Naisen sydän: Raivo

Erokriisistä toipumisen neljäs vaihe

Teksti pohjautuu Susan Andersonin kirjaan: ’The journey from Abandonment to Healing’

Tekstille alustus löytyy täältä.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että viha on pahasta. Puhumattakaan kontrolloimattomasta raivon tunteesta. Erokriisin keskellä viha voi olla päivittäistä ja pakonomaista, ja kuluttaa paljon voimia. Vaikka viha on räjähdysherkkää ja arvaamatonta, sen ilmaiseminen on välttämätön osa toipumista.

Käydessäni läpi omaa erotuskaani näin usein mentaalisia kuvia itsestäni syöksemässä tulta. Mielikuvissani suustani sinkosi valtavia liekkejä, jotka polttivat vihani kohteen poroksi. Kuva ja siihen liittyvän tunteen voima oli suunnaton. Raivon vaihe saattoi kestää viikkoja kerrallaan ja sitä oli ajoittain vaikea hallita. Monta erokriisistä toipuvaa helpottaa kuulla, että raivo edeltää parantumista. Itselleni oli lohikäärmemielikuvien keskellä ilahduttavaa tietää, että olin jo melko pitkällä kriisin käsittelyssä.

Raivo on protesti. Sen avulla jätetty taistelee oman arvonsa puolesta ja kieltäytyy olemasta uhri. Raivon avulla mitätöimme hylätyksi tulemisen kokemuksen. Torjunnan sisäistämisen jälkeen vihan ilmaiseminen on hyvä merkki. Se tarkoittaa aktiivista vastarintaa koettua emotionaalista kipua kohtaan. Aikaisemmin itseen suuntautunut pettymys kohdistuu nyt ulospäin.

Jalostumattomassa muodossaan viha on aggressiivisuutta, joka saa ihmisen toimimaan harkitsemattomasti ja siitä huolimatta tuntemaan olonsa oikeutetuksi. Viha voi kuitenkin olla sekä rakentava että tuhoava tunne. Erosta toipuvan haaste on kanavoida vihan voima oma-aloitteellisuuteen ja positiivisten muutosten luomiseen.

Psykobiologisella tasolla raivo on yksi kehon itsepuolustusmekanismeista. Ihminen valitsee taistella pakenemisen tai paikalleen jähmettymisen sijaan. Raivon vaihe on dynaaminen ja mahdollistaa tärkeiden elämänmuutosten tekemisen. Raivon avulla on mahdollista heittää entisen puolison idealisointi yli laidan, nousta aikaisemmasta alisteisesta asemasta ja tulla tietoiseksi omasta arvosta.

Kosto on suloinen – vai onko?

Ajatukset kostosta ovat hylätyillä yleisiä. Ne voivat auttaa luopumaan uhrin asemasta. Kostoajatukset ovat ymmärrettävä puolustusmekanismi, mutta pakonomaisina ne kuluttavat tarpeettoman paljon sisäisiä voimavaroja ja energiaa. Vaikka ajatukset kostosta voivat hetkellisesti voimaannuttaa, niiden perusteella toimiminen on tuskin koskaan viisasta tai suositeltavaa.

Viha on energisoiva tunne. Sen voiman voi oppia hallitsemaan ja suuntamaan positiiviseen ja eheyttävään toimintaan. Kostoakin suloisempaa on päästää irti, voida itse hyvin ja kasvaa koetun kriisin myötä.

Kyky olla erillinen

Kyky olla erillinen mahdollistaa autenttisen vuorovaikutuksen läheisissä ihmissuhteissa. Se tarkoittaa, että voimme avoimesti olla eri mieltä rakkaittemme kanssa ja ilmaista omat rajamme ilman, että pelkäämme yhteyden toisiin katkeavan. Osaamme pitää huolta itsestämme, koska emme hukkaa itseämme toisten odotuksiin tai tarpeisiin.

Erillään olo on erityisen hankalaa niille, jotka ovat kokeneet hylätyksi tulon varhaislapsuudessa. Heillä hylätyksi tulemisen pelko vaikeuttaa vihaisten tunteiden ilmaisua. Hylätyksi tulemista pelkäävät ovat tottuneet miellyttämään muita ja ovat usein toisista emotionaalisesti riippuvaisia. He eivät siedä emotionaalisen yhteyden katkeamista läheisissä ihmissuhteissa, jonka vuoksi he eivät uskalla avoimesti ilmaista erimielisyyttään. Tärkeä askel kohti tasapainoa ja terveitä ihmissuhteita on tulla tietoiseksi hylätyksi tulemisen pelosta ja oppia ilmaisemaan vihaa rakentavasti. Viha on hyödyllinen tunne, jonka tehtävä on puolustaa yksilön rajoja.

 Ulkoisen lapsen tunnistaminen

Kyseinen harjoitus on suunniteltu lisäämään tietoisuutta omista hallitsemattomista reaktioista ja haitallisista puolustusmekanismeista.

Sisäisen lapsen kohtaaminen on aikaisemmassa artikkelissa kuvattu harjoitus, joka tuo autenttiset tunteet, turhautumisen ja vihan tietoisuuteen. Ulkoisella lapsella viitataan tiedostamattomiin puolustusmekanismeihin ja ihmiselle itselleen haitallisiin reagointityyleihin. Tulemalla tietoiseksi ulkoisesta lapsestaan, ihminen oppii hallitsemaan tiedostamatonta käyttäytymistään, joka haittaa vuorovaikutusta ja ihmissuhteita.

Ulkoinen lapsi on piilossa oleva elämäsi sabotoija, joka oikeuttaa hallitsemattoman toimintansa väittämällä puolustavansa sinua. Todellisuudessa se ei koskaan ole saanut aikaiseksi muuta kuin ongelmia. Alla kuvatun harjoituksen tarkoitus on oppia eristämään vihainen toiminta aidoista tunteista ja lopettaa automaattinen reagointi hankalissa tilanteissa.

Ulkoisen lapsen ominaisuuksia:

Alla on lueteltu ulkoisen lapsen tyypillisiä ja helposti tunnistettavia piirteitä. Olen poiminut Susan Andersonin listasta osan mahdollisista ulkoisen lapsesi piirteistä. Lista ei suinkaan ole kattava. Lue lista läpi usein ja käytä sitä omien toimintamalliesi tunnistamiseen.

On hyvä muistaa, että ulkoinen lapsi on sisäisen lapsemme irvikuva. Se ilmaisee vääristyneesti tunteitamme ja toiveitamme. Aluksi sen epämiellyttäviä ominaisuuksia voi olla vaikea tunnistaa tai hyväksyä, sillä sen piirteet ovat kaikkea muuta kuin imartelevia. Täydennä alla olevaa listaa sitä mukaa, kun alat hahmottaa omaa tiedostamatonta toimintaasi.

  1. Ulkoinen lapsi on itsekäs, hallitseva ja itsekeskeinen osa meitä kaikkia.
  2. Ulkoinen lapsi on kehitysasteeltaan noin 7-vuoden ikäinen. Kyseessä on ikä, jota määrittää itsekeskeisyys.
  3. Ulkoinen lapsi on persoonallisuutemme piilotettu puoli. Jopa kaikista kohteliaimmat ja mukavimmat ihmiset voivat käyttäytyä kuin vihaiset 7-vuotiaat, kun he tuntevat olonsa tarpeeksi uhatuiksi.
  4. Ulkoinen lapsi on kehityksellisesti tarpeeksi vanha omistaakseen oman päämäärätietoisen egon, mutta ei tarpeeksi vanha ymmärtääkseen toisten ihmisten oikeuksia ja tunteita.
  5. Ulkoinen lapsi kiukuttelee ja aikaansaa skandaalin, jos se tuntee itsensä kritisoiduksi, torjutuksi tai hylätyksi. Ulkoinen lapsi vaikuttaa emotionaalisesti epätasapainoiselta kaikkien niiden vaikeuksien takia, joita olet elämäsi varrella kohdannut. Älä syytä ulkoista lastasi – se ei reagoi siihen hyvin.
  6. Ulkoinen lapsi syyttää toisia omista vioistaan. Se heijastaa omat ongelmansa läheisiin toisiin.
  7. Ulkonen lapsi puhuu ystävistäsi pahaa heidän selkänsä takana.
  8. Ulkoinen lapsi kukoistaa kaaoksessa, kriiseissä ja draamassa.
  9. Ulkoinen lapsi nautii uhriasemasta.
  10. Ulkoinen lapsi rakastaa olla marttyyri.
  11. Ulkoinen lapsi keksii tekosyitä.
  12. Ulkoinen lapsi ei ole koskaan väärässä.
  13. Ulkoinen lapsi toimii kuin tyranni, mutta on sisäisesti pelkuri.
  14. Ulkoinen lapsi käyttää itkua manipulaation keinona.
  15. Ulkoinen lapsi ei muodosta ihmissuhteita – se ottaa emotionaalisia vankeja.
  16. Ulkoinen lapsi ei halua näyttää heikkouksiaan.
  17. Ulkoinen lapsi vaatii, puolustaa, pettää, manipuloi, viettelee, valittaa ja kostaa saadakseen mitä haluaa, eikä näe siinä mitään väärää.
  18. Ulkoisen lapsen tunnetila on vihaisuus.
  19. Ulkoinen lapsi ei hallitse vihaansa.
  20. Ulkoinen lapsi haluaa kaiken heti.
  21. Ulkoinen lapsi yrittää miellyttää muita saadakseen mitä haluaa.
  22. Ulkoinen lapsi testaa äärirajoille asti niitä, joilta se toivoo saavansa turvaa.
  23. Ulkoinen lapsi näyttää itsestään parhaat puolet yrittäessään hurmata. Se voi esittää altruistista, kunnollista, ystävällistä ja hyväksyvää.
  24. Ulkoinen lapsi voi olla viehättävä, hauska, viettelevä ja täynnä elämää. Kun se on saanut toisen puolelleen siitä tulee helposti kylmä, kriittinen, välinpitämätön ja varautunut.
  25. Ulkoinen lapsi on addikti.
  26. Ulkoinen lapsi pelkää läheisyyttä. Läheisyys on sitä, että kaksi ihmistä hoivavat omaan ja toisen sisäistä lasta eivätkä ota omaa eivätkä toisen ulkoista lasta turhan vakavasti.
  27. Ulkoinen lapsi rakastaa riidellä kumppanisi ulkoisen lapsen kanssa ja leikkiä valtapelejä.
  28. Ulkoinen lapsi on ylpeä ja turhamainen.
  29. Ulkoinen lapsi ei opi virheistään.
  30. Ulkoinen lapsi piiloutuu toisilta, mutta ei onnistu piiloutumaan läheisiltä perheenjäseniltä.
  31. Ulkoinen lapsi etsii jonkun, jota pitää itsestäänselvyytenä, jotta ei joudu pelkäämään torjutuksi tuloa.
  32. Ulkoinen lapsi täytyy tunnistaa, omistaa ja hallita.
  33. Ulkoinen lapsi on muutoksen avain. Sisäinen lapsi on emotionaalinen totuutemme, eikä sitä voi muuttaa. Tiedostamalla ulkoisen lapsemme toiminta tulevaisuutemme muutuu.

Yksi parhaista tavoista hallita oma kontrolloimaton käyttäytyminen (jota ulkoinen lapsi kuvaa) on voimistaa yhteyttä sisäiseen lapseen aikaisemmin kuvatun harjoituksen avulla. Ulkoinen lapsi saa voimansa laiminlyödyistä tarpeista ja tukahdetuista tunteista. Autenttisten tunteiden huomioiminen tekee ulkoisen lapsen raivokohtaukset tarpeettomiksi. Ulkoisen lapsen tunnistaminen on usein hidas, mutta antoisa prosessi. Kun tiedostamme haitalliset käyttäytymismallimme, vapaudumme niistä.

”To be angry is easy. But to be angry with the right man at the right time and in the right manner, that is not easy.”

-Aristotele

 

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: