella omia valintojani, sekä niiden vaikutusta omaan terveyteeni. Olisiko lämmitetyllä ravinnolla, jopa eläinkunnan tuotteilla taas paikka arjessani?

Meni aikaa, olo parani kalan ja kananmunien palattua ruokavalioon.

OQTGLNQVS4

Kunnes tuli erikoinen hetki. Istuin Vietnamissa aamiaisella, tilasin kananmunan kauniilla vietnamin aksentillani. Pöytääni tuli munakas, jollain eläimellä höystettynä. Kunnioittaakseni paikallista paikkaa, söin aamiaisen huolimatta epäilystäni. Olo oli loistava ja ihmetys suurenmoinen. Tämän jälkeen kaupassakin näin vain lihaa, se veti minua puoleensa, aivan kuin kauan kadoksissa ollut ystäväni.

Reissusta kotiin tullessani annoin lihalle mahdollisuuden. Hankin parasta mahdollista laatua, suoraan tuottajalta, lajityypillisesti ruokittua, rakkaudessa kasvanutta lammasta. En koskaan unohda, kun söin tätä pyhää ruokaa ensimmäisen kerran. Kehoni lämpeni, sisällä tuntui hyvältä, aivan kuin sieluani olisi kosketettu. Liikutuin ja kyyneleet eivät olleet kaukana. Miten jokin näin ”epäterveellinen” voi tuntua näin hyvältä? Jouduin luopumaan uskomuksistani sekä järjestämään ne uudelleen. Voinko kunnioittaa elämää syömällä elämää? Voinko tuoda maapallolle enemmän hyvää ottamalla siltä jotain pois? Voinko jopa kunnioittaa luontoa näillä uusilla näkemyksilläni?

Monien mielestä eläimen liha tuo tullessaan kuolemaa, minulle se toi mukanaan elämän.

heinä

Kunnioitus

Näen, että kaikki on elävää. Niin kasvit, sienet, bakteerit, kuin eläimetkin. Näen, että kaikki on pyhää, etuoikeutettua kokea. Se, että saan syödä elävän kasvin pihamaaltani, on ihme. Se, että saan syödä ruokaa, joka tukee biologiaani ja historiaani parhaiten, on ihme. Vaikkakaan en näe järkeväksi tukea tehotuotettua kasvatusta, en myöskään voi kategorisoida asioita niin mustavalkoiseksi. Liha nähdään yleensä vain tehotuotetuksi, syötetyksi mahdollisimman nopeasti lihavaksi ja ahdetuksi aitaukseen sekä vietynä teurastukseen. Eläin voi olla myös hyvin ruokittu, lajityypillisesti ravittu, rakkaudella kasvatettu, ja sille on annettu tilaa elämiseen. Näkisin, että näissä kahdessa on ero siinä, miten ne toimivat meidän kehossamme, mikä vaikutus niillä on ympäristölle sekä sitä kautta kokonaisuudelle, jossa elämme. Jokainen saa tehdä omat valintansa, en ole kenenkään mieltä tässä muuttamassa vaan kertomassa oman polkuni, siinä olevat valinnat ja motiivit niiden taustalla.

yks

Nykyisin kun saan eläimen suoraan sen kotipaikasta, olen erittäin kiitollinen. Kiitän joka kerta, kun saan kyseistä elämää käsiini ja lautaselle. Kiitän siitä miten se on saanut elää, siitä kuka sen on kasvattanut ja myös siitä, kuinka kaunis elämä hänellä on annettavaksi minulle. Haluan myös uskoa, että hänen elämä jatkuu myös minussa. Se energia, mitä hän on saanut kokea, jatkuu minussa eteenpäin. Mikään energia ei voi hävitä, ainoastaan vaihtaa muotoaan. Koskaan minulla ei ole niin kiire, ettenkö ehtisi kiittää elämää lautasellani, pussata sitä huulillani ja muistuttaa itseäni, kuinka onnekas olen saadessani ravita kehoa sen vaatimalla tavalla.

En ole pyhimys, aina en saa tunteellista kosketusta jokaiseen syömääni porkkanaan tai omenaan, minkä hekin ansaitsevat. Pyrin silti toteuttamaan rutiiniani kiittää heitä omasta panoksestaan. Monesti silti sorrun siihen, että syön kasviksen automaatiolla, enkä jää ihmettelemään sitä ketjua minkä hänkin on käynyt. Eläimen kohdalla yhteys on voimakkaampi, sillä on niin paljon elämää takanaan, mihin voin samaistua. Sulkemalla silmät ja hengittämällä elämää itsessään sisään, saan palautettua yhteyden, joka muistuttaa minua siitä, että olen kosketuksissa kaikilla valinnoillani ympäristööni ja sitä kautta koko maailmaan. Haluan kunnioittaa elämää, haluan kunnioittaa myös minulle annettua kehoa ja pyrkiä sitä kautta elämään omaa polkuani, jossa muistaisin myös luonnon, eläimet, kasvit ja ihmiset ympärilläni. Olemalla siinä missä olen, polku on huomattavasti helpompi.

Toivottavasti pystyn kaikessa tekemisessäni olemaan tulevaisuudessa tietoisempi, enemmän ymmärtävä sekä aika ajoin myös läsnä toimissani, jotka muokkaavat elämääni jokainen hetki. Kunnioittaen elämää, haluan luoda lisää elämää, jolla on kantava pohja meille kaikille. Polkuni on vasta alussa ja toivottavasti se jatkuukin sellaisena vielä pitkään. Elämää ja sen opettelemista.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Ale!

    Mies, metsä ja meditaatio -paketti

    52,80  37,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin
  • Ale!

    Miespaketti

    40,80  32,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin
  • Elinvoimaisen miehen kirja

    27,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin